Miksi yli 50-vuotiaat menevät naimisiin?

Rakkaus. Pari kokee naimisiin menon luonnolliseksi seuraavaksi askeleksi.

Miksi teitä joitaki noin kovaa ärsyttää toisten naimisiin meneminen? En tajua enkä ole ikinä tajunnut sitäkään, että miksi jotkut naimisissa olevat vähättelee avoliitossa elävien parisuhdetta. Mitä se oikiasti toisten persettä kaivelee muiden parisuhteet? Ei mitenkään. Olkoot naimisissa, kihloissa, avoliitossa tms., jokaasen pari oma valinta. Ei mua ainakaa jaksa kiinnostaa miksi muut menee naimisiin.

Ei tässä ole käsittääkseni ärsyyntynyt kukaan muu kuin ne, jotka avioliittoa kovasti hehkuttavat, vaikka eivät sen kummemmin osaa sanoa miksi.
Mielestäni ihan hyvä tällaisia(kin) asioita on pohtia ja kyseenalaistaa. Kyseessä aika vanhanaikainen juttu, joten ihan luonnollista olisi, että nykyään porukka jättäisi homman useammin väliin.

 

Pitääkö ihan kaikessa asiassa olla joku hiien järki? Eikö voi vain heittäytyä ja tehdä niin kuin hyvältä ja oikealta tuntuu? Vaikka mennä naimisiin sen kummemmin mitään ihme perusteluja ja syitä ajattelematta?

Mulle itelleni on ihan se ja sama onko joku naimisissa ja millä vaikuttimilla tai eikö ole naimisissa. Kunhan on onnellinen.

Niin, jotkut ehkä nimenomaan heittäytyvät rakkauden huumassa naimisiin
Mutta useampi käsittääkseni suunnittelee ja stressaa vuoden verran, että juhlat onnistuvat pilkulleen..., käsittääkseni siitä on heittäytyminen kaukana.

 

Niin, jotkut ehkä nimenomaan heittäytyvät rakkauden huumassa naimisiin
Mutta useampi käsittääkseni suunnittelee ja stressaa vuoden verran, että juhlat onnistuvat pilkulleen..., käsittääkseni siitä on heittäytyminen kaukana.

Tulkitse asia miten haluat .

 

Ei tässä ole käsittääkseni ärsyyntynyt kukaan muu kuin ne, jotka avioliittoa kovasti hehkuttavat, vaikka eivät sen kummemmin osaa sanoa miksi.
Mielestäni ihan hyvä tällaisia(kin) asioita on pohtia ja kyseenalaistaa. Kyseessä aika vanhanaikainen juttu, joten ihan luonnollista olisi, että nykyään porukka jättäisi homman useammin väliin.

No ärsyyntymiseltä se vaikuttaa kun väheksytään toisten parisuhteita ja tunteita. Äläkä tule väittämään ettei niin ole tehty.

Mulle on aivan sama meneekö joku naimisiin vai ei. Mä en vain ymmärrä sitä, että miksi ihmiset ei saisi tehdä kuten itte haluaa. En mä mitenkään erityisesti hehkuta avioliittoa vaan ihmettelen sitä, että miksei saisi mennä naimisiin yli 50-vuotiaana ja syynä rakkaus. Ku te jotkut ette vain halua uskoa rakkauteen. Tehkää mitä itte haluatte, mutta antakaa muidenki tehdä kuten itte haluaa. Ei oo teiltä pois.

 

Ei tässä ole käsittääkseni ärsyyntynyt kukaan muu kuin ne, jotka avioliittoa kovasti hehkuttavat, vaikka eivät sen kummemmin osaa sanoa miksi.
Mielestäni ihan hyvä tällaisia(kin) asioita on pohtia ja kyseenalaistaa. Kyseessä aika vanhanaikainen juttu, joten ihan luonnollista olisi, että nykyään porukka jättäisi homman useammin väliin.

