Ä
N
nn
Vieras
Mulla nyt 8kk ja kohta 3v ja odotan kauhulla mikä härdelli on vuoden päästä ku nytkin jo välillä meinaa mennä hermot. Eli koska tosiaan helpottaa ja millä olette pärjänneet... Kokemuksia ja hyviä keinoja kaivataan...
H
heheee
Vieras
iAlkuperäinen kirjoittaja äitee:
ai kouluiässäkö? se helpottaa ehkä sitten kun omilleen muuttavat.. nimimerkillä kokemusta on
V
vieras
Vieras
meillä on 4luokkalainen, 1 luokkalainen 1v ja 3v ja välillä tuntuu, että tuo vanhin vaatii eniten voimavaroja...
Eli ehkä sit helpottaa kun on itte niin dementoitunu, ettei murehdi lastensa asioita
Eli ehkä sit helpottaa kun on itte niin dementoitunu, ettei murehdi lastensa asioita
Tiedä tuosta helpottaako se varsinaisesti koskaan; pieni lapsi pienet murheet, iso lapsi isot murheet 
T
tiina
Vieras
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja nn:
Tän takia en oo hankkinutkaan lapsia peräjälkeen. Mitä sitä itseään ihan piippuun vetämään?
V
vieras
Vieras
Helpottaa, varmaan sitten kun asenne on kohdallaan, aikansa kutakin. Minusta tuntuu että täytyy vaan sopeutua, jopa 19-20 vuotiaisiin , aina äiti ihmisenä olet jotenkin "myöhässä", aina kun luulee juuri ymmärtävänsä jotain tuleekin tilalle taas jotain uutta ymmärrettävää.
N
nn
Vieras
Ajattelin et olis helpompaa kun pojat 6 ja 8 ja siitä ylöspäin eli sit leikkisivät(ja tappelisivat myös tietty) keskenään eikä tarvis olla enää kävelevä ohjelmatoimisto niin paljoa... tottakai huoli heistä säilyy läpi elämän... siksi pieni ikäero että heistä tulisi hyvät kaverit vanhemmiten...
V
v
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:meillä on 4luokkalainen, 1 luokkalainen 1v ja 3v ja välillä tuntuu, että tuo vanhin vaatii eniten voimavaroja...
Eli ehkä sit helpottaa kun on itte niin dementoitunu, ettei murehdi lastensa asioita
Meillä just samanikäset mut ei 4luokkalaista, vaan vanhin on ekaluokalla ja aaaaaarghhhh, se on joskus se raskain tapaus!!!
Mut toisaalta, helpottaa siinä mieles kun lapset kasvaa, että ne voi jättää yksin kotia. Kun kaikki on jo koululaisia, niin ei muutaku huikkaus, et käyn kaupas äkkiä... *haaveilee* Nyt pitää joka paikkaan rehata mukana...
V
v
Vieras
V
voih
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja heheee:
Ei aina silloinkaan. Ystäväni hoitaa oikein urakalla lapsenlapsiaan ja aivan rättipuhki.
E
evetsu
Vieras
Meillä helpotti nyt kun palasin kouluun ja tyttö päivät hoidossa. Molemmat ollaan tyytyväisempiä kun on erilaista tekemistä
V
voih
Vieras
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja äitee:
Mitä sinä tarkoitat helpottamisella??? Mitä ihmeen helpotusta aina odotetaan, eikö elämä ole tässä ja nyt?
N
NewArtRiot
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja äitee:
Jos yhtään lohduttaa niin meillä on saman ikäiset tuholaiset sekä vielä 3-vuotias lisäksi.
Helpotusta myös odottelen..Mutta mutta... mä ymmärrän, että huoli lapsista on sitä suurempi, mitä isompi lapsi on, mutta mä kaipaisin itse sellasta helpotusta, että vois edes kohtuurauhassa siivota tai laittaa ruokaa eikä lapset sotkis kaiken aikaa edellä, kun yritän vaikkapa siivota. Ja että ne vois laskea yksin ulos eikä tarvis aina roudata itseään mukana vaan vois vaikka laittaa sen ruuan sillä välin.
Mahtoikohan ap tarkoittaa kans tällasta?
Mahtoikohan ap tarkoittaa kans tällasta?
G