Millaisia ovat tietämänne miehensä siivellä pidemmän aikaa eläneet? Ovatko kiitollisia ja tyytyväisiä vai jotain muuta?

["vieras"]

Itse tiedän pari tapausta. Toinen jo yli 50-kymppinen. Montaa päivää ei elämässään ole töitä tehnyt, saati koulutusta jaksanut hankkia. Miehensä on elättänyt täysin ja rouva saanut shoppailla, matkustella, lojua kotona. Silti on katkera kuin mikä ja erityisesti miestään ja tämän sukua haukkuu

Toisella on vielä kouluikäiset lapset ja katkera ja pahansuopa on hänkin.

Sattumaako? Vai onko se tää tietty naistyyppi kun oikein hankkiutuu miehensä loisiksi? Tai sitten jossain syvällä sisimmässä ottaa itsetunnon päälle olla jonkun elätettävä ja purkavat sitten siitä johtuvaa pahaa oloaan?

 

[Vasemman käen rukkanen]

Ehkä ovat katkeria, kun mies on VAATINUT jäämään kotiin eikä päästänyt töihin tai kouluun

 

[nooo]

Olen ollut usean vuoden miehen elätettävänä, mutta eipä sen rahoista ole tuollaiseen riittänyt. Ihan tyytyväinen olen, mutta en yltiökiitollinen, koska olisin saman tehnyt hänelle.

 

["vieras"]

Ehkä ovat katkeria, kun mies on VAATINUT jäämään kotiin eikä päästänyt töihin tai kouluun

Ei ole vaatinut, vaan päinvastoin patistanut töihin/opiskelemaan, mutta vaimoa ei kiinnosta sellainen, ei ole motivaatiota ja kokee, että palkka ois kuitenkin niin pieni, että mitä turhaan.

ap

 

[toispäin]

En tunne yhtään siivellä elävää naista, mutta tunnen erään miehen, joka on luonut siitä uran itselleen. Kun nainen alkaa valittaa, se menee vaihtoon ja uusi nainen & kämppä tilalle. En tajua, miten mies on onnistunut siinä jo monta vuotta. Tyyppi on ihan hirveä turjake muutenkin.

 

["tuuli"]

Tunnen jonkusen. Oma kummitätini, jo eläkellä oleva. Katkera mm. eläkeen pienuuden vuoksi. Muutenkin hieman erikoinen, hänen maailmansa on ollut aina kovin pieni. Kun ei ole joutunut muiden ihmisten kanssa työssä toimeen tulemaan. Tai kuuntelemaan erilaisia elämän tarinoita niin hänen maailmansa on yhtä kuin se tapa jolla hän/he ovat perheenä eläneet. Ja se kuuluu puheista vahvana arvosteluna niitä kohtaa jotka valitsevat toisin. Osa tästä varmasti on persoonan tekosia, mutta osa myös vaan sitä että on kuitenkin elänyt niin pienessä piirissä.

Sitten on miehen veljen vaimo. 6 lasta. Mies aina töissä, reissun päällä. Mies on pettänyt jo useita kertoja ja jäänyt kiinnikin. Lähtenytkin kerran nuoren naisen matkaan ja sitten luikkinut häntä koipien välissä takaisin kotiin. Aina pyytää anteeksi ja sitten taas leikitään onnellista kotia. Joskus humalaspäissään tämä nainen itki minulle: Kyllähän minä lähtisin jos vaan voisin. Mutta kun ei ole ammattia eikä työtä. Ja lapsia se liuta elätettävänä. Perhe ei liian onnellinen ole, sellainen yya-sopimusliitto jossa on kaksi ihmistä. Toinen tuomassa rahaa ja toinen koti-"orjana". Rakkaus on tuntematon käsite saati kunnioitus vanhempien välillä. Mutta onhan äiti sentään päivät kotona lasten kanssa, vaikka häntä kohdellaankin lasten isän toimesta kuin tiskirättiä.

