No, otettiin ihmisiä jotka silloin olivat läheisiä ja joiden uskoimme (tai ainakin toinen uskoi) pysyvän mukana elämässämme. Sukulaisia ja ystäviä.
Suurin osa on todella hyviä kummeja ja varmasti yhteys säilyy (osa heistä sisaruksiamme). Molemmilla on kuitenkin yhdet kummit joiden kanssa yhteyden pito on tyyliin kerran, pari vuodessa. Elämä on vähän vienyt erilleen. Toisen kanssa tämän miltei jo tiesinkin, mutta otin silti kummiksi kun oli miehelle niin läheinen kaveri. Toinen taas... no kai sekin olisi pitänyt aavistella olevan tuollainen hiipuva suhde mutta haluttiin uskoa muuta.