V
"vieras"
Vieras
Meillä 2 teiniä 15v ja 14v. Miehen työnantajan kanssa sovittu että tekevät lauantaisin 6 h työpäivän. Työ varastotyötä.
Tuo vanhempi pääsääntöisesti ollut nuo lauantait töissä. Nyt sitten ollut koko viikon sairaana ja tuon nuoremman pitäis lähteä töihin.
Hirveä valitus että viikonloppu pilalla ja en jaksa ja en ala. Aamulla joutuu nousemaan kuuden jälkeen että ehtii töihin. Ei kivaa. Kyse ei kuitenkaan siitä että työ olis fyysisesti liian rankkaa. Sama valitus joka kerran kun sinne töihin pitää mennä. toisaalta sitte kun on sen päivän siellä ollu niin ollutkin ihan ok päivä.
Ollaan sen verran köyhiä ettei tule olemaan rahaa maksaa mopoja, autoja tai ajokortteja. Vaan on sovittu et maksavat ne ite noilla rahoilla mitä tienaavat. Vanhempi jo makso ite mopokortin ja mopon ja silti on säästössä satoja euroja, kun pääsääntöisesti hän käynyt töissä.
Olen selittänyt moneen kertaan että noita työpaikkoja ei nykyään ole läheskään kaikille eli niistä todellakin pitää pitää kiinni. Sanoo vaan et joo tiedän.
Mutta millä saan motivoitua tuohon töissä käymiseen? Ja kun on tuolla nuoremmalla ihan satunnaista. Kerran kuussa tai kahdessa kun vanhemmalla jokin este. Vanhemmalla ollu ihan eri asenne koko hommaan ja sujunu tosi hyvin.
Ei tuon nuoremankaan kanssa muuten ole mitään isompia ongelmia.
Tuo vanhempi pääsääntöisesti ollut nuo lauantait töissä. Nyt sitten ollut koko viikon sairaana ja tuon nuoremman pitäis lähteä töihin.
Hirveä valitus että viikonloppu pilalla ja en jaksa ja en ala. Aamulla joutuu nousemaan kuuden jälkeen että ehtii töihin. Ei kivaa. Kyse ei kuitenkaan siitä että työ olis fyysisesti liian rankkaa. Sama valitus joka kerran kun sinne töihin pitää mennä. toisaalta sitte kun on sen päivän siellä ollu niin ollutkin ihan ok päivä.
Ollaan sen verran köyhiä ettei tule olemaan rahaa maksaa mopoja, autoja tai ajokortteja. Vaan on sovittu et maksavat ne ite noilla rahoilla mitä tienaavat. Vanhempi jo makso ite mopokortin ja mopon ja silti on säästössä satoja euroja, kun pääsääntöisesti hän käynyt töissä.
Olen selittänyt moneen kertaan että noita työpaikkoja ei nykyään ole läheskään kaikille eli niistä todellakin pitää pitää kiinni. Sanoo vaan et joo tiedän.
Mutta millä saan motivoitua tuohon töissä käymiseen? Ja kun on tuolla nuoremmalla ihan satunnaista. Kerran kuussa tai kahdessa kun vanhemmalla jokin este. Vanhemmalla ollu ihan eri asenne koko hommaan ja sujunu tosi hyvin.
Ei tuon nuoremankaan kanssa muuten ole mitään isompia ongelmia.