 

["Venla"]

Tiedän muutaman miehensä siivellä elävän ja muutaman yhteiskunnan loisen. Kaikki ovat aika yksinäisen oloisia ihmisiä. Harrastuksilla yrittävät paikata niitä asioita, mitä normaalisti saa työstä. Myös aika epävakaan oloisia ihmisiä ovat. Ehkä myös sellaisia ovat, jotka eivät oikein työelämässä pärjäisikään. Sosiaaliset taidot aika huonot ja väsyvät herkästi.

 

["vieras"]

Sen olen huomannut, että miehet yleensä ei kunnioita vaimoa/tyttöystävää, joka ei perheen elättämiseen osallistu. Siinä tulee helposti hyväksikäyttöä puolin ja toisin. Mies käyttää hyväkseen tyttiksensä riippuvaisuutta.
Itse en tahtoisi olla kenestäkään pidemmän päälle niin riippuvainen...

 

[King Corvax]

Eihän siinä mitään ihmeellistä ole. Ihmeellistä on jos mies on siivelläeläjä.

Siivelläeläjä on yleensä kaunis ja nuori. Ihme on jos hyvätuloinen mies viitsii katsella 50-vuotiasta siipeilijää. Hänen täytyy olla tosi kultainen ihmisenä ja pitää huoli miehestään. Tai sitten mies on täysin tossukka.

Mutta millainen on siivelläeläjämies? Heitä ei ole koska 1) lihava ja köyhäkin nainen saa aina seksiä komeilta miehiltä 2) varakas ja ruma nainen saa aina seksiä komeilta miehiltä. Siivelläeläjä miehiä ei siksi oikeastaan ole, mutta harvoja poikkeuksia on joissa komea ja nuori mies on jonkun sugarmaman kanssa ja yleensä nämä naiset ovat jo todella ikääntyneitä.

 

[King Corvax]

. Tyyppi on ihan hirveä turjake muutenkin.

Aahh no tässähän tämä. Eli turjake ja miehellä ne suhteet on oltava lyhyitä. Mahdollisimman tavoittamaton, projektipotentiaalinen (muutettava mies) ja arvaamaton siis kelpaa elätiksi.

Monesti naiset miettivät että miten joku mies on suosittu VAIKKA hän on turjake, röyhkimys, renttu... Ihmettelyä on myös miesten keskuudessa tästä ihan samasta asiasta. Kiltti ja kunnollinen ei tunnu naista saavan.

 

["alma"]

en tiedä, pidetäänkö mua siivellä eläjänä, sillä olen työssäkäyvä. Mutta tilanne meillä se, että miehen tulot on n. neljä-viisi kertaa isommat kuin minun. Minulla ei siis mitenkään olisi varaa nykyiseen elintasoomme yksin tai jonkun keskituloisen miehen kanssa. Itse olen hyvin kiitollinen ja tyytyväinen lähinnä siksi, että meillä on hyvä ja tasa-arvoinen parisuhde ja perhe-elämä, en niinkään rahan takia.
Tuohon "siivellä elämiseen" löytyy varmasti niin paljon erilaisia syitä, etten usko, että mitää yleispäteviä johtopäätöksiä voi aiheesta tehdä.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26195657]Itse tiedän pari tapausta. Toinen jo yli 50-kymppinen. Montaa päivää ei elämässään ole töitä tehnyt, saati koulutusta jaksanut hankkia. Miehensä on elättänyt täysin ja rouva saanut shoppailla, matkustella, lojua kotona. Silti on katkera kuin mikä ja erityisesti miestään ja tämän sukua haukkuu

Toisella on vielä kouluikäiset lapset ja katkera ja pahansuopa on hänkin.

Sattumaako? Vai onko se tää tietty naistyyppi kun oikein hankkiutuu miehensä loisiksi? Tai sitten jossain syvällä sisimmässä ottaa itsetunnon päälle olla jonkun elätettävä ja purkavat sitten siitä johtuvaa pahaa oloaan?[/QUOTE]

Voi jumaliste, SÄ oot jopa palstalla? Sä taidat olla se loisämmä meidän naapurista, joka ei osaa nauttia omasta elämästään vaan pohtii muiden ihmisten asioita ja on katkera kaikesta. Älä ole niin helvetin kateellinen muille ihmisille joilla on kivaa.

