Millainen olet kännissä?

Jaa, en tiedä millainen nykyään olisin...Aikoinaan olin vieläkin puheliaampi, nauravainen tai sit ärsyttävä jankkaaja ja pimahtelija.
Ja muisti voi kadota pelkällä alkolla ainaki mulla --- esim. 6 pulloa keskaria ja ilta/yö katos muistista. Ihan kotioloissa oltiin...

 

Varmasti todella rasittava!
Höpötän ja läpätän turhia asioita ja myös känniavautumiset ovat yleisiä. Jos juon kunnolla, en tajua mistään mitään tai muista mistä puhuin minuutti sitten. Onneksi en sentään itke oikeastaan koskaan eikä minua ole tarvinut kuin yhdesti muiden ihmisten kantaa (joskus 9 vuotta sitten yläasteikäisenä). Eli siis pysyn pystyssä omilla jaloillani vaikka olisin kuinka juonut.

Mutta yleisin on se että aamulla hävettää lukea lähetetyt tekstiviestit.. Minulla pitäisi olla alkolukko kännykässä!

 

En tiedä kun en ole koskaan ollut kännissä

 

Turhankin estoton. Sanotaanko näin, känni + webcam = huono yhdistelmä.

 

Hilpeä ja sitten ylihilpeä, sen jälkeen nälkäinen ja sitten unelias :>

 

Kännissä touhuan ja tohellan... toivottavasti tanssilattialla, koska muuten kohellan jotain muuta. En myöskään ajattele mitä puhun vaan puhun, puhun ja puhun. Oksennan herkästi ja saan krapulan, josta syystä harvemmin juon kovin paljoa.

 

Ärsyttävä jankkaaja. Kerron samaa tarinaa eri tavoin moneen kertaan. Innostun niin ouhumaan että olen jo hyökkäävä. Jos saan kunnon keskustelun aikaiseksi olen kärkäs ja seuraavana päivänä nolottaa. Selvinpäin olen ihan muuta.

 

Typerä. Kuten valitettavan moni muukin.

 

Hirrrrrrveän viehättävä.:xmas:
Joskus olen suulas, rohkea, ja omasta mielestäni viehättävä. Äänekäs, tanssivainen,
jne. juuri senlainen, jollaisesta minusta en haluaisi nähdä videokoostetta.

Joskus vaan puhelias, tilitän minäkin hyvässä ja pahassa.
Joskus yliherkkä ja rasittava. Loukkaannun kaikesta ja suurentelen asioita.

Pari kertaa olen ollut agressivinen, se on ollut kaikkein hämmentävintä.

 

Samanlainen kun selvänäkin, mutta suuremmalla volyymillä.

 

Sosiaalinen, ilonen, huumoriveikko, rämäpää, koheltaja. Samanlainen oon selvinkinpäin. Tosin hieman ujohko ja vähän hiljasempi, mutta muuten ei eroa kyllä huomaa. Kännissä vaan satun olemaan puheliaampi ja juttelen kaikkien kanssa, jotka haluaa jutella . Ton takia onkin sitten niitä promille puheluita keskellä yötä kavereille :snotty:.

 

Turhan itsevarma ja rehvakas, spontaani(eli ajattelematon), tunteellinen(itku, nauru, huuto..), jankkaava("mutta, mutta,")... Ja tietysti todella näpsäköiden tekstareiden mestari.. Varmasti ihastuttavaa seuraa
Krapulasta pahinta on vapina mutta morkkis on yleensä sitäkin pahempi!

 

Muutun vissiin iloisemmaksi ja hauskaksi höpöttäjäksi. juon silleen että pystyy pyöräilee kotiin sen 2-3 kilometriä, tietysti laidasta laitaan heittää mutta eteenpäin pääsee. rohkeutta ja itsevarmuutta enemmän halata naisia ja jutella heille, ja joskus ihan hyvissä merkeissä vähän tarttua perseeestä kiinni.. vaikka en selvinpäin niin ikinä tekisi. ja yleensä aina ollut hauskaa kännissä. ja tuntuu että jaksaa kävellä/pyöräillä ihan minne vaan mutta jos jää paikoilleen alkaa väsyttää. krapulaa ei yleensä ole tullut. paitsi kerran oli vähän inhottava olo kun aamulla 8 kouluun olin koulussa koko päivän join vettä mutta silti oli koko ajan jano eikä se lähtenyt millään (nestehukkaa). aamulla ihan virkeenä herään. uni on vähän katkonaista ja unia näkee enemmän.

 

Ärsyttävä
Nousuhumalassa tosi iloinen, sosiaalinen, energiaa riittää ja luulen olevani tosi hyvä tanssimaan... Ja luulen olevani tosi viehettävä
Sitten jossain vaiheessa aletaan parantaa maailmaa, keskustelemaan syvällisiä (ja aina ne samat aiheet) ja avaudutaan kavereille mitä ihmeellisimmistä asioista (joita sitten häpeän aamulla että pitikin avata suu tostakin). Jossain vaiheessa menee itkuksi ja aika nopeasti tästä nukkumaan tai vessaan.
Onneks näitä täyskännejä ei ole tullut usein ja se känni jää siihen mukavaan nousuhumalaan. Mutta voi luoja jos juon skumppaa ja shotteja! Sit alkaa se avautuminen

 

Varmastikin hyvin rasittava. Olen huomionkipeä ja jos en saa huomiota, haen sitä. Yleensä olen myös ylidramaattinen, suutun helposti jos minua arvostellaan.

Miehille ja joskus myön naisille flirttailen ja saatanpa pussaillakin, lopulta hylkään kuin märän rukkasen ja painun kotiin pettyneenä ja ärsyyntyneenä, että piti edes lähteä.