Milloin hallitukselta tulee oikeita työllisyystoimia?

[Palstapesu]

"Miksi, Suomessahan on jo ylivoimaisesti Pohjoismaiden alimmat palkat (työläisten) ja ostovoima, joka kurittaa kotimaan kysyntää ja haittaa talouskasvua sekä bkt:n nousua? Esim. Ruotsiin verrattuna duunarien tuntipalkat ovat keskimäärin 10 euroa tunnilta matalammat "

Osin. Pääosa johtuu 16-vuotta maata hallinneiden porvarijohtoisten hallitusten työläistä kyykyttävästä politiikasta, jonka takia maassa ollut äärimaltillisia ja 0-korotusten palkkakierroksia sekä Sipilän porvarihallituksen kikyleikkurit. 2007 Vanhasen kaudelta asti BKT laahannut juuri tästä syystä. Onhan se selvää että alhaisten palkkojen ostovoimaleikkuri vaikuttaa kotimaan kysyntään ja talouteen. Suomi onkin muuttumassa Pohjoismaasta neljänneksi Baltian halpatyömaaksi palkkavääristymän ja halpuuttamisen takia. Loppusilauksen hoitaa kolmansien maiden halpatyövoiman massainvaasio, jota erityisesti kaikki porvaripuolueet ajavat ETA ja EU -alueen halpatyövoiman saatavuusharkinnan poistolla. Saatavuusharkinta on poistettu ETA-EU-OECD -maista ainoastaan Ruotsista. Porvarit haluavat siis Suomen työmarkkinat harvaan joukkoon.

Ei johdu, vaan siitä, että Suomen työmarkkinoita ei uudistettu silloin, kun piti eli euroon liityttäessä. Koska ulkoinen devalvaatio ei enää ole mahdollista, ainoaksi vaihtoehdoksi jää sisäinen devalvaatio. Euro ajettiin aikanaan läpi lupaamalla työn tehokkuuden nostamista. Näin ei tapahtunut. Lisäksi, kun verrataan muiden Pohjoismaiden palkkoihin, niin on hyvä huomata, että esim. Ruotsissa on hyvin pitkälle paikallista sopimista. Niin että laskeeko se paikallinen sopiminen palkkoja vai ei?

 

[vierailija]

Koska JH on niin tehnyt?

Eihän se vielä ole voinut tehdä mitään kun on oppositiossa, mutta seuraavassa hallituksessa pääsee tekemään huononnuksia

 

[vierailija]

Kannattaa hommata sellainen amnatti mihin kolmansien maiden halpatyöläisten äo ei riitä.

Sellaista tuskin löytää jollaiseen ei sun tilallesi saataisi halvempaa asiantuntijaa 1,4 miljardin ihmisen Kiinasta tai 1,37 miljardin ihmisen Intiasta. Suomen hallinnon tulee suojella oman maansa työmarkkinoita, työntekijöitä ja kansaa. Työn ja palkanmaksun ulosliputus on tuhoisaa isänmaalle ja oman kansan hyvinvoinnille.

 

[vierailija]

Ei johdu, vaan siitä, että Suomen työmarkkinoita ei uudistettu silloin, kun piti eli euroon liityttäessä. Koska ulkoinen devalvaatio ei enää ole mahdollista, ainoaksi vaihtoehdoksi jää sisäinen devalvaatio. Euro ajettiin aikanaan läpi lupaamalla työn tehokkuuden nostamista. Näin ei tapahtunut. Lisäksi, kun verrataan muiden Pohjoismaiden palkkoihin, niin on hyvä huomata, että esim. Ruotsissa on hyvin pitkälle paikallista sopimista. Niin että laskeeko se paikallinen sopiminen palkkoja vai ei?

Suomessa yritysten ja omistamisen verotus on alempaa, kun taas lisäarvoa tuottavan työn tekemisen verotus sekä kulutusTASAVEROTUS korkeampaa.

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia ver

www.kansanuutiset.fi

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän.

"Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja olisi kerätty 5,5 miljardia euroa vähemmän.

Näin Euroopan unionin verotilastoa tulkitsee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa."