Sä olet se tietty naistyyppi jonka elämän sisältö on muiden elämä ja omat juorut! Sä olet se työpaikan pahanilmanlintu jonka ainaisiin juoruihin muut ovat kyllästyneet! Lakkaa pihtaamasta niin kyllä se siitä!

Ja juu, ei kolahtanut paitsi siltäosin, että sun kaltaiset paskanjauhajat on työilmapiirin myrkyttäjiä. Keskittyisit viimeinkin katsomaan omaa elämääsi ja mikä siinä on vialla.

 

["mona"]

Tunnen useita oman äitini ystäviä jotka ovat olleet koko elämänsä kotiäitinä. Ikää siis nyt n.60v ja ovat jääneet kotiin ensimmäisen lapsen syntyessä n.25-30vuotiaana. Onnellisia ja mukavia ihmisiä ovat, hyvä rahatilanne. Yhdellä koulutuksena sairaanhoitaja ja toisella psykologi, en usko että ehtivät oikeen koskaan olla kunnolla työelämässä.

 

[Lilii lisänimetön]

Ei kuulu ap:n kuvailemia (eikä toivottavasti ap:n kaltaisiakaan) tuttavapiiriini.

 

[noin]

[QUOTE="vieras";26195871] Voi jumaliste, SÄ oot jopa palstalla? Sä taidat olla se loisämmä meidän naapurista, joka ei osaa nauttia omasta elämästään vaan pohtii muiden ihmisten asioita ja on katkera kaikesta. Älä ole niin helvetin kateellinen muille ihmisille joilla on kivaa.

Sä olet se tietty naistyyppi jonka elämän sisältö on muiden elämä ja omat juorut! Sä olet se työpaikan pahanilmanlintu jonka ainaisiin juoruihin muut ovat kyllästyneet! Lakkaa pihtaamasta niin kyllä se siitä!

Ja juu, ei kolahtanut paitsi siltäosin, että sun kaltaiset paskanjauhajat on työilmapiirin myrkyttäjiä. Keskittyisit viimeinkin katsomaan omaa elämääsi ja mikä siinä on vialla.[/QUOTE]

peesi

 

[Phoebsi]

Ei kuulu ap:n kuvailemia (eikä toivottavasti ap:n kaltaisiakaan) tuttavapiiriini.

Liliitä (hitsi, meinasin kirjoittaa että Liliä :O) on helppo peesailla.

En saa päähäni kuin yhden, oman äitini ikäisen naisen joka oli todella pitkään kotona. Hän hoiti kuusi lastaan hienosti aikuisuuteen asti sillä välin, kun miehensä perusti yrityksen ja "taikoi" siitä hyvin menestyvän pienen firman. Sitten, kun lapset olivat lentäneet pesästä, tämä nainen meni töihin miehensä yritykseen vähäksi aikaa kunnes se myytiin. Nyt viettävät lekoisia eläkepäiviä yhdessä nauttien lapsista, lapsenlapsista ja toisistaan

 

["vieras"]

Jahas. Ja aloituksen lienee tehnyt nainen, joka luuli jäävänsä loppuiäkseen kotiin hoitamaan vaikka 20-vuotiasta lasta. Tai sitten tekevänsä lapsia kolmen vuoden välein. Mutta sitten mies tekikin vasektomian ja ilmoitti, että rouva raahaa ahterinsa töihin.

 

["Minnis"]

Minä taidan olla sellainen. Koulutus on ja töitä olen hakenut, mutta en ole saanut. Työvoimatoimisto ei auta mitenkään. Olen harkinnut työtoimapoliittiseen koulutukseen hakemista.

