Toggle sidebar

Millaisia ajatuksia herättää laihan ihmisen näkeminen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "päivi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
P

"päivi"

Vieras
Itse olen melko hoikka, 47 kg ja 164 cm, ja nyt vasta olen alkanut ajatella miten paljon ihmiset huomioivat laihuuttani. Itse en ajattele asiaa juurikaan enkä pidä itseäni ainakaan liian laihana, mutta ihan vieraatkin ihmiset saattavat ohimennen kommentoida jotain ihan ihmeellistä, esin. "sullahan pyörii housutkin jalassa kun oot niin laiha".

Aloinkin miettimään että kiinnitättekö te huomiota siihen jos joku on laiha ja mitä ajatuksia se herättää? Kommentoitteko helpommin laihuutta kuin vaikkapa lihavuutta? Itse olen huomannut että minulle kyllä huomautetaan laihuudesta, mutta kaverini tai mieheni lihavuus sivuutetaan täysin.

Mielestäni toisen ihmisen painon ei pitäisikään olla mikään yleinen keskustelunaihe tai ainakaan mikään mistä vain huomautetaan tai tölväistään jotain negatiivista päin naamaa...
 
jaa no mun serkku on 160cm ja 45kg eikä se ny mitenkään erityisen laiha ole hoikka vaan :) mut jos siis nään anorektisenlaihan kylillä ni jaiks tulee päähän ekaks
 
Suunnilleen samoilla mitoilla on menty. Enkä koskaan ole pitänyt itseäni erityisen hoikkana vaan normaalina. Nyt raskauden tuotua yli 20kg lisää on norsu olo kun mikään ei mene päälle. Mutta kaipa sitä normalisoituu sitten lapsen synnyttyä taas.

Mutta noin yleisesti ei herätä kyllä minkäänlaisia ajatuksia oli toinen ihminen sitten lihava tai laiha. "Sinun pitää lihottaa itseäsi." -kommentit menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ruuan suhteen syön mitä haluan samoin herkkujen. Kyse ei siis ole siitä, että väkisin yrittäisin pitää itseäni jossain tietyssä mallissa.
 
Oon jotenkin iloinen, että joku muukin on laiha :) Vähän silleen, että mitä ihmettä, jollain muulla on yhtä laihat jalat kuin mulla. Semmoisia ihmisiä näkee tosi harvoin.

Itse en näe nälkää, nautin kyllä elämästä ja herkuttelenkin.
 
[QUOTE="hoplaa";24682783]Suunnilleen samoilla mitoilla on menty. Enkä koskaan ole pitänyt itseäni erityisen hoikkana vaan normaalina. Nyt raskauden tuotua yli 20kg lisää on norsu olo kun mikään ei mene päälle. Mutta kaipa sitä normalisoituu sitten lapsen synnyttyä taas.

Mutta noin yleisesti ei herätä kyllä minkäänlaisia ajatuksia oli toinen ihminen sitten lihava tai laiha. "Sinun pitää lihottaa itseäsi." -kommentit menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ruuan suhteen syön mitä haluan samoin herkkujen. Kyse ei siis ole siitä, että väkisin yrittäisin pitää itseäni jossain tietyssä mallissa.[/QUOTE]

Minäkään en ole pitänyt itseäni mitenkään laihana, mutta tuntuu että muut kiinnittävät huomiota asiaan kummallisen paljon. Olisi kiva tietää että mikä saa ihmiset kommentoimaan asiaa niin usein. Välillä melkein tuntuu että hoikka ihminen alkaa olla kummajainen, kun taas pieni ylipaino alkaa olla normi... En tiedä. Viimeksi viikko sitten sairaanhoitaja totesi rokotepiikkiä pistäessään että "sulla on niin ohut käsivarsi että pitää pistä varovasti ettei mee piikki läpi, hehhheh"... :D
 
