V
vierailijana
Vieras
Tämä oli niin mahtavan positiivinen ja muutoinkin upea ketju "vanhalla vauvalla", jotta oli pakko ottaa talteen.
Miksi teillä on onnellinen parisuhde? Hyvät ja toimivat neuvot pinoon!
Lueskelin tuossa vanhaa ketjua "Huono suhde - mikä avuksi?" ja tuli mieleeni kysäistä, niiltä joilla on toimiva parisuhde: Mikä tai mitkä ovat ne asiat, jotka teidän parisuhteessa toimivat ja joitten takia teillä on HYVÄ suhde? Laitatteko ihan vaikka listaa, tai yksittäisiä esimerkkejä, jospa niistä olisi apua muillekin. Kiitos!!
1. Toisen kunnioittaminen 2. Paljon seksiä 3. Paljon yhteistä aikaa 4. Puhuminen 5. Ehdoton uskollisuus.
Näin me olemme olleet onnellisia 14 vuotta.
Meillä
Joustetaan molemmin puolin (menoissa ja muissa), kumpikin ymmärtää että koulussa/kotona on rankkaa ja tarvii myös sitä omaa aikaa. Järjestetään kahdenkeskistä aikaa, joskus enemmän, yleensä vain viikonloppu. Riidat sovitaan ja ne jää siihen, Kerrotaan päivittäin että rakastetaan toisia, ollaan paljon yhdessä koko perhe...
Ja parisuhde kukoistaa. ei paremmin voisi mennä
Siis tarkoitin että yleensä vain illat on yhteistä aikaa, JOSKUS viikonloppu.
1x vuodessa
Ykkösasia on yhteinen aika, ja nyt ei puhuta mistään "laatuajasta". Kun perhe/pariskunta
voi viettää paljon aikaa yhdessä tehden arkisia asioita, niin suhde pysyy kunnossa. Tämä tietysti edellyttää sitä että osapuolet haluavat tehdä suunnilleen samoja asioita. Ja tämä taitaa edellyttää sitä että arvomaailma on suunnilleen sama.
Meillä yhdessä viihtymistä lisää mielestäni se että meillä on samanlainen tapa lähestyä asioita: olemme nopeita ja teemme ratkaisut hetkessä. Kumpikaan ei liikoja funtsaile ja kuhnaile - ei tulee turhaa sanomista.
Meillä on kummallakin sananvaltaa asioihin eikä kumpikaan astu toisen varpaille.
Toki saatamme joskus lipsahtaa yksittäistilanteissa pomottamaan toista, mutta noin yleisesti periaatteena on tasa-arvoisuus ja tasapuolisuus. Kunnioitamme toisiamme ja sitä, että olemme joissakin asioissa erilaisia. Sanomme toisillemme myönteisiä asioita ja kerromme, jos jokin asia toisessa ilahduttaa.
Nykyään tulee vastattua näihin parisuhde ketjuihin ahkerasti.
Eli Nina täällä taas.....
Meidän tarina on se, että meni huonosti pitkän aikaa ja reilu kk sitten mies sanoi ettei rakasta minua. Sen jälkeen on palat loksahtaneet takaisin paikoilleen ja ollaan paljon avoimempia toisillemme ja seksiä on melkein joka päivä. Meidän suhdetta nykyisellään kuvaa intohimo, syvä luottamus ja nauru. Huonoina päivinä tulee parin kuukauden takaiset ongelmat mieleen, mutta silloin voi halata miestä oikein pitkään ja toisin kuin silloin hän ei karkaakaan alta pois vaan antaa pitkän suudelman.
.
-meille molemmille on parisuhde,perhe ja koti tärkeitä eli arvostamme samankaltaisia asioita
-emme hauku/loukkaa toisiamme tietoisesti,kunnioitamme toisiamme ja kohtelemme toisiamme ystävällisesti,riidellessä emme huuda asioita joita joutuisi katumaan myöhemmin
-keskustelemme asioista avoimesti ja heti kun on aihetta
-meillä on samankaltainen huumorintaju,väännetään asioita usein hauskoiksi
-meillä on myös omia harrastuksia ja menoja eikä toista vahdita vaan luottamus pelaa,suomme toiselle omaa rauhaa ja tilaa
-pyrimme tekemään asioita yhdessä ja auttamaan toisiamme kotitöissä,remonteissa jne.,muistetaan kiittää toisiamme
-raha-asiat hoidamme 50-50
Tähän ollaan päästy kun olemme aikamme tahkonneet ja mokailleet aiemmissa parisuhteissamme ja ottaneet virheistämme opiksi
Luulisin, että tässä on meidän onnellisen avioliiton osatekijöitä:
- olimme molemmat reilusti yli kolmekymmentä kun tavattiin eli molemmilla oli takana elämänkokemusta
- kunnioitamme toisiamme, emmekä satuta toisiamme sanallisesti (eikä tietysti fyysisestikään)
- tunnemme lämpöä ja rakkautta toisiamme kohtaan
- olemme uskollisia
- meillä ei ole tarve päästä juurikaan "tuulettumaan" kavereiden kanssa esim. ravintolaan
- olemme sovittelevia luonteita molemmat
- kummallakaan ei ole raha eikä työhuolia
- jaamme kotityöt, lastenhoidon ym.
