Elikkä olemme kohta 4 henkinen perhe..meitä kuuluu perheeseen minä ja mies ja yhteinen 4,6-vuotias poikamme ja pikku prinsessa joka syntyy 25.4.2009 ja ajattelin kysellä onkos täällä samassa tilanteessa olevia mammoja.. eli kyse on siis omista ja miehen vanhemmista ja miten tulette toimeen.. ajattelin olemmeko "ainoaa laatuaan" ketkä eivät tule toimeen omien vanhempiensa kanssa tai sitten muuten vanhemmat ei välitä tippakaan..
Eli minun välini omiin vanhempiin on se, että oma isä ei ole ollut ikinä kuvioissa (alkoholisti) ja äitiini ovat myös todella huonot kun kohtelee minua kuin kiloa paskaa ja kailottaa sitä kuinka mun oma isä on raiskannut sen ja sen ansiosta synnyin... itse en ikinä pitäisi lasta jos tulisin raskaaksi oman miehen raiskauksesta.. no ilman sitä en tosiaan olisi tässä maailmassa mutta ymmärsitte varmaan pointin.. no tosiaan olen koko lapsuus ikäni kärsinyt äidin pahoinpitelystä ja juopottelusta ja siitä kun on jäänyt kahden biologisen sisaruksen kanssa yksin kotiin lapsena..meitä siis on kymmenen sisarusta ja suurinosa eri isästä ja kohtelu ei todellakaan ole ollut tasa arvoista.. Me raiskaaja juopon isän lapset ollaan saatu kärsiä enemmän kuin tarpeeksi ja ainoastaan äiti ei syrjinyt vaan myös muut sisaret ja kahdella sisarellani on jäänyt pahoja lapsuus traumoja ja siitä aiheutuneita mielisairauksia.. minulla on sinänsä ollut onnea että omat kummini pitivät minusta lapsena huolta aina kuin mahdollista joten sain sen "vanhempien" tuen muualta.. joten sinne ei ole välejä ja jos totta puhutaan nii ei niin väliksikään.. no miehen vanhemmat taas ovat todella välinpitämättömiä poikaansa kohtaan ja meidän yhteistä 4,6-vuotiasta poikaa kohtaan... mieheni ei ole ikinä saanut vanhemmiltaan mitään apua koskaan ja isovanhempina he ovat vahtineet poikaamme 2 tuntia koko 4,6 vuotena.. Ja taas tuli todiste kuinka hirveästi auttavat meitä kun kysyimme että olisiko heidän mahdollista vahtia lasten lastaan kun menen uutta synnyttämään nii koko ajatus tyrmättii heti! eli kun sen yhden ainoa kerran tarvitsee oikeasti vahtia niin ei tule kuulonkaa! keksivät ties mitä selityksiä! Asumme helsingissä ja täällä meillä ei ole kuin yksi tuttava pariskunta ja kun kysyimme heiltä niin he suostuivat välittömästi vahtimaan heti kun vain tarvitsee ja mihin kellon aikaa tahansa. Ollaan tosiaan uus helsinkiläisiä..3 vuotta asuttu niin ei ole oikein kertynyt ystäviä ja tämän tuttava pariskunnan tunnemme jo ennestään.. eli ystäviä täällä harvakseltaan ja vanhemmatkin ihan pohja sakkaa.. olen välillä miettinyt että ollaanko me ainuita kenellä on näin vaikeat sosiaaliset suhteet... :/ siinä tuli nyt paljon tilitystä mutta toivon mukaan ymmärsitte... =) saatto kuulostaa aika rankalta tekstiltä joten älkää pelästykö.. 
mamiti87+vaavi 19+4 :heart:
Eli minun välini omiin vanhempiin on se, että oma isä ei ole ollut ikinä kuvioissa (alkoholisti) ja äitiini ovat myös todella huonot kun kohtelee minua kuin kiloa paskaa ja kailottaa sitä kuinka mun oma isä on raiskannut sen ja sen ansiosta synnyin... itse en ikinä pitäisi lasta jos tulisin raskaaksi oman miehen raiskauksesta.. no ilman sitä en tosiaan olisi tässä maailmassa mutta ymmärsitte varmaan pointin.. no tosiaan olen koko lapsuus ikäni kärsinyt äidin pahoinpitelystä ja juopottelusta ja siitä kun on jäänyt kahden biologisen sisaruksen kanssa yksin kotiin lapsena..meitä siis on kymmenen sisarusta ja suurinosa eri isästä ja kohtelu ei todellakaan ole ollut tasa arvoista.. Me raiskaaja juopon isän lapset ollaan saatu kärsiä enemmän kuin tarpeeksi ja ainoastaan äiti ei syrjinyt vaan myös muut sisaret ja kahdella sisarellani on jäänyt pahoja lapsuus traumoja ja siitä aiheutuneita mielisairauksia.. minulla on sinänsä ollut onnea että omat kummini pitivät minusta lapsena huolta aina kuin mahdollista joten sain sen "vanhempien" tuen muualta.. joten sinne ei ole välejä ja jos totta puhutaan nii ei niin väliksikään.. no miehen vanhemmat taas ovat todella välinpitämättömiä poikaansa kohtaan ja meidän yhteistä 4,6-vuotiasta poikaa kohtaan... mieheni ei ole ikinä saanut vanhemmiltaan mitään apua koskaan ja isovanhempina he ovat vahtineet poikaamme 2 tuntia koko 4,6 vuotena.. Ja taas tuli todiste kuinka hirveästi auttavat meitä kun kysyimme että olisiko heidän mahdollista vahtia lasten lastaan kun menen uutta synnyttämään nii koko ajatus tyrmättii heti! eli kun sen yhden ainoa kerran tarvitsee oikeasti vahtia niin ei tule kuulonkaa! keksivät ties mitä selityksiä! Asumme helsingissä ja täällä meillä ei ole kuin yksi tuttava pariskunta ja kun kysyimme heiltä niin he suostuivat välittömästi vahtimaan heti kun vain tarvitsee ja mihin kellon aikaa tahansa. Ollaan tosiaan uus helsinkiläisiä..3 vuotta asuttu niin ei ole oikein kertynyt ystäviä ja tämän tuttava pariskunnan tunnemme jo ennestään.. eli ystäviä täällä harvakseltaan ja vanhemmatkin ihan pohja sakkaa.. olen välillä miettinyt että ollaanko me ainuita kenellä on näin vaikeat sosiaaliset suhteet... :/ siinä tuli nyt paljon tilitystä mutta toivon mukaan ymmärsitte... =) saatto kuulostaa aika rankalta tekstiltä joten älkää pelästykö.. mamiti87+vaavi 19+4 :heart:
