Millä mielelellä liikutte liukkaalla kelillä?

Luettuani Duodecimin artikkelin liukastumisen vaaroista en kyllä vapaaehtoisesti lähtisi ovesta ulos ennen synnytystä (onni onnettomuudessa etten ole kyennyt liikkumaan häpyliitoskipujen vuoksi pitkään aikaan):

"Raskaana oleville sattuu tapaturmia varsin usein. Äidin vaarattomalta vaikuttava tapaturma voi joskus johtaa sikiön henkeä uhkaavaan fetomaternaalivuotoon, jolloin sikiö menettää verta äidin verenkiertoon. Synnyttäjän kaatuminen on etenkin talvella ja keväällä suuren synnytyssairaalan päivystyspoliklinikalla päivittäinen ohjauksen ja päivystyskäyntien aihe...".

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99727.pdf

Ei heti uskoisi, että myös takalistolleen lentäminen saattaa olla vaaraksi (kuvittelin että vain vatsalle kaatuminen olisi se ns. suuri riskitekijä).

Millä mielelellä te muut liikutte liukkaalla kelillä? Vain kun on pakko? Käykö joku vielä hiihtämässä?

Muokk: nyt on siis rv 37+5 täynnä

 

Kolmen lapsen kanssa olisi aika mahdotonta linnottautua neljän seinän sisälle ja yhtälailla sitä sisällä voi kaatua.. Kotiin on moni kuollut

Ihan normaalisti elän vaikka vauva mahassa onkin.

 

Normaalisti elän! Päivittäin käyn kaupassa ja lenkillä ja leikin esikoisen kanssa ulkona. Tosin mulla nyt vasta on rv 13+1, mutta vaikka olisi enemmänkin, niin en kyllä jäisi sisälle märehtimään. Yhtä lailla sitä voi vaikka kotona kylppärissä liukastua, joka mulle kävi esikoisen raskausaikana joskus rv 30+jotain..

Äiti maan kanssa kyllä samaa mieltä.. johan se on monessa paikassa todettu ja yleinen sanontakin, että kotiin on moni kuollut!

 

Pitäisin ihan hulluna jäädä kotiin. Ulkona voi liikkua varovasti, ei tartte koohottaa pää kolmantena jalkana.

 

Kotiin on moni kuollut

Vähän kuin tämä:

Miksi blondi muutti pois kotoaan?
-Hän sai kuulla, että 85% onnettomuuksista tapahtuu kotona.

Mutta yhtälailla kotonakin voi liukastua kuten Nannamamma kirjoitti. Kävikö siinä liukastumisessa kuinkaan?

 

Mutta yhtälailla kotonakin voi liukastua kuten Nannamamma kirjoitti. Kävikö siinä liukastumisessa kuinkaan?

Ei onneksi käynyt kuinkaan, mitä nyt tuntu, että liitokset repee Kun oli sillon ihan kauheen kovat liitoskivut ja liukastuin vielä silleen, että jalat lähti eri suuntiin, vähän kuin olis spagaattia yrittänyt tehdä..

 

Normaalisti elän ja aion elääkin niin kauan kunnes kroppa sanoo stop. Hulluksi tulisin jos pitäs sisälle jäädä.. Ja liikkuminenhan on tosi hyvä juttu raskaana olevalle mikäli kroppa sen sallii! Eli mä pyyhällän edelleen koiran kanssa pitkin mettäpolkuja ja olen vain varovaisempi näin liukkailla.

 

Mä olen jo kerran kaatunut, vaikka kävelin korostetun varovasti. Omaa tyhmyyttä, valitsin jalkaani kesälenkkarit. Seuraavaksi hankintalistalla mummoraudat, joita suosittelen jokaiselle. Näillä keleillä ei edes varovaisuus auta, ja mulla kipeytyy lonkatkin turhasta jännäilystä.

17+1

 

Mä olen jo kerran kaatunut, vaikka kävelin korostetun varovasti. Omaa tyhmyyttä, valitsin jalkaani kesälenkkarit. Seuraavaksi hankintalistalla mummoraudat, joita suosittelen jokaiselle. Näillä keleillä ei edes varovaisuus auta, ja mulla kipeytyy lonkatkin turhasta jännäilystä.