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

www.stat.fi

 

[vierailija]

Ei johdu, vaan siitä, että Suomen työmarkkinoita ei uudistettu silloin, kun piti eli euroon liityttäessä. Koska ulkoinen devalvaatio ei enää ole mahdollista, ainoaksi vaihtoehdoksi jää sisäinen devalvaatio. Euro ajettiin aikanaan läpi lupaamalla työn tehokkuuden nostamista. Näin ei tapahtunut. Lisäksi, kun verrataan muiden Pohjoismaiden palkkoihin, niin on hyvä huomata, että esim. Ruotsissa on hyvin pitkälle paikallista sopimista. Niin että laskeeko se paikallinen sopiminen palkkoja vai ei?

Paikallisesta sopimisesta ei tutkimuksissa löytynyt mitään havaittavia hyötyjä työllisyyteen eikä muutenkaan.

 

[vierailija]

Sellaista tuskin löytää jollaiseen ei sun tilallesi saataisi halvempaa asiantuntijaa 1,4 miljardin ihmisen Kiinasta tai 1,37 miljardin ihmisen Intiasta.

Varmasti niin, mutta eihän se porukka joka haluaa vapauttaa Suomen työmarkkinat kehitysmaiden ihmisille halua Suomeen sellaista porukkaa jonka kanssa he joutuisivat kilpailemaan työpaikoista. Eli Suomeen halutaan vain duunaritason ihmisiä tekemään matalapalkkatöitä.

 

[vierailija]

Suomessa yritysten ja omistamisen verotus on alempaa, kun taas lisäarvoa tuottavan työn tekemisen verotus sekä kulutusTASAVEROTUS korkeampaa.

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia ver

www.kansanuutiset.fi

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän.

"Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja olisi kerätty 5,5 miljardia euroa vähemmän.

Näin Euroopan unionin verotilastoa tulkitsee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa."

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

www.stat.fi

Vasemmiston haluama raskas pääomaverotus vie Suomelta kaikki pääomaverotulot. Onko se sitten hyvä?

 

[vierailija]

Vasemmiston haluama raskas pääomaverotus vie Suomelta kaikki pääomaverotulot. Onko se sitten hyvä?

Jokainen voi miettiä vaikkapa Facebookia, että millaisia veroja se maksaa mihinkin. Pääomat liikkuvat vapaasti rajojen yli. Ja varsinkin ne isot pääomat. Sen sijaan tavalliset piensijoittajat, joita duunareistakin on suuri osa, eivät voi ulosliputtaa omistustaan yhtä helposti. Pääomatulojen verottaminen entistä kovemmin iskee siten juurikin tavalliseen työtä tekevään kansanosaan, mutta ei rankaise mitenkään säätiöiden ja verokuorien kautta omistuksensa järjestäviä rikkaita.

 

[vierailija]

Suomessa yritysten ja omistamisen verotus on alempaa, kun taas lisäarvoa tuottavan työn tekemisen verotus sekä kulutusTASAVEROTUS korkeampaa.

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia ver

www.kansanuutiset.fi

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän.

"Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja olisi kerätty 5,5 miljardia euroa vähemmän.

Näin Euroopan unionin verotilastoa tulkitsee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa."

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

www.stat.fi

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa - Vastavalkea.fi

Suomen varallisuusverot ovat noin kolmasosan EU:n keskiarvoa alemmat.

vastavalkea.fi

Tilastokeskuksen Olli Savela: Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

 

[vierailija]

Vasemmiston haluama raskas pääomaverotus vie Suomelta kaikki pääomaverotulot. Onko se sitten hyvä?

Nytkin löytyy pienemmän pääomaverotuksen maita, eikä ole vienyt silti.

 

[vierailija]

Nytkin löytyy pienemmän pääomaverotuksen maita, eikä ole vienyt silti.

No hyvä tietää. Minä kun ihan oikeasti olen luullut, että suomalaisillakin rikkailla on rahoja piilossa veroparatiiseissa. Ja joku on kuulemma joskus muuttanut kirjat Viroon, vaikka oikeasti yritystoiminta pyörii Suomessa. Mutta jos tällaista ei oikeasti ole, niin sittenhän asiat ovat hyvin.

 

[vierailija]

Nytkin löytyy pienemmän pääomaverotuksen maita, eikä ole vienyt silti.