Avioliitto ei ole vanhanaikainen juttu. Se on juridinen sopimus, jolla turvataan sopimuksen tekijöiden oikeudet.

Jos menee 50-vuotiaana naimisiin, niin avioliitossa ehtii olla 30-40 vuotta. En siis ymmärrä ollenkaan, miksei yli 50-vuotias voisi halutessaan mennä naimisiin.

 

Toki naimisiin saa mennä tai olla menemättä. Ja syynä molempin on rakkaus. Kummassa se rakkaus helpommin punnitaan? Ainakin väärästä luulostaan rakkauteen pääsee helpommin eroon, kun ei ole mennyt naimisiin ja/tai saanut lapsia. Useamman kerran naimisissa ollut tietänee ehkä jo viimein, mitä ensimmäisiltä kerroilta puuttui. Oliko se todella rakkauden puuttumusta vai jotain muuta, kun suhde ei kestänytkään vastamäkeä? Jotain, mitä hän vielä haluaa kokea uudessa avioliitossaan? AjoKunto? Tarkoittaako se, että useampaan kertaan jo rakkaudesta naimisiin aiemminkin mennyt, ei olekaan ollut ennen tätä oikeasti rakastunut? Mistä hän tietää sen juuri nyt, että on todella rakastunut viimeinkin?

 

Avioliitto ei ole vanhanaikainen juttu. Se on juridinen sopimus, jolla turvataan sopimuksen tekijöiden oikeudet.

Jos menee 50-vuotiaana naimisiin, niin avioliitossa ehtii olla 30-40 vuotta. En siis ymmärrä ollenkaan, miksei yli 50-vuotias voisi halutessaan mennä naimisiin.

Mitä oikeuksia on avioliiton aikana? Vai puhuko oikeuksista, jotka tulevat vasta eron tai kuoleman jälkeen?
Ei varmasti kannata ottaa itselleen henkivakuutusta

 

Tarkoittaako se, että useampaan kertaan jo rakkaudesta naimisiin aiemminkin mennyt, ei olekaan ollut ennen tätä oikeasti rakastunut? Mistä hän tietää sen juuri nyt, että on todella rakastunut viimeinkin?

Aivan kuin ihminen voisi rakastaa vain yhtä ihmistä elämänsä aikana. Vaikka on eronnut niin se ei tarkoota sitä etteikö olisi joskus sitä entistä puolisoa rakastanut. Eroaminen ei tarkoota sitä ettei olisikaan oikiasti ollut rakastunu.

Rakkaus voi loppua tai muuttaa muotoaan. Voi rakastaa usiempaa ihmistä elämänsä aikana.

 

Aivan kuin ihminen voisi rakastaa vain yhtä ihmistä elämänsä aikana. Vaikka on eronnut niin se ei tarkoota sitä etteikö olisi joskus sitä entistä puolisoa rakastanut. Eroaminen ei tarkoota sitä ettei olisikaan oikiasti ollut rakastunu.

Rakkaus voi loppua tai muuttaa muotoaan. Voi rakastaa usiempaa ihmistä elämänsä aikana.

Siinäpä se. Ja sen kun sitten noinkin vahvasti tiedostaa, niin eikö pelkkä rakkaus ole heikohko yksittäinen peruste avioliiton solmimiseksi.
Mitä muuta pitää olla kuin rakkaus?

 

Siinäpä se. Ja sen kun sitten noinkin vahvasti tiedostaa, niin eikö pelkkä rakkaus ole heikohko yksittäinen peruste avioliiton solmimiseksi.
Mitä muuta pitää olla kuin rakkaus?

Mutta kaikki perusteethan pohjautuvat siihen rakkauteen.

Haluan jakaa elämäni kanssasi. - Rakastan sinua.
Tahdon huolehtia sinusta. -Rakastan sinua.
Tarvitsen sinua. -Rakastan sinua.
Tahdon ja haluan rakastaa sinua. -Rakastan sinua.

