Miksi vanhemmilla on niin vaikeeta lastensa kanssa?

Miksi vanhemmilla on niin vaikeeta lastensa kanssa?

Oon tässä kesän aikana kestinny paljon kesävieraita ja voi taivas miten huonosti vanhemmat pärjää lastensa kanssa. Musta olis ainakin äärettömän surullista, jos perhe-elämä olisi noin yhtä riitelyä ja lasten kanssa nahistelua aamusta iltaan. Vanhemmat ihan puhki ja suhtautuvat lapsiinsa kuin niiden kanssa oleminen olisi pakko pullaa.

Eikö vanhemmat ymmärrä, että tietyillä rajoilla ja kasvatuksella voi vaikuttaa paljonkin siihen, miten lasten kanssa menee. Meillä on rajat ja puutuutaan lasten tekemisiin, mutta sitten ne tietävätkin kokeilla rajojaan vähemmän. Samalla on tärkeää tehdä paljon iloisia asioita yhdessä koko perheenä. Ei vain lomalla vaan normi arjessa. Niin että yhdessä puuhaaminen on luontevaa ja hauskaa. Silloin kun arjessa tehdään paljon yhdessä ja osataan iloita koko porukalla ja pitää hauskaa, niin silloin on asiat oikein ja perheellä on hyvä olla. Perheenjäsenet osaavat toimia tiiminä ja yhdessä olo on kaikille mieluisaa.

En käsitä tuota, että miltei vihataan omia lapsia ja halutaan päästä niistä eroon joka käänteessä kun yhdessä oleminen on vaan niin negatiivista ja kähistelyä täynnä. kaikki on vaan yhteä velvollisuutta vanhemmille eikä homma näytä enää siltä, että se on hauskaa mieluisaa ja tärkeää.

Miks perheet antaa asioiden mennä noin pahasti metsään....?

 

Ja aloittajalla lapsia itsellään montako?!

 

En tunne yhtään perhettä, jossa elämä olisi pelkkää riitelyä.

 

Vanhemmat ihan puhki ja suhtautuvat lapsiinsa kuin niiden kanssa oleminen olisi pakko pullaa.

tietyillä rajoilla ja kasvatuksella voi vaikuttaa paljonkin siihen, miten lasten kanssa menee.

Tässä asiassa oon aivan samaa mieltä!
Mun yksi tuttavaperhe on juurikin näin, mies alvariinsa "pakenee" perhettä töihin ja istuu huoltamoilla ennemmin kun menee kotiinsa, ja äiti jatkuvasti hermot tiukalla lastensa kanssa ja tiuskii ja nahistelee lapsilleen. Ei kiva.
Ja juurikin tuo rajoihin puuttuminen ja niiden asettaminen, jos asettaa rajat mutta ei kuitenkaan noudata niitä tiukasti niin mitä se lapsi siitä oppii? Sen että jatkuvasti saa tehdä muutoin kun on käsketty.

 

Ehkä tulee enemmän tilitettyä kavereille just noita huonoja hetkiä, vaikka 90% ajasta meneekin lasten kanssa oikein mukavasti. Ei kannata vetää johtopäätöstä että kaikki aika perheen ja lasten kanssa olisi ihan from hell. Mutta sekin on totta, että työelämä, lasten harrastukset, ulkoiset paineet kodin siisteydestä, omasta ulkonäöstä, siitä miten lapsien kanssa pitäisi kaikkien sääntöjen mukaan olla, pitäisi matkustella, pitäisi olla omaakin aikaa jne. jna. voivat kaikki yhteensä olla todella väsyttäviä ja vanhempia stressaavia.

 

Mä olen monesti miettinyt ihan samaa. Ei voi reissata eikä matkustaa autolla, joku kitisee, ei pidä siitä siitä eikä siitä ruoasta, tai siitä ja siitä tekemisestä.. perustellaan lapsen joka ikistä kiukkua päiväunien puutteella, uhmalla, kiukkukaudella ja ties millä..

KYllä meillä ainakin eletään juuri niinkuin ennen lapsia mutta nytten vaan samoja asioita lapsen ehdoilla.
meillä mies 31, äiti 26 ja lapsi 5v.

 

On olemassa vanhempia jotka viis veisaavat lapsistaa, kun he ovat huomanneet,
että se kasvatus onkin vaikeampaa kun osasivat odottaa, eli toiset eivät vain jaksa,
yritetään päästä mahdollisemman helpolla.
Tässäpä vain yksi syy.