[QUOTE="päivi";24682817]Minäkään en ole pitänyt itseäni mitenkään laihana, mutta tuntuu että muut kiinnittävät huomiota asiaan kummallisen paljon. Olisi kiva tietää että mikä saa ihmiset kommentoimaan asiaa niin usein. Välillä melkein tuntuu että hoikka ihminen alkaa olla kummajainen, kun taas pieni ylipaino alkaa olla normi... En tiedä. Viimeksi viikko sitten sairaanhoitaja totesi rokotepiikkiä pistäessään että "sulla on niin ohut käsivarsi että pitää pistä varovasti ettei mee piikki läpi, hehhheh"... :D[/QUOTE]

Juu no yleisestikin toisen ihmisen ulkonäön/pukeutumisen kommentointi on hieman kummallista mielestäni. Jos joskus huomioni kiinnittää joku todella kiva hattu tms. niin saatan seuralaiselle kommentoida, että "Tosi kiva hattu." Mutta muuten ei ole tapana muiden pukeutumisiin/ulkonäköön puuttua.
Mutta taidan ollakin kummajainen sen suhteen, että muoti/meikkaaminen jne. ei ole koskaan kiinnostanut. Ja siksi ehkä vieraassa naisporukassa tunnen itseni hieman ulkopuoliseksi, kun ei tunnu olevan mitään puhuttavaa.
 
Mä oon 167/48 ja usein ihmiset kokee oikeudekseen arvostella ja päivitellä mulle mun kokoa.
Minkäs mä sille voin, syön mitä haluan, olen synnyttänyt kaksi lasta ja siltikään painoa ei ole tullut.
 
Mun mitat melko samat kun ap:n ja KYLLÄ, pidän itseäni ruman laihana. Kilot ei vaan pysy, tai jos niitä tulee, niin ole ei ole "oma" ja ne tippuu huomaamatta pois. On mullekkin sanottu päin naamaa "kauheeta kun oot laiha!" Tuli vaan mieleen etten minä ole ikinä sanonut kenellekkään päinnaamaa "kauheeta kun oot lihava!"
 
Jos huomioni kiinnittyy johonkin sairaalloisen laihaan henkilöön, yritän äkkiä kääntää huomioni muualle, sillä sairaalloinen laihuus ällöttää ja kuvottaa mua.
Yksi ystäväni on 169cm/43kg, musta se on jo tosi ällöä ja sairasta.
Toinen ystävä on 175cm/51kg ja sekin jo on musta inhottavaa.

Sairaalloinen lihavuus ei aiheuta samanlaisia reaktioita minussa, ehkä siksi kun tiedän mitä syömishäiriö ja vaarallinen alipaino pahimmillaan voi olla ja taas lihavuudesta ei ole mitään kokemusta.
 
Myönnän. Tulen kateelliseksi. Todella herkästi ja nopeasti. Olen normaalipainoinen, urheilullinen ja terveen näköinen nainen, mutta kadehdin tikkureisisiä mallityttöjä. Joskus toivoin että olisin sairastunut syömishäiriöön nuorena.
 
Itse olen myös hoikka ja pitkä 173cm ja 58kg. Mua on haukuttu mm. henkariksi, luurangoksi, pilliksi, laudaksi jne. Usein ulkonäköäni arvostellaan muutenkin (siis ihan vaatteita, hiuksia tms.).

Esimerkki Menin loman jälkeen töihin ja vein eväitä kahvihuoneeseen, kun eräs työkaveri huusi (tai ainakin se siltä tuntui): AI KAUHEETA KUN SÄÄ OOT TAAS LAIHTUNUT! HYI ETTÄ KUN TUO SUN PAITAKIN ROIKKUU. EIHÄN SULLA OLE EDES TISSEJÄ ENÄÄ, KANNATTAISI VARMAAN ALKAA SYÖDÄ PAREMMIN... Kaikki muut ihmiset kahvihuoneessa kääntyivät tuijottamaan minua arvostelevasti. Menin ihan sanottomaksi. Jos sanoisin jotain vastaavaa tällä hieman ylipainoiselle tädille hänen läskeistään, niin saisin päälleni sellaisen moraalisen paheksunnan, mutta laihaa voi ilmeisesti haukkua vapaasti.

Olin ostanut kivan paidan töiden alkajaisiksi ja olin aikonut kysyä työkavereilta, miten heidän lomansa oli mennyt. No eipä kiinnosta kysyä enää.
 
[QUOTE="vieras";24682802]Oon jotenkin iloinen, että joku muukin on laiha :) Vähän silleen, että mitä ihmettä, jollain muulla on yhtä laihat jalat kuin mulla. Semmoisia ihmisiä näkee tosi harvoin.

Itse en näe nälkää, nautin kyllä elämästä ja herkuttelenkin.[/QUOTE]

Haa... minulle on elämän riemukkaita huippuhetkiä, kun äijä huomauttaa, että "kato, toll kukkakepill o ainaki yhtä ohuet koivet ku sull..." :D :ashamed:

Eli en muuten juurikaan kiinnitä huomiota ihmisen painoon sinänsä, mutta toki joku saattaa kiinnittää huomioni siksi, että hän joko viihtyy kropassaan ja kantaa sen kauniisti tai tasan päinvastaista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 173/58:
Itse olen myös hoikka ja pitkä 173cm ja 58kg. Mua on haukuttu mm. henkariksi, luurangoksi, pilliksi, laudaksi jne. Usein ulkonäköäni arvostellaan muutenkin (siis ihan vaatteita, hiuksia tms.).

Esimerkki Menin loman jälkeen töihin ja vein eväitä kahvihuoneeseen, kun eräs työkaveri huusi (tai ainakin se siltä tuntui): AI KAUHEETA KUN SÄÄ OOT TAAS LAIHTUNUT! HYI ETTÄ KUN TUO SUN PAITAKIN ROIKKUU. EIHÄN SULLA OLE EDES TISSEJÄ ENÄÄ, KANNATTAISI VARMAAN ALKAA SYÖDÄ PAREMMIN... Kaikki muut ihmiset kahvihuoneessa kääntyivät tuijottamaan minua arvostelevasti. Menin ihan sanottomaksi. Jos sanoisin jotain vastaavaa tällä hieman ylipainoiselle tädille hänen läskeistään, niin saisin päälleni sellaisen moraalisen paheksunnan, mutta laihaa voi ilmeisesti haukkua vapaasti.

Olin ostanut kivan paidan töiden alkajaisiksi ja olin aikonut kysyä työkavereilta, miten heidän lomansa oli mennyt. No eipä kiinnosta kysyä enää.
Click to expand...
Tähän pitäisi kyllä sanoa tosi ilkeästi takaisin.
 
Jos tulee oikeasti anorektinen ihminen vastaan (sen kyllä huomaa, luontaisesti hoikat harvoin näyttää sairailta), niin kai se tunne on lähinnä sääliä. Että on ihmisen pitänyt niin hankalaan tautiin sairastua.
 
Jotkut on tosiaan luonnostaan laihoja, sellaiset näyttää terveiltä laihuudestaan huolimatta, veljeni on tällainen. Enpä ajattele mitään ihmeempää. Jos näen sillälailla laihan, että näkee ettei ole luonnollisesti laiha vaan näyttää anorektiselta, riutuneelta ja kasvonpiirteetkin on kuin luurangolla, niin kyllähän sitä tulee väkisinkin mieleen että mikähän sairaus tolla ihmisellä on.
 
Normihan on nykyän lihava. Ihan nuoret parikymppisetkin ovat nykyään lihavia, jos vertaa siihen, mtä ihmiset painoivat vaikka 70-luvulla, jolloin yhtään lihavaa ihmistä ei ollut nuoremmassa polvessa, tai ainakin se oli harvinaista. Sinun kokoiset olivat normi, ellei laihemmat.