 

Rakkaus voi loppua tai muuttaa muotoaan. Voi rakastaa usiempaa ihmistä elämänsä aikana.

Miksi pitää luvata rakastaa sitä toista myötä- ja vastoinkäymisessä, jos sillä lupauksella ei ole mitään merkitystä? Jos toista lupaa rakastaa, niin sittenhän se rakkaus ei tosiaankaan lopu. Tämä on tahdon kysymys. Tuota tahtoa ei monella enää ole, vaikka seremonioissa valehtelevatkin "tahtovansa" rakastaa. Se kuviteltu "tahto" lopahtaa heti, kun tekeekin mieli vaihtelua.

 

Mutta kaikki perusteethan pohjautuvat siihen rakkauteen.

Haluan jakaa elämäni kanssasi. - Rakastan sinua.
Tahdon huolehtia sinusta. -Rakastan sinua.
Tarvitsen sinua. -Rakastan sinua.
Tahdon ja haluan rakastaa sinua. -Rakastan sinua.

Avioliittoon mennään, kun tahdotaan rakastaa sittenkin, kun se rakastaminen ei tapahdukaan enää itsestään.

 

Avioliittoon mennään, kun tahdotaan rakastaa sittenkin, kun se rakastaminen ei tapahdukaan enää itsestään.

Niin eli rakastan sinua silloinkin kun on vaikeaa.

 

Mitä oikeuksia on avioliiton aikana? Vai puhuko oikeuksista, jotka tulevat vasta eron tai kuoleman jälkeen?
Ei varmasti kannata ottaa itselleen henkivakuutusta

Aviopuolisolla on oikeus saada tietää terveydebntilasta, jos toinen on esimerkiksi tiedottomana sairaalassa. Oikeudet kuoleman tai eron jälkeen ovat merkittävät. Olisi ikävää, jos et saisi esimerkiksi osallistua puolison hautajaisiin.

Siitä olen samaa mieltä, ettei henkivakuutusta kannata ottaa. Ne ovat vanhemmalla iällä turhan kalliita.

 

Miksi pitää luvata rakastaa sitä toista myötä- ja vastoinkäymisessä, jos sillä lupauksella ei ole mitään merkitystä? Jos toista lupaa rakastaa, niin sittenhän se rakkaus ei tosiaankaan lopu. Tämä on tahdon kysymys. Tuota tahtoa ei monella enää ole, vaikka seremonioissa valehtelevatkin "tahtovansa" rakastaa. Se kuviteltu "tahto" lopahtaa heti, kun tekeekin mieli vaihtelua.

Jos rakkaus loppuu, niin siinä ei pelkkä tahto auta jos se rakkaus ei vain enää tuu takaasi. Ei itteään voi pakottaa rakastamaan. Eikä oo kyse siitä, että pitää saada vaihtelua. Tuskin monikaan vihkitilaisuudes ajattelee valehtelavansa, kyllä siinä ajattelee liiton kestävän. Aina niin ei kuitenkaa käy. Se on elämää eikä muitten eroistakaa tarvitte kilareita vetää. Kuten ei tarvitte siitäkää, että kaikki ei mee naimisiin tai että jotkut haluaa mennä naimisiin.

Mua ei oikiasti kiinnosta paskan vertaa muiden avo- tai avioliitot, erot jne. Aivan sama mitä muut tekee, mä pidän huolta omasta parisuhteestani. Sopiis monen muunki tehdä eikä märistä muiden tekemisistä.

 

Niin eli rakastan sinua silloinkin kun on vaikeaa.

Niinpä. Suurin osa kuitenkin päättää erota kun on vaikeaa.

 

Mua ei oikiasti kiinnosta paskan vertaa muiden avo- tai avioliitot, erot jne. Aivan sama mitä muut tekee, mä pidän huolta omasta parisuhteestani. Sopiis monen muunki tehdä eikä märistä muiden tekemisistä.

