Millainen vanhempi olet? (lapsi ja kaverit)

-vanhempi joka ei oikeasti tykkää lapsen kavereista, tai vieraista mutta ei osaa sanoa omalle nikopetterilleen ei, ja kavereita on aina kylässä, tai hyvin usein, koska muuten joutuisi itse leikkiä 24/7, koskapa ei osaa sanoa ei lapselleen. Tällainen lapsi ei useinkaan halua mennä muualle kylään, koskapa siellä voi joku sanoa joskus ei.

-vanhempi joka sanoo ronskisti ei kaverivieraille, paljon koskaan ei saa tulla ketään sisälle. (on joku syy, kuten ei jaksa työn takia, ei jaksa kun on omia tarpeeksi, ei jaksa melua, tai ei jaksa sotkua, tai ei vain halua vieraita lapsia) Omat lapset saavat käydä muualla mutta jonkin verran yritystä rajoittaa, ja päästää lasta aina eri kylään, jotta ei olisi velvoitetta ottaa itse kotiinsa kuten tulee, jos olisi aina samassa

-ei tietoa missä kakara touhuaa ja mitä, lapsi on "kavereilla", ei sen kummempaa kiinnostusta ja saa olla muualla niin paljon kuin haluaa

-vanhempi joka pitää lapsen kavereista, saa käydä kohtuudella. On kuitenkin hyvä olla myös perheen ja sisarusten kanssa, on harrastuksia, lapsi viihtyy myös paljon yksin lukien.

-lapsella on kavereita useammin kuin lapsi itse on kavereilla ja on mukavaa että näin on, kaverit mukavia ja pystyy olla kotona oma itsensä kavereista huolimatta

 

Viimeinen vaihtoehto osui ja upposi

 

Viimeinen vaihtoehto. Kyllä muutkin kuin omat lapset ovat mukavaa seuraa, ja omaavat ihan fiksut käytöstavatkin.

 

Eka vaihtoehto. Kaverit saa toki tulla leikkimään mutta jos menee riehumiseksi on lähdettävä tai mentävä ulos, jos jo ollaan ulkona on kaverin lähdettävä kotiinsa.

 

Meille saa tulla lähes aina. Ei kuitenkaan koko pihapiirin väki yhdellä kertaa.
Mitä isommaksi kasvavat sitä vähemmän rajoitan meillä kyläilyä, teen mielelläni vähän syötävääkin koko porukalle. Parempi että ovat meillä kuin etten tiedä missä lapsi/nuori luuraa...

 

tuo toiseksi viimeinen sopii parhaiten minuun. Kyllä omaakin aikaa pitää olla kaikilla ja aikaa perheen kesken.

 

Toiseksi viimeisen valitsen. On kivaa, että kavereita käy ja että lapsen kaverit viihtyvät meillä. En kuitenkaan jaksa joka päivä, tahdon myös välillä olla omassa kodissani ihan niin kuin tykkään enkä miettiä aina suihkusta tullessa kuinka paljon porukkaa olkkarissa olikaan.

Ja melko usein käsken pihalle leikkimään, turha möllöttää sisällä koko päivää kun sen kaverin kanssa voi leikkiä ulkonakin.