- pystymme asettumaan toistemme tilanteeseen tarvittaessa eli riittää ymmärtämystä toisen väsymiselle/kiukkuisuudelle/huonolle ololle ilman, että siitä kehkeytyisi riitaa
- ihailen miestäni aivan vilpittömästi
- molemmilla on halu elää toisen kanssa loppuelämänsä
Erilaiset tempperamentit ja luonteet on meidän salaisuus; kun toinen tekee tai sanoo jotain ikävää, me selitetään se erilaisuudella,
ei sillä että toinen olisi tahallaan ilkeä tai loukkaava.
Meille yhdessäolo on sitä melko konkreettisesti; vietämme aikaa erillämme todella vähän. Lähes kaikki asiat tehdään koko perheen voimin.
Näin on takana kahdeksan onnellista vuotta, riidat voi laskea yhden käden sormilla.
- kunnioitamme toisiamme (ja yritämme vaikeissakin tilanteissa kilpailla toistemme kunnioittamisessa)
- avoin ilmapiiri ja uskaltaa olla oma itsensä
- keskustellaan paljon
- molemmat ovat valmiita tekemään töitä parisuhteen eteen
- järjestämme yhteistä parisuhdeaikaa kerran viikossa (vuoroviikko vetovuorot)
- nautimme elämän pienistä asioista yhdessä
- meillä on samat arvot ja asenteet
- kaikki parisuhteen mahdolliset kompastuskivet on käyty heti suhteen alussa läpi (raha-asiat, alkoholin käyttö, ajan käyttö, pettäminen, väkivalta)
Elämme kuitenkin tietoisina, että elämää ei voi hallita. Turvallisuus on vain illuusioa ja sen hallitsemiseen menee turhaan aikaa ja energiaa. Eletään päivä kerrallaan ja nautitaan mitä nyt on. Kivikkoinen tie on ennen tätä suhdetta eletty ja ehkä siksi osataan tätä arvostaa.
Me ollaan taas tavattu mun ollessa teini-ikäinen
ja olemme olleet yhdessä onnelliset 13 vuotta ja niistä seitsemän vuotta naimisissa.
Meidän onnellisen parisuhteen salaisuus ovat kriisit, jotka on yhdessä selvitetty ja molemmat ovat kasvaneet niiden myötä. Lisäksi olemme molemmat itsenäisiä, ja luotamme toisiimme täysin. Omaa aikaa järjestyy aina ja yhdessä perheen kesken vietämme paljon laatuaikaa.
Seksi on myös meidän suhteessa ihanaa ja hauskaa täytyy olla.
Meillä on molemmmilla takana yksi epäonnistunut valinta ja nyt tiedetään paremmin mikä on parinvalinnassa tärkeää.
Eli ulkoiset asiat ei ole tärkeitä (esim. se että mies ei ole kiinnostunut pukeutumisestaan) eikä se, että meillä on erilaisia tapoja (esim. toinen on siistimpi kuin toinen). Tärkeää on, että molemmat ovat suhteellisen tasapainoisia, ei riippuvuuksia eikä pahoja neurooseja, ja arvomaailma on samantyyppinen. Arvostamme hyvää, uskollista suhdetta ja panostamme siihen aikaa. Ehkä tärkein yksittäinen asia on, että pyrimme hyväksymään toisemme sellaisenaan.
Yhdessä pysyminen on tahdon asia
kun me luvattiin rakastaa, niin rakastetaan myös. Perhe ja parisuhde on AINA meillä ykkösenä.
Ja paras paikka on se, missä on puoliso ja lapset seurana.
toisen kunnioitus on ehdoton ykkönen
eli meillä ei riidellessäkään haukuta tai aleta asiattomaksi. samaa mieltä ei tartte olla.
luonteet kolahtaa hyvin yhteen. itse olen hieman tiukkapipoinen luonteenlaadultani ja mies taas hyvin huumorintajuinen. hän on saanut piponi hieman löysemmäksi.
yhteiset naurunaiheet
yhteinen arvomaailma.
siinä ne meidän jutut.
Meilläkin tärkeää se kunnioittaminen ja toisen arvostaminen. Kerromme toisillemme asioita toisistamme, jotka ilahduttavat meitä (kuten joku myös yllä jo mainitsi). Ihan esim "teitpä mukavasti tänään kun hoidit koiran, kun itse en jaksanut" jne. Vaikka tuntuvat itsestään selviltä asioilta tehdä vuorotellen ja yhdessä, niin niiden ääneen sanominen ja niiden kuuleminen on paljon tehokkaampaa.
Tää nyt ei oo neuvo mut meidän suhteeseen eniten onnea tuo LAPSET
joita molemmat palvomme.
Lisäksi kumpikin menee ja tulee niinkuin haluaa, koskaan ei rajoiteta toistemme menemisiä ja tekemisiä.
Toisen kunnioittaminen
- samankaltainen huumorintaju
- yhteinen lapsi
- yhteinen koti
- yhdessä tekeminen
- molempien ns. oma aika
- RAKKAUS
Miksi teillä on onnellinen parisuhde? Hyvät ja toimivat neuvot pinoon!
Lueskelin tuossa vanhaa ketjua "Huono suhde - mikä avuksi?" ja tuli mieleeni kysäistä, niiltä joilla on toimiva parisuhde: Mikä tai mitkä ovat ne asiat, jotka teidän parisuhteessa toimivat ja joitten takia teillä on HYVÄ suhde? Laitatteko ihan vaikka listaa, tai yksittäisiä esimerkkejä, jospa niistä olisi apua muillekin. Kiitos!!
1. Toisen kunnioittaminen 2. Paljon seksiä 3. Paljon yhteistä aikaa 4. Puhuminen 5. Ehdoton uskollisuus.
Näin me olemme olleet onnellisia 14 vuotta.
Meillä
Joustetaan molemmin puolin (menoissa ja muissa), kumpikin ymmärtää että koulussa/kotona on rankkaa ja tarvii myös sitä omaa aikaa. Järjestetään kahdenkeskistä aikaa, joskus enemmän, yleensä vain viikonloppu. Riidat sovitaan ja ne jää siihen, Kerrotaan päivittäin että rakastetaan toisia, ollaan paljon yhdessä koko perhe...
Ja parisuhde kukoistaa. ei paremmin voisi mennä
Siis tarkoitin että yleensä vain illat on yhteistä aikaa, JOSKUS viikonloppu.
1x vuodessa
Ykkösasia on yhteinen aika, ja nyt ei puhuta mistään "laatuajasta". Kun perhe/pariskunta
voi viettää paljon aikaa yhdessä tehden arkisia asioita, niin suhde pysyy kunnossa. Tämä tietysti edellyttää sitä että osapuolet haluavat tehdä suunnilleen samoja asioita. Ja tämä taitaa edellyttää sitä että arvomaailma on suunnilleen sama.
Meillä yhdessä viihtymistä lisää mielestäni se että meillä on samanlainen tapa lähestyä asioita: olemme nopeita ja teemme ratkaisut hetkessä. Kumpikaan ei liikoja funtsaile ja kuhnaile - ei tulee turhaa sanomista.
Meillä on kummallakin sananvaltaa asioihin eikä kumpikaan astu toisen varpaille.
Toki saatamme joskus lipsahtaa yksittäistilanteissa pomottamaan toista, mutta noin yleisesti periaatteena on tasa-arvoisuus ja tasapuolisuus. Kunnioitamme toisiamme ja sitä, että olemme joissakin asioissa erilaisia. Sanomme toisillemme myönteisiä asioita ja kerromme, jos jokin asia toisessa ilahduttaa.
Nykyään tulee vastattua näihin parisuhde ketjuihin ahkerasti.
Eli Nina täällä taas.....Meidän tarina on se, että meni huonosti pitkän aikaa ja reilu kk sitten mies sanoi ettei rakasta minua. Sen jälkeen on palat loksahtaneet takaisin paikoilleen ja ollaan paljon avoimempia toisillemme ja seksiä on melkein joka päivä. Meidän suhdetta nykyisellään kuvaa intohimo, syvä luottamus ja nauru. Huonoina päivinä tulee parin kuukauden takaiset ongelmat mieleen, mutta silloin voi halata miestä oikein pitkään ja toisin kuin silloin hän ei karkaakaan alta pois vaan antaa pitkän suudelman.