Joten koska olet poikkeava nykynormista, herätät varmaankin sen takia ihmettelyä. Nythän on alettu oikein mainostaa lihvauutta, vaatemuotia jne. tehdään pääosin lihaville. Esim. laihat lapset saavat vaan kiristää farkut vyöllä, koska normi on olla pulska. Toisin kuin omassa lapsuudessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ööööö;24683400:
Normihan on nykyän lihava. Ihan nuoret parikymppisetkin ovat nykyään lihavia, jos vertaa siihen, mtä ihmiset painoivat vaikka 70-luvulla, jolloin yhtään lihavaa ihmistä ei ollut nuoremmassa polvessa, tai ainakin se oli harvinaista. Sinun kokoiset olivat normi, ellei laihemmat.

Joten koska olet poikkeava nykynormista, herätät varmaankin sen takia ihmettelyä. Nythän on alettu oikein mainostaa lihvauutta, vaatemuotia jne. tehdään pääosin lihaville. Esim. laihat lapset saavat vaan kiristää farkut vyöllä, koska normi on olla pulska. Toisin kuin omassa lapsuudessa.
Click to expand...

Ai? Laiha, kuten Marilyn Monroe? Omasta lapsuudestani muistan, että pulskia kavereita oli ainakin yhtä paljon, kuin nykylapsissakin. Siis 70-80-luvulla.

Minusta tuon lainaamani kirjoittajalla on jotenkin vinksahtanut kuva. Nykyään vain ääripäät korostuvat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 173/58:
Itse olen myös hoikka ja pitkä 173cm ja 58kg. Mua on haukuttu mm. henkariksi, luurangoksi, pilliksi, laudaksi jne. Usein ulkonäköäni arvostellaan muutenkin (siis ihan vaatteita, hiuksia tms.).

Esimerkki Menin loman jälkeen töihin ja vein eväitä kahvihuoneeseen, kun eräs työkaveri huusi (tai ainakin se siltä tuntui): AI KAUHEETA KUN SÄÄ OOT TAAS LAIHTUNUT! HYI ETTÄ KUN TUO SUN PAITAKIN ROIKKUU. EIHÄN SULLA OLE EDES TISSEJÄ ENÄÄ, KANNATTAISI VARMAAN ALKAA SYÖDÄ PAREMMIN... Kaikki muut ihmiset kahvihuoneessa kääntyivät tuijottamaan minua arvostelevasti. Menin ihan sanottomaksi. Jos sanoisin jotain vastaavaa tällä hieman ylipainoiselle tädille hänen läskeistään, niin saisin päälleni sellaisen moraalisen paheksunnan, mutta laihaa voi ilmeisesti haukkua vapaasti.

Olin ostanut kivan paidan töiden alkajaisiksi ja olin aikonut kysyä työkavereilta, miten heidän lomansa oli mennyt. No eipä kiinnosta kysyä enää.
Click to expand...

Tuon olemattomista tisseistä huomauttelun olinkin jo unohtanut! Pari tuttavaa on ottanut oikein tavaksi aina näpäyttää mulle siitä ettei mulla oo "enää" tissejä... No mitäpä tähän toteamaan muuta kuin että ei niitä kyllä oo koskaan ennenkään ollut :P Ja tokihan nämä samat ihmiset muistaa joka käänteessä esim. kaupoilla voivotella siitä että nykyään paidoista tehdään "laudoille" suunnattuja, kun ei heidän DD-tissinsä mihinkään paitoihin mahdu! No voi kyynel...
 
Ei varmaan mitään ajatuksia. Mut mielenkiintoisen näköisiä ihmisiä on mielenkiintoista katsoa. Joku voi olla mielenkiintoisen laiha, lihava, lyhyt, pitkä, mutkalla yms. Mut en silti ajattele juuri mitään. Tai ehkä ajatukseni on, et onpas mielenkiintoisen näköinen ihminen.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa