Milloin teistä vauva-arki on alkanut helpottamaan?

Itse jotenkin ajattelin, että arki helpottuu sitä mukaan kun vauva kasvaa, mutta meillä on reilu puoli vuotias ja tuntuu että pahenee vaan... Rytmeistä ei tietoakaan, yösyönnit ja hulinat alkanut uudestaan, päivät yhtä itkua ja marmatusta.. On tietty niitä hyviäkin hetkiä ja parempia öitä välissä, mutta pääsääntöisesti viime viikot kuluneet näin.. Millon helpottaa vai helpottaako koskaan?

 

No, pienten lasten kanssa on pienet huolet ja isojen lasten kanssa on ISOT huolet. Joten suhteuta siihen.

 

Esikoisen kohdalla helpotti kun oli sen 4-5 kk. Toki huonoja päiviä/ viikkoja oli aina välillä. Tämä toka on 7 kk ja ei helpotuksesta tietoakaan Eli yksilöllistä kait sitten.

 

meillä alkoi helpotta sitten kun imetys loppui, eli 1v5kk, siihen asti kaikki oli aika kaoottista ja öisin herättiin 3-7kertaa

 

1,5 vuotiaan kanssa elämä alkoi tosissaan helpottamaan. Sain taas omaa aikaa ja ehdin kaikessa rauhassa katsella telkkaria ja lukea lehtiä.

 

No, pienten lasten kanssa on pienet huolet ja isojen lasten kanssa on ISOT huolet. Joten suhteuta siihen.

Toi oli kaikkein karmeinta kuultavaa, eikä helpottanut yhtään, kun poika oli valvonut monta yötä putkeen :kieh:

 

Muistaakseni esikoinen oli jotain 2½ v, kun tajusin, että nythän on jo helppoa... Sitä odotellessa :ashamed:

 

siinä vaiheessa, kun se vauva-arki oli jo takana eli ei enään ollutkaan vauvaa vaan jo taapero että jaksuja vain teille!

 

silloin kun lapsi tuli 12kk. Eli kun kävely oli jo varmaa, eikä tarvinnut koko ajan seurata lasta kuin varjo. Eli olla varmistamassa lasta sen takana kun se hoiperteli ja kaatuili ja loukkasi päänsä joka kohtaan esim takanreunaa, sohvapöydänreunaan.... Meillä lapsi lähti kävelemään 10kk iässä.

12kk iässä oli muutenkin jo niin omatoiminen että leikki yksin tai sisarusten kanssa ja ei istunut koko ajan sylissä. Ja lopetin imetyksen 1v iässä. Ja silloin lapsi osasi jo puhua jonkin verran että tiesin mikä sillä on hätänä ja mitä se haluaa.

 

jaa.. musta eka vuosi helpoin.. pienet vauvat nukkuuki niin paaljion

 

No, pienten lasten kanssa on pienet huolet ja isojen lasten kanssa on ISOT huolet. Joten suhteuta siihen.

No joo kyllähän se näinkin on että aina kun edellisestä vaiheesta päästään niin siirrytään taas uuteen.. Jotenkin sitä vaan ajattelee aina että "Sitten kun" osaa liikkua, istua, puhua, niin sitten kyllä helpottaa.. Mutta kai se vaan muuttaa muotoaan ja helpottaa hetkellisesti ennen kuin tulee taas uusi sitten kun-vaihe..

 

No, pienten lasten kanssa on pienet huolet ja isojen lasten kanssa on ISOT huolet. Joten suhteuta siihen.

Toi oli kaikkein karmeinta kuultavaa, eikä helpottanut yhtään, kun poika oli valvonut monta yötä putkeen :kieh:

No, valvot vielä monen monta yötä isompienkin lasten kanssa. Mikäs siinä totuudessa on niin vaikeaa?

 

Kannattaa yrittää itse luoda sitä rytmiä lapselle. Se helpottaa ihan lastakin, luo turvallisuuden tunnetta, kun on rytmiä. Eli aloita aamu aina samaan aikaan samalla tavalla. Lähde ulkoilemaan samaan aikaan jne jne.
Meillä ensimmäisen kanssa ei ollut mitään rytmiä, johtuen siitäkin etten osannut luoda rytmiä kun siihen ei silleen ollut tarvetta. Kun toinen lapsi syntyi, ensimmäisen ollessa 1v6kk, alkoi muodostua rytmiä ja se todella auttoi.
Kun lapsi on puolen vuoden iässä, alkaa useimmille tulemaan hampaita ja lapsi alkaa liikkumaan enemmän, nämä tuo väkisinkin levottomuutta myös öihin, mutta se helpottaa. Ennemmin tai myöhemmin.

 

Siinä 5-6kk tienoilla alkoi jonkilaista rytmiä olla päivissä, tosin ei meillä päiväunia nukuttu vielä tuossakaan vaiheessa kuin puolentunnin pätkissä.

