Mina menin naimisiin ihan taviksen kanssa mutta tata nykya mies, tai no oikeammin me, olemme rikkaita. Useampi koti ympari maailmaa, vaatekaappi taynna kauniita vaatteita, lapset yksityiskouluissa, eika ikina tarvitse laskea riittaako rahat.
Onhan se elama helppoa ja kivaa kun ei tarvitse huolehtia rahasta. Toita me ollaan molemmat tehty tosi paljon, mutta nykyaan mina olen kotirouva ihan vain siksi etta se on mahdollista ilman elintason laskua. Mies tekee paljon toita joten on hyva etta mina voin pyorittaa arjen, hoitaa lapsiin ja koteihin liittyvat asiat, hakea lapset koulusta ja jarjestaa edustutilaisuuksia tarpeen vaatiessa.
Kotiapulainen meilla on mutta lastenhoitajaa en halunnut. Ruuatkin teen yleensa itse silla se on mielestani kivaa ja minulla on siihen aikaa. Ma saan vielakin aikamoiset kiksit siita etta me kaksi ollaan onnistuttu luomaan unelmaelama ja nautin todellakin siita taysin siemauksin
Entiseen elamaan verrattuna nykyinen elama on kylla kivempaa, parisuhde on muuttunut mutta ennemminkin lasten kuin rahan myota, edelleen viihdymme yhdessa ja olemme onnellisia mutta nyt sita onnellisuutta ei varjosta taloushuolet.
Asumme ulkomailla.