 

He vain eivät jaksa arkea kun aina täytyisi olla mukavaa. Ei olla myös lapsia kasvatettu jondonmukaisesti vaan omien mielialojen mukaan ja siksi lapset ovat rasittavia. Vanhemmilla ei ole pitkäjännitteneisyyttä vaan se on aina tämä hetki josta äkkiä päästävä pois.

 

En tunne yhtään perhettä, jossa elämä olisi pelkkää riitelyä.

Äläs nyt tuollaista sano. Tunnen montakin.

 

Äläs nyt tuollaista sano. Tunnen montakin.

Sanoinkin, että minä en tunne. En väitä, etteikö sellaisiakin perheitä voisi olla

 

On olemassa vanhempia jotka viis veisaavat lapsistaa, kun he ovat huomanneet,
että se kasvatus onkin vaikeampaa kun osasivat odottaa, eli toiset eivät vain jaksa,
yritetään päästä mahdollisemman helpolla.
Tässäpä vain yksi syy.

Jep.Annetaan kaikessa ja lähes aina periksi koska ei jakseta käydä lapsen kanssa sitä kamppailua ja pääsee itse helpommalla.

 

Ihmiset on vaan niin laiskoja! Juuripa tuokin et ei jakseta niistä rajoista pitää kiinni :/ Kyllä voin sanoa omalta kohdalta että kun meillä oli mummo pari kuukautta lapsia hoitamassa kun itse olin töissä, niin kylläpä oli illat ja vapaa-ajat aika hankalia :| Nyt kun taas itse saa hoitaa oman kotinsa ja lapsensa niin kaikki taas palautunut raiteilleen ja koko perhe nauttii :heart:

 

En tunne yhtään perhettä, jossa elämä olisi pelkkää riitelyä.

Enkä mä. En yhtään.

 

kuinka monta lasta sinulla ap? ei ilmeisesti yhtään!

 

Miksi vanhemmilla on niin vaikeeta lastensa kanssa?

Oon tässä kesän aikana kestinny paljon kesävieraita ja voi taivas miten huonosti vanhemmat pärjää lastensa kanssa. Musta olis ainakin äärettömän surullista, jos perhe-elämä olisi noin yhtä riitelyä ja lasten kanssa nahistelua aamusta iltaan. Vanhemmat ihan puhki ja suhtautuvat lapsiinsa kuin niiden kanssa oleminen olisi pakko pullaa.

Eikö vanhemmat ymmärrä, että tietyillä rajoilla ja kasvatuksella voi vaikuttaa paljonkin siihen, miten lasten kanssa menee. Meillä on rajat ja puutuutaan lasten tekemisiin, mutta sitten ne tietävätkin kokeilla rajojaan vähemmän. Samalla on tärkeää tehdä paljon iloisia asioita yhdessä koko perheenä. Ei vain lomalla vaan normi arjessa. Niin että yhdessä puuhaaminen on luontevaa ja hauskaa. Silloin kun arjessa tehdään paljon yhdessä ja osataan iloita koko porukalla ja pitää hauskaa, niin silloin on asiat oikein ja perheellä on hyvä olla. Perheenjäsenet osaavat toimia tiiminä ja yhdessä olo on kaikille mieluisaa.

En käsitä tuota, että miltei vihataan omia lapsia ja halutaan päästä niistä eroon joka käänteessä kun yhdessä oleminen on vaan niin negatiivista ja kähistelyä täynnä. kaikki on vaan yhteä velvollisuutta vanhemmille eikä homma näytä enää siltä, että se on hauskaa mieluisaa ja tärkeää.

Miks perheet antaa asioiden mennä noin pahasti metsään....?

Meillä on elämä ajoittain juuri tuota nahistelua ja velvollisuutta . Tehdään paljon lasten kanssa ja olenkin kotona 1v:n ja 4v:n kanssa, eikä lapset ole koskaan kellään ulkopuolisella hoidossa, ku ketään ei ole.

Yleensä elo on hyvin harmoonista ja lapsilla on rajat, ehkä liian tiukatkin . Välillä mietin, että olen pelkkä kieltoja huutava nalkuttava äiti. Välillä tuntuu,e ttä lasten olisi parempi hoidossa, ku kireän äidin kanssa kotona. Mutta näin mennään, ainakin toistaiseksi.

Lapsemme ovat kyllä fiksuja ja osaavat käyttäytyä kylässä, tai tuo 4v. yms., mutta arki on välillä aivan kammoittavaa.

 

On olemassa vanhempia jotka viis veisaavat lapsistaa, kun he ovat huomanneet,
että se kasvatus onkin vaikeampaa kun osasivat odottaa, eli toiset eivät vain jaksa,
yritetään päästä mahdollisemman helpolla.
Tässäpä vain yksi syy.

