Millainen mielikuva sinulla on kehitysvammaisista ihmisistä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kysynpä vaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Aika pahasti kehitysvammainen, jolla vamma näkyy sekä päällepäin että vaikuttaa aivotoimintaan... Ei pitäisi ajatella noin, mutta se on se eka mielikuva. Sitten, kun puoli sekuntia ehtii ajatella asiaa, muistaa, että kehitysvamma voi olla todella lieväkin, eikä termi "kehitysvammainen" kerro totuudesta yhtikäs mitään. Se on ihan liian laaja käsite.
 
Että ihmisellä on joku normaalia kehitystä häiritsevä vika. Olkoon sitten pieni tai iso, kaikistahan se ei edes päällepäin näy eikä paljonkaan haittaa normaalia elämää, mutta toiset on sitten täysin autettavia.
 
Ihminen jossa on jotain "vikaa". Ei siis joku osa-alue toimi niinkuin pitäis, tai osa-alueet riippuen siitä onko lievästi kehitysvammainen vaiko enemmän. Toisaalta tulee mieleen sellanen vaikeasti kehitysvammainen joka ei osaa oikein puhua, eikä kävellä ja vaan huutaa ja huitoo käsiään ja pyörittelee päätään. Tai lievästi josta sitä ei ulospäin huomaa...
 
Monenlaisia mielikuvia. Esim.

Kika Hammar Cp-vammainen, syntyessään neliraajahalvaantunut 9 lapsen äiti, kuvataitelija, teologian maisteri, yhden tyttäreni kummitäti.

80-luvulta Omenapuunkodin parikymppinen tyttö joka kehityksessä vauvan asteella; makasi, söi, nukkui, tapaili hymyä, jos hänelle lauloi.

Yksi hoitolapsi 80-luvun alusta; nykyään hyvin persoonallinen nuori mies it-alalla.

Häiriköivä tuttavatyttönen (nyt jo kolmikymppinen) joka tarkoittaa hyvää, mutta käy aina ennen pitkää työlääksi.

Oma lapsenlapsi; valoa, lämpöä, rakkautta, kauneutta.

Jne. jne.
Kehitysvammaisissa ei taida olla kahta samanlaista niin kuin ei ole meissä muissakaan.
 
Olen pian valmis lähihoitaja (suuntaudun vammaistyöhön), ja nousi tällainen kysymys. Muistan, miten suppea käsitys minulla oli ennen opiskelujen alkamista kehitysvammaisista. Nyt opintojen loppuvaiheessa ymmärrän, miten hirvittävän laaja kehitysvammaisuuden kirjo on. Mummeliisa kuvasi tätä hyvin :)

On ollut hirveän mielenkiintoista tutustua erilaisiinkehitysvammaisiin ihmisiin. Ja ymmärtää, että esim. keskivaikeasti kehitysvammainen ihminen voi olla ulkonäöllisesti kuin kuka tahansa meistä, keskustella hyvin normaalin oloisesti ja olla ulospäin hyvin normaalin ja itsenäisen tasapainoisen oloinen. Toimintakyvyn rajoitteet ilmenevät vasta tarkemman tutustumisen myötä.
 
Lapsuudenkodin naapurissa asui vaikeasti kehitysvammainen poika ja tien varrella oli kehitysvammaisten asuntola, jossa olin myöhemmin myös tet-harjoittelussa, joten mielikuvani kumpuavat sieltä.
Minua jaksaa hymyilyttää, kun vammaistyössä oleva ystäväpariskunta käyttää sanaa "kehveli" jotenkin aina niin positiivisella tavalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tapiontytär;22199531:
Lapsuudenkodin naapurissa asui vaikeasti kehitysvammainen poika ja tien varrella oli kehitysvammaisten asuntola, jossa olin myöhemmin myös tet-harjoittelussa, joten mielikuvani kumpuavat sieltä.
Minua jaksaa hymyilyttää, kun vammaistyössä oleva ystäväpariskunta käyttää sanaa "kehveli" jotenkin aina niin positiivisella tavalla.

Kehvoja tai kehveleitä ne on meilläkin nuo tyypit :)
 
[QUOTE="tiia";22199556]Cp-vammainen ei ole kehitysvammainen. Tosin joillakin cp-vammaisilla voi olla myös kehitysvamma, mutta itse cp-vamma ei liity mitenkään älylliseen kehitykseen.[/QUOTE]

Jos tarkkoja ollaan, cp-vammainen on kehitysvammainen. Kehitysvamma laajassa merkityksessä tarkoittaa kehitysiässä saatua vammaa, toimintakyvyn rajoitetta. (Älyllistä tai ei älyllistä)

"Kehitysvammainen" on kuitenkin vakiintunut puhekielessä tarkoittamaan älyllisesti kehitysvammaisia.

Ja joo, moni cp-vammainen on älyllisesti ihan normaalitasolla.
 
[QUOTE="realisti";22199677]Eipä tuohon muuta, on kehitysvammaine eli ei 'normaali'.[/QUOTE]

Kukapa meistä olisi. En ainakaan minä osaisi määritellä, jos kysymys olisikin "millainen mielikuva normaalista ihmisestä".
 

Uusimmat

Yhteistyössä