 

nyt kun lapsi on jo 2v6kk niin on jo liiankin helppoa, eli lapsi ei vaadi enää juuri minkäänlaista hoitamista.
Kunhan vain annan sille lautasen käteen ruoka-aikaan, ja se kantaa sen itse pöytään ja laittaa itse ruokalapun ja syö itse. Potalle menee myös itse ja huutaa pyyhkimään. Leikkii itsenäisesti ja sisarusten kanssa, eikä kaipaa enää äitiä kuin välillä kun on joku pikku pipi tullut ja äidin pitää puhaltaa sitä. Tai kun haluaa tankata äidin läheisyyttä sylissä muutaman kerran päivässä.
Tässä tuntee itsensä jo aivan tarpeettomaksi Pitää varmaan mennä töihin, tai tehdä uusi vauva että olis tekemistä

 

Muistaakseni esikoinen oli jotain 2½ v, kun tajusin, että nythän on jo helppoa... Sitä odotellessa :ashamed:

Peesi! Ja sitten sitä onkin alkanut taas miettiä kolmatta lasta, vaikka joitakin kk sitten tuntui, että lapsiluku on tässä...

 

No, pienten lasten kanssa on pienet huolet ja isojen lasten kanssa on ISOT huolet. Joten suhteuta siihen.

Toi oli kaikkein karmeinta kuultavaa, eikä helpottanut yhtään, kun poika oli valvonut monta yötä putkeen :kieh:

No, valvot vielä monen monta yötä isompienkin lasten kanssa. Mikäs siinä totuudessa on niin vaikeaa?

Turhaa pelottelua. Ei ole tarvinnut 2,5v ja 4,5 v lapsien kanssa valvoa viimeisen vuoden aikana yhtään.

 

mä en ole kokenut meidän vauva-arkea ikinä raskaaksi.
Synnäriltä asti on ollut hyvin syövä ja todella tyytyväinen.
toki kiukkupäiviäkin mahtunut mukaan, lapsella siis, mutta mun mielestä tyttö on itseasiassa tosi hellyyttävä kun kiukkuu niinkuin muutenkin :heart:

-5kk tytön äiti

 

Täytyy kyllä sanoa että, aina vaan rankemmaksi menee, kun lapsi kasvaa.
Se on niin totta, jotta pienet lapset ja pienet murheet, isot lapset ja isot murheet.
Itselläni alkoi "arki" helpottamaan, kun raskaus-/synnytys-/imetyshormonit hävisivät elimistöstä eli siinä lapsen ollessa n.puolitoistavuotias.

 

jaa.. musta eka vuosi helpoin.. pienet vauvat nukkuuki niin paaljion

jotkut nukkuu, jotkut ei. Meillä ei ole olleet hyväunisia ja 11t unta vuorokaudessa nukkuvat maksimissaan 1,5v iän jälkeen. Ja sitä ennenkin vain 12t vuorokaudessa.

 

Kaikkien kanssa arki helpottanut kun on 1-v tullut täyteen. Tosin tämä kuopus tyttömme on ollut hirmu kiltti aina ja nukkunut yönsä hyvin. Toisin kuin isoveljensä =)

 

Mun mielestä ekan kerran helpotti n. 6kk iässä kun yösyönnit (ja imetys) loppui, sitten 8kk iässä kun vauva lähti konttaamaan ja sitten taas reilun vuoden iässä kun oppi kävelemään. Alkoi viihtyä ihan eri tavalla kun pääsi itse liikkeelle, sitä ennen vaati 100% huomiota koko valveillaoloajan.

 

joskus 18 v päästä.. ehkä...

 

jaa.. musta eka vuosi helpoin.. pienet vauvat nukkuuki niin paaljion

Meillä kyllä unimäärä vaan lisääntyy sitä mukaa kun ikää tulee. Nyt 2-v nukkuu vuorokaudessa monta tuntia enemmän kuin vauvana.

 

Muistaakseni esikoinen oli jotain 2½ v, kun tajusin, että nythän on jo helppoa... Sitä odotellessa :ashamed:

Peesi! Ja sitten sitä onkin alkanut taas miettiä kolmatta lasta, vaikka joitakin kk sitten tuntui, että lapsiluku on tässä...

Joo sama täällä, mutta nyt kun kuopus täytti 3v ja tuli joku 3v uhma niin ei ei kolmatta. Sitäpaitsi oon varmaan huono äiti, mutta mun mielestä ei kovin helppoa noiden 3v ja 4v kanssa ole. Aika tohinaa ja touhua päivät on. Mutta vaihteleehan se, ja kyllä vauva-ajan heräilyt oli pientä kun taapero heräs karjuun monet kerrat yössä.