Jossain se raja menee ettei Suomessa toimivan yrityksen kannata maksaa osinkoja ja sitä kautta kerryttää valtiolle veroja. Sitäkö haluat?

 

[Palstapesu]

Suomessa yritysten ja omistamisen verotus on alempaa, kun taas lisäarvoa tuottavan työn tekemisen verotus sekä kulutusTASAVEROTUS korkeampaa.

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia ver

www.kansanuutiset.fi

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän.

"Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja olisi kerätty 5,5 miljardia euroa vähemmän.

Näin Euroopan unionin verotilastoa tulkitsee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa."

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

www.stat.fi

Niin, jotakin pitää tehdä, että Suomi olisi houkutteleva sijoittajille. Kun palkat eivät jousta, niin sitten on haettava verotuksellisia ratkaisuja.

 

[Palstapesu]

Paikallisesta sopimisesta ei tutkimuksissa löytynyt mitään havaittavia hyötyjä työllisyyteen eikä muutenkaan.

Onko Ruotsissa huonompi työllisyys kuin Suomessa?

 

[vierailija]

Onko Ruotsissa huonompi työllisyys kuin Suomessa?

Siellä on duunareilla keskimäärin 10€/tunti paremmat palkat, joten tietenkin työllisyys on vähintään samaa tasoa.
Ruotsissa kuin Suomessa. Ruotsalaisella mittaustavalla Suomenkin työllisyys tosin olisi ollut jo vuosia 75%:n tietämissä jota EK ja Etla eivät tietenkään kerro:

Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla
20.9.2019

Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla

Ruotsin korkeampaa työllisyysastetta selittää suurelta osin erilainen tilastointikäytäntö. Hieman yksinkertaistaen Ruotsissa lasketaan vanhempainvapaalla olevat työllisiksi, kun taas meillä Suomessa ei. Jos Suomessa mitattaisiin työllisyysastetta samoin kuin Ruotsissa, Suomen työllisyysaste...

demokraatti.fi

"Ruotsin korkeampaa työllisyysastetta selittää suurelta osin erilainen tilastointikäytäntö. Hieman yksinkertaistaen Ruotsissa lasketaan vanhempainvapaalla olevat työllisiksi, kun taas meillä Suomessa ei.

Jos Suomessa mitattaisiin työllisyysastetta samoin kuin Ruotsissa, Suomen työllisyysaste olisi karkean arvion mukaan 3–4 prosenttiyksikköä korkeampi. Kun muistaa, että työllisyysaste on tällä hetkellä runsas 72 prosenttia, hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla."

 

[Palstapesu]

Siellä on duunareilla keskimäärin 10€/tunti paremmat palkat, joten tietenkin työllisyys on vähintään samaa tasoa.
Ruotsissa kuin Suomessa. Ruotsalaisella mittaustavalla Suomenkin työllisyys tosin olisi ollut jo vuosia 75%:n tietämissä jota EK ja Etla eivät tietenkään kerro:

Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla
20.9.2019

Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla

Ruotsin korkeampaa työllisyysastetta selittää suurelta osin erilainen tilastointikäytäntö. Hieman yksinkertaistaen Ruotsissa lasketaan vanhempainvapaalla olevat työllisiksi, kun taas meillä Suomessa ei. Jos Suomessa mitattaisiin työllisyysastetta samoin kuin Ruotsissa, Suomen työllisyysaste...

demokraatti.fi

"Ruotsin korkeampaa työllisyysastetta selittää suurelta osin erilainen tilastointikäytäntö. Hieman yksinkertaistaen Ruotsissa lasketaan vanhempainvapaalla olevat työllisiksi, kun taas meillä Suomessa ei.

Jos Suomessa mitattaisiin työllisyysastetta samoin kuin Ruotsissa, Suomen työllisyysaste olisi karkean arvion mukaan 3–4 prosenttiyksikköä korkeampi. Kun muistaa, että työllisyysaste on tällä hetkellä runsas 72 prosenttia, hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla."

Niin, Ruotsissa valuutta joustaa, joten voidaan maksaa parempia palkkoja. Suomessa valuutta ei jousta, joten joustoja pitää löytyä muualta.