Minä säikähdin toden teolla kun pieni poikani nukkui vaunuissa. Vaunussa on sellainen lämpöpussi jossa on naru, jolla voi kiristää pussin suuta. Tavallisesti se naru on solmussa ja pussin alla siten, että se ei pääse lähellekään pojan päätä. Sinä yhtenä kertana naru oli jotenkin ihmeellisesti joutunut pojan kaulan päälle (sillä hetkellä se näytti kuin se olisi kiertänyt kaulaa, mutta onneksi näin ei todellisuudessa ollut). Tuli tosi pelottava ja paha olo. Onneksi mitään ei käynyt. Sen jälkeen olen kyllä tarkistanut ettei se naru ole mitenkään vaarallisesti.
Jotenkin pelkään, etten ikinä osaa olla tarpeeksi tarkka kaikkien asioiden suhteen. Vaikka todella haluan olla tarkkana turvallisuuden suhteen näin pienten kohdalla. Mutta toisaalta tiedostan, että syyllistyn aivan liian herkästi.
Pieniä ohi meneviä morkkiksia voi tulla useinkin, jos luen jotain vauvan hoito-oppaita. Kun poika oli vasta syntynyt sain niin paljon ohjeita liittyen vauvan hoitoon, että millään ei kaikki jäänyt päähän. Ja kun myöhemmin lukee että olisi kannattanut toimia toisin kuin meillä on toimittu, pistää harmittamaan. Mutta sitten totean, että olemme toimineet maalaisjärjen mukaan, eikä mitään ole sattunut ja poika on ollut tyytyväinen. Ei siis syytä huoleen, että olisimme aiheuttaneet jotain pysyviä vahinkoja.
Kerran tuli myös morkkis, kun annoin vauvan kyläillessämme yhden mieheni kaverin syliin. En hoksannut, että tämä kaveri oli juonut alkoholia eikä pitänyt vauvaa kovin varmoin ottein. Mitään ei kuitenkaan sattunut.