Kyllä minä pystyn saamaan itseni rakastumaan melkein kehen tahansa, jos se toinen on minuun rakastunut. Eihän se ole ollenkaan vaikeaa. Ihan höpöhöpöä, ettei tähän muka pystyisi.

Ja kyllä minua siinä mielessä muiden olemiset kiinnostavat, että jos se olisi jokaisen otsaan kirjoitettu, onko luovuttajasorttia vai kestävää sorttia, en olisi ikinä seurustellut sekuntiakaan luovuttajasortin ihmisten kanssa.

 

Niinpä. Suurin osa kuitenkin päättää erota kun on vaikeaa.

Mitä sitte? Ei se sun napaasi kaivele.

Joillaki on oikiasti niin isot ongelmat, että ero on ainoa oikia ratkaasu. Sä et tiedä taustoja kaikkien erojen takana joten ihan turha arvostella. Mä tiedän tapauksia joissa on oikiasti ollu lastenki kannalta parempi erota.

Mutta jatkakaa te tätä typerää vääntöä, mua ei enää jaksa kiinnostaa. Mä en mieltäni näistä asioista muuta vaikka te kuinka määkyysitte ettei kukaa mee rakkaudesta naimisiin.

 

Typeryydeltä noin äkkiseltään kyllä kuulostaa.

Ehkä rekisteröitymisen kautta on mahdollisuus hyviin tienesteihin tulevaisuudessa? En minä tiedä.

 

Kyllä minä pystyn saamaan itseni rakastumaan melkein kehen tahansa, jos se toinen on minuun rakastunut. Eihän se ole ollenkaan vaikeaa. Ihan höpöhöpöä, ettei tähän muka pystyisi.

Ja kyllä minua siinä mielessä muiden olemiset kiinnostavat, että jos se olisi jokaisen otsaan kirjoitettu, onko luovuttajasorttia vai kestävää sorttia, en olisi ikinä seurustellut sekuntiakaan luovuttajasortin ihmisten kanssa.

Just joo. No onnea vain. Mä en saa itteäni rakastamaan jotakuta vain sen takia, että se toinen rakastaa mua. Ja hyvä niin. Tuollaanen ittensä pakottaminen ei kuulosta oikialta rakkaudelta. Kuulostaa lähinnä surulliselta.

 

Niinpä. Suurin osa kuitenkin päättää erota kun on vaikeaa.

Mistä sinä tiedät miten itsekukin on vaikeuksiansa suhteessa työstänyt? Se on ehkä helppo ulkopuolisen huudella ja nähdä tilanteet kauhean mustavalkoisina mutta ei elämä sitä ole.

Kukaan ei ole toisen kengissä. Et siis tiedä mitä kaikkea on tapahtunut ja tehty ja sanottu tai jätetty tekemättä. Ei voi syyllistää eikä katsoa nenänvartta pitkin. Jokainen täällä tekee omat ratkaisunsa mitkä siinä tilanteessa, ajassa ja paikassa tuntuvat oikeilta.

Elämään kun mahtuu ihmisiä, tilanteita, alkuja ja loppuja, rakkautta.

 

Kaikille pitäisi vaatia parisuhdekurssin käyminen ennen naimisiin menoa. Monet jättävät kokonaan hakematta apua parisuhteen ongelmiin (koska eihän mikään voi auttaa jos sitä ei ole itse keksinyt), tai hakevat apua aivan liian myöhään, sitten kun on jo menty liian pitkälle väärään suuntaan ja sanottu liian monta väärää asiaa.

Miksi ihmiset yrittävät keksiä pyörää jokainen pari uudestaan, kun pyörä on jo keksitty, ja tieto on jaossa? Parisuhteita on ollut ihmiskunnassa jo kauan, ja tällä pallolla tallustaa erittäin paljon sellaisia, jotka voisivat opastaa niitä, jotka kamppailevat ensimmäisen avioliittonsa kanssa. Näitä juttuja tutkitaan tieteellisestikin, ja iso osa psykologiastakin voi tässä auttaa. Mutta apua ei kysytä, kun kuvitellaan oma avioliitto niin ainutlaatuisen erikoiseksi, ettei kukaan muka voi tietää mitään. No sillä muut-ei-mitään-mistään-tiedä-asenteella se sitten varmasti meneekin metsään.

 

Just joo. No onnea vain. Mä en saa itteäni rakastamaan jotakuta vain sen takia, että se toinen rakastaa mua. Ja hyvä niin. Tuollaanen ittensä pakottaminen ei kuulosta oikialta rakkaudelta. Kuulostaa lähinnä surulliselta.

Ei se ole pakottamista. Se on vienoa vihjailua itselle siitä, mistä toisessa voisi pitää, ja hetken päästä se muuttuu aivan huomaamatta rakkaudeksi. Mutta sitäkin pitää itse tahtoa. Jos ei tahdo, niin eihän se sitten onnistu.

Minusta taas se tunteiden vietävissä olo ilman minkäänlaista filtteriä ei ole aitoa rakkautta nähnytkään, vaan se on sitä kukasta kukkaan lepatusta sen mukaan, mistä sattuu tuulemaan. Ei siinä toista rakasteta, vaan itseään.

 

Ei tässä ole käsittääkseni ärsyyntynyt kukaan muu kuin ne, jotka avioliittoa kovasti hehkuttavat, vaikka eivät sen kummemmin osaa sanoa miksi.
Mielestäni ihan hyvä tällaisia(kin) asioita on pohtia ja kyseenalaistaa. Kyseessä aika vanhanaikainen juttu, joten ihan luonnollista olisi, että nykyään porukka jättäisi homman useammin väliin.

Itse en taas ymmärrä miksi nykyaikana ihmiset ei mene naimisiin???? Sitä Jumalan sanaa kun ei siihen enää tarvita, kukaan ei ihmettele vaikka eräätkin, ja eronkin saat suht helpolla.
Naimisiin menolla on kuitenkin noi paljon juridisia ja taloudellisia etuja, nii miks ei?

 

Itse en taas ymmärrä miksi nykyaikana ihmiset ei mene naimisiin???? Sitä Jumalan sanaa kun ei siihen enää tarvita, kukaan ei ihmettele vaikka eräätkin, ja eronkin saat suht helpolla.
Naimisiin menolla on kuitenkin noi paljon juridisia ja taloudellisia etuja, nii miks ei?

Nyt olemme tulleet viimein pisteeseen, kun puhutaan asiasta ja voidaan siivuttaa tunteet.
Asia: Juridiset ja taloudelliset edut.
Jatketaanko tästä?

Listataanko, mitkä ovat kaikki ns. juridiset ja taloudelliset edut, joita avioliitto tuo mukanaan? Ovatko kaikki nämä edut tai ainakin suurin osa niistä realisoitavissa vasta avioeron tai kuoleman yhteydessä? ->
Mitkä edut ovat voimassa jo avioliiton aikana? Mitkä edut tulevat voimaan vasta avioeron tai toisen osapuolen kuoleman yhteydessä? Keneen kaikkiin ne edut vaikuttavat ja ketkä muut pääsevät niistä nauttimaan? Varmaan perilliset, ja seuraava puoliso.

Entäpä sitten velvollisuudet?
Onko esimerkiksi puolison erääntynyt velka perittävissä / ulosotettavissa toisen puolison tililtä tai hänen omilla nimillään olevasta omaisuudesta? Jos puoliso menettää luottotietonsa, niin miten käy toisen puolison luottotietojen? Vastaako toinen osapuoli sen jälkeen kaikista puolisoinen yhteisistä lainoista ja niiden maksusta? jne.