Millä ihmeellä minä saan tuon tytön syömään? (teini...)

[aloittaja]

Tuota ei todellakaan kannattais tehdä. Siis penkoa lapsen huonetta. Se loukkaa todella jo muutenkin herkkää teiniä :/ Tee mielummin niin, että seisot siinä ovella ja sanot, että tyttö kaivaa itse kaikki jemmaherkut esille. Saat ne mässyt pois mutta ei tarvitse niin pahasti mennä toisen 'reviirille'.

Kokeilla voin mutta tiedän ja arvaan jo etukäteen että ei anna kaikkia... Väittää varmasti antaneensa mutta on sillä kätkö vielä silti jossain Joskus käy mielessä että onko edes ostanut niitä kun niitä on niin paljon... ja viime rahan sai kaksi viikkoa sitten, 16euroa, jotka käteisenä mulla oli lompakossa. Ei sillä rahalla hirmu määriä saa näillä kaupan hinnoilla... Kun kysyin onko varastanut ne jostain niin saan suorastaa melkeen räkää päin naamaani että luulenko hänen olevan niin tyhmä jne... mutta en tiedä...

 

["muu"]

[QUOTE="vieras";22113769]Eikö ketään huolestuta, että kyseessä saattaa olla alkava ahmimishäiriö? Ihmeellistä, että kaikki vaan pää punaisena paasaa herkkujen poisottamisesta, ongelma voi olla muukin kun teinin halu ärsyttää vanhempia...[/QUOTE]

Ai jos on pari päivää ollu syömättä heh joo tottakai anoreksiahan se on ilman muuta.

 

["vieras"]

Huoneen penkominen, kuulustelu ja meuhkaaminen tuskin saa teiniä yhtäkkiä lopettamaan herkuttelua ja "olemaan kunnolla". Oletko kertonut tyttärelle, että olet hänestä huolissasi, ja että olet pahoillasi että olet häntä loukannut, mutta olet niin huolissasi ettet ole muutakaan osannut tehdä? Yritä luoda selllaista ilmapiiriä, jotta tyttö voisi itse kertoa, onko vaikka koulussa tapahtunut jotain sellaista, jota hän nyt purkaa ahmimalla herkkuja.

 

[poppp]

itse mässäilin teininä sydänsuruihin. Ruoka ei maistunut. Ehdota näin alkuun, kun tilanne on vielä arka, että menisitte yhdessä kauppaan ja että tekisitte yhdessä jotain herkullista ruokaa. Mistä nyt tyttö on ennen pitänyt? Kerran itse kun olin pahimmassa ahmimisvaiheessa, niin äiti vei mut kauppaan ja osti mulle suklaata mielin määrin. Kotona ne ei enää maistuneetkaan kun ne oli äidin ostamia... Ja yhdessä kun tehtiin ruokaa niin sekin auttoi. Jos yleensäkin on joki probleema ruoan suhteen.

 

[aloittaja]

Olen kertonut että olen huolissani. Kertonut eilen illalla ennen nukkumaan menoa että minulle voi puhua jos jokin painaa, minä olen äiti ja kuuntelen mielelläni. Välitän paljon ja haluan auttaa. Tyttö sai aikaan pienen hymyn ja vastaukseksi "joo joo, öitä". Ja se pieni hymykin on jo paljon!

 

[hkugk]

[QUOTE="muu";22113789]Höpö höpö, tottakai vanhemmat saa penkoa lapsen huonee eipä ihme että kainlaiset narkkijutut pääsee kytemään vaikka kuinka pahaksi kun ei sen hellanteltun huonetta voi käydä ratsaamassa eittei sille hellanteltulle vaan tule tlaumoja niin juttiiinta :snotty: no meillä nuorisolaitoksessa sitte ratsataan :kieh: kun sellaseen paikkaan pääsee kun omat vanhemmat on kykenemättömiä.
Ja tää kommentti on vaan tälle hkugk:lle ei ap:lle :/[/QUOTE]

Joo saa ratsata, mut tollasessa tilanteessa tuskin kannattaa, kun on kyse VAIN karkeista, ei huumeista! Oikeesti ihme natsi-wannabe oot.

Kun tässä kuitenkin on tytöllä varmaan takana jotain muutakin, voi olla esim. juurikin jonkun ehdottama bulimia, tai muuta pahaa oloa. Se ei siihen varsinaisesti auta et otetaan karkit veks, sit tyttö löytää jonkun muun keinon purkaa ahdistusta. Se pitää hoitaa, mitä tässä on takana!!

Ja ap, tää on ihan vain arvailua, en väitä et teillä ois asiat huonosti tms. mut tytöllä voi olla ongelmia ihan perheestä johtumattomista syistä.

 

[?]

[QUOTE="muu";22113797]Ai jos on pari päivää ollu syömättä heh joo tottakai anoreksiahan se on ilman muuta.[/QUOTE]

mistä lähtien anoreksia on ollut ahmimissairaus?

 

[...]

bulimiaa epäilisin.

ja sinä joka naurat että ei ole anoreksia kun on pari päivää syömättä. Jostainhan sen on jokainen aloittanut. Ensin yksi päivä, sitten toinen, kolmas.. niin niitä kertyy.

 

[123]

Joo, älkää IKINÄ penkoko teinienne huonetta. Vaikka te vanhemmat luulette olevanne ylempänä muita ja jotain yli-ihmisiä verrattuna siihen vitun vaikeaan teiniinne, niin älkää sentään sen yksityisyyttä rikkoko.

 

["vieras"]

Kuulostaa siltä, että syömishäiriö on alkamassa.

 

["vieras"]

Nuoret tytöt etenkin tietävät nykyään paljon ravitsemusasioista ja kaloreista. He tietävät kuinka paljon kaloreita saavat syödä päivässä ja jos sitten ne kalorit tulee täyteen herkuista, he jättävät kunnon ruuan syömättä. Ehkä tässäkin on kyse jostain sellaisesta? Ovatko esim. koulussa terveystiedossa käsitelleet ravitsemusasioita?

 

["vieras"]

Haluaisin korostaa sitä että pelkkä herkkujen syöminen ei ole vielä syömishäiriö. Minä ainakin teininä joskus hioitisin jotain herkkuja ja ostin vaikkapa suklaavanukasta ja persikkasäilykkeitä kaupasta että saisin jotain makeaa.

Mun mielestä tuohon voisi yrittää soveltaa sellaista, että laitat ruoan ja sen jälkeen on jälkiruoaksi jotain herkkua josta tiedät tytön tykkäävän. Sovitte että saa sitä jälkkäriä, kun on ensin ottanut (pienen) annoksen pääruokaa.

Totaaliherkuttomuus johtaa helposti siihen että niitä herkkuja pitää tosiana jemmata ja piilotella ja pitää salassa että olisi edes jotain jossain. Yritä normalisoida tavallinen syöminen, tee jotain ns. terveellistä ruokaa pääruoaksi ja sitten herkkujälkkäri.

 

[elämä kantaa]

veikkaisimpa bulimiaa.. googlaa niin löytyy varmaan ohjeita.

 

[vi3ras]

Älä missään nimessä enää pengo lapses huonetta. Menetät vaan sen luottamuksen sua kohtaan. Sitä vartenhan varsinkin teineillä on omat huoneet, olis edes jonkinlainen yksityisyys varsinkin ton ikäsellä. Tollanen huoneen penkominen loukkaa ja pahasti.

Ja tuskin toi mitään vakavaa on. Itelläniki oli teininä vaihe, että herkut maistu kyllä mutta "oikea" ruoka ei. Kyllä se siitä petraantuu, kuuluu nykynuorisolla tohon ikään tollanen herkutteluvaihe...

 

["vieras"]

Onko kaikkien ruokien kanssa sama juttu? Oletko kysynyt millaista ruokaa tyttö haluaisi syödä? Maistuisiko lohkoperunat tai ranskalaiset, intialainen ruoka tai joku muu eksoottisempi ruoka. Jos tyttö innostuisi suunnittelemaan ja valmistamaan aterioita kanssasi, niin syöminenkin saattaisi sujua? Paljon riippuu tietenkin siitä, mistä ongelma johtuu. Itse inhosin teininä kaikkia äitini tekemiä ruokia. Muiden valmistama ruoka maistui normaalisti.