pakko ajatella muuta kun vauvakuume ja lapsettomuus menee taas pakkomielteen puolelle :headwall: täällä on paljon ketjuja onnettomista suhteista jne. mikä on hyvä että tunteita pääsee jakamaan. itselläni tässä lapsettomuuden suossa parisuhde on kuitenkin parantunut, rakkaus vahvistunut ja sitä rataa. onneksi :heart:
ajattelin kysyä millainen on sinun mielestäsi hyvä parisuhde?
meillä mies on 8-vuotta vanhempi minua, meillä on yhteiset elämänarvot kuten perhe ja avoimuus, luontoarvot vahvana molempien sydämessä.
pettää ei voisi edes ajatuksen tasolla, niin kiinnikasvanut tunne on toisen kanssa. lapsia haluaisimme kovasti, edes ainokaisen, mutta olemme puhuneet siitäkin mitä jos ei koskaan tärppää.
kotityöt hoituu puoliksi, tai kumpi on enemmän kotona tekee enemmän-meiningillä. riitelemme mutta sovimme, 99% aina ennen nukkumaan menoa.
seksin suhteen olen aktiivisempi aloittaja, mutta mies parhaansa mukaan ryhtyy leikkiin mukaan
ehdottomasti kunnioitamme, arvostamme ja rakastamme toista, ja koitamme herätellä ajoittain hiipuvaa intohimoa. läheisyyttä ja kauniita sanoja kulutetaan päivittäin ja paljon.
tämä aloitus siis siksi, koska herään päivittäin siihen oivallukseen, miten järjettömän tärkeä ihminen tuo toinen on. tukipilari silloin kun maailma murjoo, hyvä ystävä ja rakastaja ja selänpesijä ja rapsuttelija inhottaa olla välillä niin äkäinen stressin ja murheiden takia, mutta usein tulee kerrottuakin toiselle että se ei johdu hänestä.
täydellisen suhteen kuvaa en halua antaa kellekään meistä, sellaisia ei yksikään pari ole kuitenkin tasapainotamme mielestäni hyvin toisiamme. miten teillä muilla menee?
ajattelin kysyä millainen on sinun mielestäsi hyvä parisuhde?
meillä mies on 8-vuotta vanhempi minua, meillä on yhteiset elämänarvot kuten perhe ja avoimuus, luontoarvot vahvana molempien sydämessä.
pettää ei voisi edes ajatuksen tasolla, niin kiinnikasvanut tunne on toisen kanssa. lapsia haluaisimme kovasti, edes ainokaisen, mutta olemme puhuneet siitäkin mitä jos ei koskaan tärppää.
kotityöt hoituu puoliksi, tai kumpi on enemmän kotona tekee enemmän-meiningillä. riitelemme mutta sovimme, 99% aina ennen nukkumaan menoa.
seksin suhteen olen aktiivisempi aloittaja, mutta mies parhaansa mukaan ryhtyy leikkiin mukaan
ehdottomasti kunnioitamme, arvostamme ja rakastamme toista, ja koitamme herätellä ajoittain hiipuvaa intohimoa. läheisyyttä ja kauniita sanoja kulutetaan päivittäin ja paljon.
tämä aloitus siis siksi, koska herään päivittäin siihen oivallukseen, miten järjettömän tärkeä ihminen tuo toinen on. tukipilari silloin kun maailma murjoo, hyvä ystävä ja rakastaja ja selänpesijä ja rapsuttelija inhottaa olla välillä niin äkäinen stressin ja murheiden takia, mutta usein tulee kerrottuakin toiselle että se ei johdu hänestä.
täydellisen suhteen kuvaa en halua antaa kellekään meistä, sellaisia ei yksikään pari ole kuitenkin tasapainotamme mielestäni hyvin toisiamme. miten teillä muilla menee?