millainen isä-tytär suhde teillä on oman isänne kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "surumieli"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
no ei meillä ole oikein mitään suhdetta, isäni on alkoholisti ja selittäköön riittävästi miksi suhde on tämä. Omalle lapselle minun isäpuoleni eli vaari on varmasti rakkain isovanhempi ja on minullakin hyvät välit hänen kanssaan, ei ihan sellainen suhde, et mitä vain kertoisin, mutta lämmin ja läheinen kuitenkin.
 
Minulla olisi ehkä hyvät välit isääni,mutta hän on ollut jo kauan kuolleena.

Oletko ap tekemisissä isäsi kanssa vaikka hän sanoi sinulle noin,että olisit saanut jäädä syntymättä? Minun äitini syytti minua oman elämänsä ongelmista ja erehtyi sanomaan,että kaikki on todellakin minun vikani kun synnyin.... siihen loppui meidän äiti-tytär suhde. En sen jälkeen ole ollut hänen kanssaan tekemisissä,enkä tule olemaan.
 
Voi kuinka surullisia tarinoita :(

Minulla on ihana isä. Rakastaa ja välittää, mutta ei puutu asioihini. Käydään kiivaita keskusteluita mielipide-eroistamme, mutta hyvässä hengessä ja aina lopuksi nauraen eroillemme. Hän on viisas mies ja lämpimän sydämen omistaa :)
 
Isäni on narsisti eikä olla juurikaan enää tekemisissä. Nähdään joskus sukuloidessa. Kamala mies joka on pilannut ties kuinka monen ihmisen elämän. Käytti minua lapsena hyväksi ja tuhosi itsetuntoni. Mikään ei ikinä riittänyt hänelle ja hän kokee vieläkin asiakseen kertoa minulle miten minun aikuisena pitäisi elää elämääni ja kuvittelee että minun pitäisi elää elämäni hänen toiveidensa mukaan. Jos teen jotain "oikein" se on hänen ansiotaan, jos tulee mitään vastoinkäymisiä ne johtuvat siitä, että olen niin tyhmä ja huono ihminen ja "ihan kuin äitisi". Koitapa siinä sitten luoda mitään isä-tytär-suhdetta, onneksi ei edes kiinnosta.
 
Etäinen ja lähes olematon suhde. Ollaan kuin vieraat kadulla törmätessä, vaikka isä onkin aina ollut paikalla vaan ei ikinä läsnä.
Lapsena aina toivoin ettei tarvitsisi olla isän kanssa kaksin, tuntui niin hankalalta.

surullista oikeastaan, toivottavasti pystyn omille lapsilleni korjaamaa tämän.
 
monella huonot välit isäänsä :(

mulla on erittäin lämminsydäminen, ihana isä. ollut aina kannustava ja auttavainen, aina saa neuvoja ja apuja jos niitä tarvitaan. lapseni ovat myös kovin tärkeitä ja heilläkin on läheiset välit pappaansa.
parempaa isää ei voisi olla!!!
 
Aika etäinen, kun olin pieni isä oli monta kuukautta työreissuilla. Ja vähän isompanakin vaan viikonloput kotona.
En oikein jaksa mun kumpaakaan vanhempaa, päin persettä niillä aina meni mutta marttyyreina olivat yhdessä niin kauan kun mä asuin kotona. Erosivat samana vuonna kun muutin omilleni ja ovat kovin katkeria ja haukkuvat vieläkin mulle toisiaan.

Ei kamalasti olla tekemisissä isän kanssa, soitellaan kuukauden-parin välein ja nähdään ehkä kaks kertaa vuodessa. En tiedä mutta mulla on sellainen fiilis että olen omilla elämänvalinnoillani tuottanut pettymyksiä hänelle.
 

Yhteistyössä