Jep.Annetaan kaikessa ja lähes aina periksi koska ei jakseta käydä lapsen kanssa sitä kamppailua ja pääsee itse helpommalla.

Myönnän että joskus on vaikeaa ja otetaan yhteen poikien kanssa (joo kaksi poikaa 4 ja 7 vuotiaat vesselit on), mutta paljon myös harrastetaan heidän kanssaan, saunotaan pelataan, käydään puistossa yms. Rajat ja säännöt on aina olleet ja niistä olemme pitäneet kiinni joskus liiankin tarkkaan. Kyllä sitä tosiaan nyt huomaa että on jossain edes onnistunut kun osaavat käyttäytyä hyvin ravintolassa, julkisilla paikoilla , olla ystävällisiä ja kavereita on!

 

En tunne yhtään perhettä, jossa elämä olisi pelkkää riitelyä.

Äläs nyt tuollaista sano. Tunnen montakin.

yhdyn keittiönoidan lauseeseen!

 

Ja aloittajalla lapsia itsellään montako?!

Mulla on 3. Onhan se tietty eri jos olis vaik 8, mutta silti, musta on ikävää kun perheissä ei osata edes puhua ystävälliseti toisilleen. Lapsille puhutaan koko ajan sillä äänensävyllä kuin ne olis hirviöitä eikä tottelis kuitenkaan. Tilanne on päästetty niin käsistä, ettei asioista voida edes keskustella nätisti. Kaikki on turpa rullalla, yliregoi kaikkeen, moittii ja haukkkuu toisiaan muidenkin läsnäollessa. Just tuota, että paetaan lapsiperhearjen helvetillisyyttä työpaikoille, sinne huoltsikan kahvilaan, harrastuksiin.

 

En tunne yhtään perhettä, jossa elämä olisi pelkkää riitelyä.

Äläs nyt tuollaista sano. Tunnen montakin.

yhdyn keittiönoidan lauseeseen!

mistä noita riiteleviä perheitä löytää? Voisin ihan tutustua.

 

Ja aloittajalla lapsia itsellään montako?!

Mulla on 3. Onhan se tietty eri jos olis vaik 8, mutta silti, musta on ikävää kun perheissä ei osata edes puhua ystävälliseti toisilleen. Lapsille puhutaan koko ajan sillä äänensävyllä kuin ne olis hirviöitä eikä tottelis kuitenkaan. Tilanne on päästetty niin käsistä, ettei asioista voida edes keskustella nätisti. Kaikki on turpa rullalla, yliregoi kaikkeen, moittii ja haukkkuu toisiaan muidenkin läsnäollessa. Just tuota, että paetaan lapsiperhearjen helvetillisyyttä työpaikoille, sinne huoltsikan kahvilaan, harrastuksiin.

Kaikki turpa rullalla? Hei camon. Älä nyt sentään yleistä. Kannattaa laajentaa kaveripiiriä.

 

En tunne yhtään perhettä, jossa elämä olisi pelkkää riitelyä.

Äläs nyt tuollaista sano. Tunnen montakin.

yhdyn keittiönoidan lauseeseen!

mistä noita riiteleviä perheitä löytää? Voisin ihan tutustua.

älä nyt ole naivi. Jos riiteleviäperheitä ei olisi, niin silloin olisi varmaan aika paljon vähemmän ongelmpa lapsia kouluissa ja vähemmän avioeroja. Jos 50% avioliitoista kariutuu, niin kyllä sekin tarkoittaa, että kodeissa mitä todennäköisimmin riidellään.

 

Ja aloittajalla lapsia itsellään montako?!

Mulla on 3. Onhan se tietty eri jos olis vaik 8, mutta silti, musta on ikävää kun perheissä ei osata edes puhua ystävälliseti toisilleen. Lapsille puhutaan koko ajan sillä äänensävyllä kuin ne olis hirviöitä eikä tottelis kuitenkaan. Tilanne on päästetty niin käsistä, ettei asioista voida edes keskustella nätisti. Kaikki on turpa rullalla, yliregoi kaikkeen, moittii ja haukkkuu toisiaan muidenkin läsnäollessa. Just tuota, että paetaan lapsiperhearjen helvetillisyyttä työpaikoille, sinne huoltsikan kahvilaan, harrastuksiin.

Kaikki turpa rullalla? Hei camon. Älä nyt sentään yleistä. Kannattaa laajentaa kaveripiiriä.

Voi opetella lukemaan. En ole sanonut, että kaikki ystäväni perheineen olisivat tällaisia. Olen sanonut, että niissä perheissä joissa tätä ilmenee, on kaikki turpa rullalla.