Milloin raskaudesta "pitää" kertoa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "punkero"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä ajattelin kertoa kavereille vasta synnytyksen jälkeen, mutta mun isä lipsautti yhdelle kaverille joka kertoi toiselle jne ja nyt ainakin 6 kaveria tietää. Just ton juoruilun takia en ois halunnut kertoa. Isän puolustus oli "Noku oot jo kuudennella kuulla ja tunnet jo potkuja"...

Mies sai tietää heti, äidille kerroin samana päivänä kun testasin, sisaruksille kerroin ekan neuvolan jälkeen, 2 ystävälle kerroin varhaisultran jälkeen ja anopille kerrottiin nt-ultran jälkeen. Suurin osa kavereista (toivottavasti) ei tiedä vieläkään.
 
Vanhemmille ja hyville ystäville kertoisin (ja kerroin) hyvissä ajoin. Ihan jo siinä plussatessani. Tämä piti siis sisällään molemmat vanhempani + 2 parasta kaveriani. Niin ja tietysti miehelle ilmoitin heti!

Muut läheiset kaverit ja sukulaiset saivat odottaa sinne kahdennentoista viikon paikkeille. Kaukaisemmat sukulaiset ja kaverit/tutut kuulivat sitten milloin kukakin nähdessä tai soitellessa.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;23558093:
Me ollaan aina miehen kanssa yhdessä testattu...

Varmasti tämä on hyvä tapa. :) Voi sitten myös heti jakaa tuntojaan asiasta. Itselle vaan tuli tämä niin yllätyksenä alussa ja säikähdin, halusin varmistua asiasta siis ensin. Myöhemmin otettu sitten vahinkoa takaisin, puhutaan asiasta ja sen herättämistä tunteista, käydään neuvolat yms. aina yhdessä ja sitä rataa.. :)
 
Tokihan se on jokaisen oma asia kertooko ja milloin, mutta itse pitäisin sellaista "hyvää" ystävyyttä vähän outona, jos raskaus salataan viime metreille saakka.

Itse aloin kertoa ihmisille vasta joskus viikon 22 jälkeen, kun maha alkoi näkyä. Ainoastaan vanhemmilleni ja veljelleni olin kertonut aikaisemmin.
Olemme yrittäneet lasta aika monta vuotta, enkä todellakaan olisi kestänyt, jos kaikki olisivat jo olleet lähipiirissä ihan innoissaan ja sitten jotain olisikin sattunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Näin meillä :);23558186:
Varmasti tämä on hyvä tapa. :) Voi sitten myös heti jakaa tuntojaan asiasta. Itselle vaan tuli tämä niin yllätyksenä alussa ja säikähdin, halusin varmistua asiasta siis ensin. Myöhemmin otettu sitten vahinkoa takaisin, puhutaan asiasta ja sen herättämistä tunteista, käydään neuvolat yms. aina yhdessä ja sitä rataa.. :)

Meillä minä soitin miehelle heti kun testasin, että olen raskaana. Yksin kävin neuvolat ja ultrat, olen sairaalassa töissä niin otin ajat töiden lomaan enkä kuvitellutkaan, että mies pääsisi paikalle. Yhden kerran mies kävi kuopusta odottaessani neuvolassa, muuten ei ollenkaan. En mä oikein tiedä mitä se olisi siellä tehnytkään. Synnytyksissä oli kyllä mukana.
 
[QUOTE="vieras";23558207]Meillä minä soitin miehelle heti kun testasin, että olen raskaana. Yksin kävin neuvolat ja ultrat, olen sairaalassa töissä niin otin ajat töiden lomaan enkä kuvitellutkaan, että mies pääsisi paikalle. Yhden kerran mies kävi kuopusta odottaessani neuvolassa, muuten ei ollenkaan. En mä oikein tiedä mitä se olisi siellä tehnytkään. Synnytyksissä oli kyllä mukana.[/QUOTE]

Joo, jokainenhan päättää itse ja puolison kanssa että haluaako mennä yhdessä neuvoloihin yms. itse olen sanonut että ei tarvitse tulla kun ainahan siellä on samat kuviot, mutta itse haluaa välttämättä tulla "no siks kun mä haluan olla mukana!" ja saa sovittua vapaapäivät niin että järjestyy, tai sitten myöhemmin alkavan vuoron. :) En toki itsekään tarvitse miestä kädestä pitämään siellä :D
 
Itse kerroin ystävälle kahdesta ensimmäisestä raskaudesta jo hyvin varhaisessa vaiheessa, melkolailla heti testin tehtyäni. Kun hän tuli raskaaksi, sain tietää vasta joskus rv 13 jälkeen. Tuntui vähän hassulta kun itse olin niin innoissani kertonut hänelle heti. Tästä kolmannesta en sitten välitellyt hänelle viestitellä ennen kuin olin np-ultrassa käynyt. Mitäs minäkään hänelle näistä asioista raportoimaan jos ei hänkään halua minulle aikaisemmin kertoa. Sukulaisille ja muille kavereille olen kertonut myös vasta np-ultran jälkeen.
 

Yhteistyössä