 

[something]

Pari tiedän minäkin ja omasta tahdosta elävät miehensä siivellä. Tyytymättömiä kumpikin. Valitetaan pikkuasioista, ainoa huolenaihe tuntuu olevan vain että mihin seuraavaksi lähdetään lomalle ja voi voi ei kai siellä vain sada vettä.... Eivät tiedä oikeasta elämästä mitään. Rahaa on, mutta muuta ei sitten olekaan, ei ainakaan henkistä pääomaa.

 

[vierass]

aika mustavalkoista meininkiä täällä? onko jos on vauvan ja taaperon kanssa kotona niin se siivellä elämistä? olen ainakin huomannut että käy työstä kyllä ja on henkisestikkin uuvuttavaa. Toisinaan toivon että olisinpa työelämässä,harmi jos joku ajattelee että pääseen muita helpommalla!

 

[Mep]

Tunnen vain yhden omasta ikäpolvesta (60-70-luvuilla syntyneitä).
Serkkuni opiskeli DI:ksi aikoinaan, tapasi varakkaan miehensä ja jäi kotiin ekan lapsen synnyttyä. Nyt lapset (2) ovat teini-ikäisiä, äiti edelleen kotona. Tuskin saa mitään tukia vaan elättävät itse perheensä. Asuvat kalliilla alueella ja mies tienaa hyvin.
Harrastaa leipomista, isännöi pienimuotoisesti (ainakin niiden rivaria) ja neuloo hurjasti.
Ainakin päällepäin tyytyväinen elämäänsä

Jos voittaisin lotossa, jäisin samantien kotiin. Harrastaisin ja hoitaisin lasta.

 

["vieras"]

En tiedä ketään, joka ei MITÄÄN olisi tehnyt perheensä elatuksen eteen. Mutta useampiakin tiedän sellaisia, jotka on olleet sen 3v/lapsi kotona minkä voi ja sen jälkeen tehneet jotain "pientä mukavaa puuhailua" pientä palkkaa vastaan. Esim. avustaneet tuttavan kaupalla aina joskus, ottaneet pari hoitolasta omiensa lisäksi, myyneet käsitöitään nettikaupassa, kasvattaneet luomuvihanneksia. Yksi kävi pari kertaa viikossa siivoushommissa keikkatöissä.

Päällisin puolin iloisia ja tyytyväisiä, mutta onhan siellä alla sitten kaikenlaista. Tuo pikkuasioihin takertuminen ja muiden asioista juoruilu, aikaa kun siihen on. Sitten selvästi kuitenkin riippuvuus siitä omasta miehestä jotenkin ahdistaa. Ja ovat jotenkin miehiään "alempana" arvoasteikossa kotona, sen huomaa. Kun mies tulee kotiin, ovat vähän kuin palvelijoita...

Silti, jos mun olis mahdollista valita, olisin kyllä varmaan myös kotona lasten kanssa heidän täysi-ikäisyyteensä asti ja lapsia olisi enemmän kuin nyt.

 

[something]

aika mustavalkoista meininkiä täällä? onko jos on vauvan ja taaperon kanssa kotona niin se siivellä elämistä? olen ainakin huomannut että käy työstä kyllä ja on henkisestikkin uuvuttavaa. Toisinaan toivon että olisinpa työelämässä,harmi jos joku ajattelee että pääseen muita helpommalla!

Itse ainakin tarkoitin naisia, jotka elävät vuosikymmeniä/koko elämänsä miehensä siivellä...

Itsekin olin aikanaan seitsemän vuotta kotona kotiäitinä.

 

["hmmm"]

Yksi tulee mieleen. Eli ihan täysin miehensä siivellä. Miehensä oli menestyvä yrittäjä. Heillä oli hieno talo, kakkoskoti ulkomailla jne. Nooh, miehen firmalla alkoi mennä huonosti ja nainen ei halunnut töihin, niin sitten menikin talo yms. alta. Nyt asuvat vuokralla kerrostalossa. Ihan mukava tuo perheen kotiäiti on aina ollut, ei sillä. En kyllä paremmin tunnekaan.