17+1

Juu ei ehkä paras vaihtoehto noi lenkkarit.

 

Normaalia elämää täälläkin vietetään. Eikä noita koiriakaaan voi sisällä oikee aina pitää.... tai tietty jos tykkää siivoilla kusii ja paskoi sit . Pari kertaa ollu lähellä kaatuminen mut eipä sitä voi liikoja miettiä mitä jos.. Ja tosiaan hulluks tulis jos koton pysyis siihe asti et vauvat syntyy

16+5

 

Mä olen tippunut rappusissa ja kaatunut jakkaralla raskaana, sisällä siis. Aika tehopakkaus tuo 3.5v on . Tässä raskaudessa olen myös liukastunut rapuissa, tullut takapuolellani pari kolme rappua ja kaatunut jäiselle sepelille polvilleni, kompastuin lasten lumilapioon. Polvet meni rikki, vauvanen tuntuu voivan mahassa (35+6) oikein hyvin. Tälle tohelolle luonteelle ja vahinkoalttiudelle ei vaan voi mitään.

Luulen, että oikeasti täytyy kaatua aika pahasti, että vauvaan ihan kunnolla sattusi.

 

Normaalilla tahilla lenkkeilyä ja pyöräilyä.

Sen sijaan tein huomion, että liitoskivut ylty entisestään kun yritin muka varovasti hipsutella yhtenä päivänä kun oli muka normaalia liukkaampaa. Sen sijaan taas liitoskivut hellitti kummasti kun kävi hyvän hiihtolenkin. Kyllä sen kropan kuuluu venyä ja paukkua. Valmistautuupahan ite H-hetken rytinään

 

Normisti liikun sen mitä pystyn, kun noi liitoskivut vaivaa täälläkin. Oikein liukkailla keleillä laitan jalkaani Icebugit ja johan pitää. Varovainen pitää olla, muttei tarvitse ylireagoida kaikkeen, sillä kohta sitä istuu vainoharhaisena huoneen nurkassa ja puree kynsiään. Hulluksi sitä siis tulee, jos sään vankina sisätiloissa vaan istuu - kyllä sitä raitista ilmaakin tarvitsee, liukasta tai ei.

 

Ite kaaduin tuossa ennen joulua töihin mennessä ihan kunnolla pyrstölleni..hemmetin liukasta jalat vaa lähti alta vaikka kuin varovasti yritin mennä ja kunnon kengät jalassa..vissiin ois pitäny piikkarit olla alla nii ois pysyny pystyssä! Säikähyshän siinä tuli, ettei asukille käyny kuinkaan (vaikkei maha vielä kovi iso sillo ollukkaa) sydänäänet kuunneltii ja ultrattiin, onneksi kaikki oli hyvin! Itellä niskaan tärähti, ja vieläki meinaa vaivata tuo tärähdys..Vaa jännä miten sitä nykyään aattelee, että vaikka itelle sattuiski vaa kuha ei vauvalle...
Vaikkei varovaisuus aina autakkaa nii olkaa silti varovaisia liukkaalla

 

Ihan normaalisti olen käynyt päivittäin kävelylenkeillä ja tänä aamuna viimeksi kävin juoksemassa. Luistelemassa ja hiihtämässä käyn myös raskaana ollessa, tosin tänä talvena ei ole ollut tässä kodin lähellä valmiita latuja, joten on hiihdot jääneet vielä. Hiihtämistä mulle on ihan suositeltukin neuvolassa. Mulla on kolme energistä lasta, joiden kanssa rymytään pulkkamäessä jne

Kävellessä on kaikki kaatumiset sattuneet, tässä raskaudessa kerran ihan alkutalvesta, kun kävelin neuvolasta autolle. Aura-auton jäljiltä oli alamäki jäisen liukas, eikä oltu hiekoitettu.

Tottakai varovaisuus pitää muistaa ja huomioida oma tasapainon taso.

Viikkoja on 19+1.