Millaista kasvatuksellista otetta 1v taapero tarvitsee?? Tätä olen koko illan

pohtinut. Suorastaan alan olla kohta alamaissa ja masentunut. Äitini vain siihen malliin tänään päivällä sanoi tästä nuoremmastakin, että aivan kun taaperon kasvatustyö olisi mennyt jo täysin metsään. Vaikka hänellä on tietty jämpti kuri pidetty ja tarkka päivärytmi joka päivä.

Kun jotain kasvatukseen liittyvää juttelin äidilleni, niin hän vain letkautti, että "aika vapaasti tämä nuorempikin saa mennä." tms. vastaavaa. No kai nyt herranen aika 1vee ikäinen saa mennä vapaasti omassa kodissaan vai ketjussako hänen pitäisi olla eikä minnekään saisi mennä. Ja jos meno minusta liian vikkeläksi pienellä menee, niin sitten on aika mennä ulos. Muutenkin tietysti ulkoilemme useita kertoja päivässä, koska minusta vikkelän lapsen on syytä purkaa energiansa pihaleikeissä eikä sisällä.

Toinen mikä sai mieleni vihaiseksi oli se, kun äitini alkoi keräilemään pienen leluja lootaan keskellä päivää ja sanoi, että "lelut pitää kerätä - ei saa jättää levälleen - ei lapset koskaan opikaan laittamaan leluja paikalleen. Aina kun yksi leikki lopetetaan, lelut kerätään. Meilläkin aikaan kerhossa tehtiin niin. Kun lapsi lopetti jollakin lelulla leikkimisen, hän vei lelun omalle paikalleen."

Minä taas olen sitä mieltä, että lelujen keruun aika on vasta illalla ennen nukkumaan menoa ja päivän lelut saavat olla levällään. Minusta kun on erilaisia leluvaihtoehtoja esillä, niin se lisää lapsen luovuutta. Mikä on meistä kaaosta, ei sitä välttämättä ole lapsen mielestä.

 

So what?

Mitä se äitisi teidän kodissa huseeraa?

 

Kovaa kuria tarttee vaan:kieh:

 

Ootkos koskaan mietttiny mitä väliä niillä mummun mielipiteillä on?

 

Kun olen kasvanut "omanlaistensa" vanhempien kanssa niin sitä olen sitten kasvanut tämmöiseksi pohtijaksi ja koen, että minut on ns. syyllistämällä kasvatettu. Aina on joku murhe tai huoli mielessä pyörimässä.

 

Jos lapsi olisi päiväkodissa, niin rajoituksia olisi erittäin paljon. Ja leluja harjoitellaan laittamaan paikoilleen. Ehkä äitisi valmentaa lastasi päiväkotia varten

 

Vakavasti ottaen ollen sitä mieltä, että kyllä yksivuotiasta on jo rajoitettava ja jopa kiellettävä! Näen niin paljon parivuotiaita, jotka ovat jo "menetettyjä tapauksia", kun mitään rajoja ei ole ollut. Siinä on ammattilaistenkin vaikea saada pikkuherroja ja -neitejä sopeutumaan vähän vaativimmissa tilanteissa.

 

meillä ainakin lapsikin mielellään jo kerää leluja koriin ja tietää missä minkäkin paikka on. ja mukavampi aloittaa uudet touhut ulkoilun jälkeen kun tavarat on paikoillaan ja ne saa taas purkaa ja levitellä. sehän se on taaperon "leikkiä". kyllä se luovuus tulee ihan muusta kun siitä että tavarat on hujanhajan. että siinä asiassa olen kyllä äitisi kanssa samaa mieltä. ja niin, sitä harjoittelee pienet päiväkodissakin. vaikka se nyt ei tähän liity.

 

Sä saat päättää sun omassa kodissa milloin lapset kerää lelut. Ja sä saat myös kasvattaa sun omat lapset sellaisella kasvatuksellisella otteella kuin minkä itse parhaaksi näet. Se voi olla erilainen tai samanlainen kuin sun äidillä mutta se on sun oma.

Yksikään ihminen ei kyllä ole kaksivuotiaana "menetetty tapaus" :-D tällaisia kommentteja heittävät voisivat miettiä omaa suhtautumistaan muihin ihmisiin.