.
-meille molemmille on parisuhde,perhe ja koti tärkeitä eli arvostamme samankaltaisia asioita
-emme hauku/loukkaa toisiamme tietoisesti,kunnioitamme toisiamme ja kohtelemme toisiamme ystävällisesti,riidellessä emme huuda asioita joita joutuisi katumaan myöhemmin
-keskustelemme asioista avoimesti ja heti kun on aihetta
-meillä on samankaltainen huumorintaju,väännetään asioita usein hauskoiksi
-meillä on myös omia harrastuksia ja menoja eikä toista vahdita vaan luottamus pelaa,suomme toiselle omaa rauhaa ja tilaa
-pyrimme tekemään asioita yhdessä ja auttamaan toisiamme kotitöissä,remonteissa jne.,muistetaan kiittää toisiamme
-raha-asiat hoidamme 50-50
Tähän ollaan päästy kun olemme aikamme tahkonneet ja mokailleet aiemmissa parisuhteissamme ja ottaneet virheistämme opiksi
Luulisin, että tässä on meidän onnellisen avioliiton osatekijöitä:
- olimme molemmat reilusti yli kolmekymmentä kun tavattiin eli molemmilla oli takana elämänkokemusta
- kunnioitamme toisiamme, emmekä satuta toisiamme sanallisesti (eikä tietysti fyysisestikään)
- tunnemme lämpöä ja rakkautta toisiamme kohtaan
- olemme uskollisia
- meillä ei ole tarve päästä juurikaan "tuulettumaan" kavereiden kanssa esim. ravintolaan
- olemme sovittelevia luonteita molemmat
- kummallakaan ei ole raha eikä työhuolia
- jaamme kotityöt, lastenhoidon ym.
- pystymme asettumaan toistemme tilanteeseen tarvittaessa eli riittää ymmärtämystä toisen väsymiselle/kiukkuisuudelle/huonolle ololle ilman, että siitä kehkeytyisi riitaa
- ihailen miestäni aivan vilpittömästi
- molemmilla on halu elää toisen kanssa loppuelämänsä
Erilaiset tempperamentit ja luonteet on meidän salaisuus; kun toinen tekee tai sanoo jotain ikävää, me selitetään se erilaisuudella,
ei sillä että toinen olisi tahallaan ilkeä tai loukkaava.
Meille yhdessäolo on sitä melko konkreettisesti; vietämme aikaa erillämme todella vähän. Lähes kaikki asiat tehdään koko perheen voimin.
Näin on takana kahdeksan onnellista vuotta, riidat voi laskea yhden käden sormilla.
- kunnioitamme toisiamme (ja yritämme vaikeissakin tilanteissa kilpailla toistemme kunnioittamisessa)
- avoin ilmapiiri ja uskaltaa olla oma itsensä
- keskustellaan paljon
- molemmat ovat valmiita tekemään töitä parisuhteen eteen
- järjestämme yhteistä parisuhdeaikaa kerran viikossa (vuoroviikko vetovuorot)
- nautimme elämän pienistä asioista yhdessä
- meillä on samat arvot ja asenteet
- kaikki parisuhteen mahdolliset kompastuskivet on käyty heti suhteen alussa läpi (raha-asiat, alkoholin käyttö, ajan käyttö, pettäminen, väkivalta)
Elämme kuitenkin tietoisina, että elämää ei voi hallita. Turvallisuus on vain illuusioa ja sen hallitsemiseen menee turhaan aikaa ja energiaa. Eletään päivä kerrallaan ja nautitaan mitä nyt on. Kivikkoinen tie on ennen tätä suhdetta eletty ja ehkä siksi osataan tätä arvostaa.
Me ollaan taas tavattu mun ollessa teini-ikäinen
ja olemme olleet yhdessä onnelliset 13 vuotta ja niistä seitsemän vuotta naimisissa.
Meidän onnellisen parisuhteen salaisuus ovat kriisit, jotka on yhdessä selvitetty ja molemmat ovat kasvaneet niiden myötä. Lisäksi olemme molemmat itsenäisiä, ja luotamme toisiimme täysin. Omaa aikaa järjestyy aina ja yhdessä perheen kesken vietämme paljon laatuaikaa.
Seksi on myös meidän suhteessa ihanaa ja hauskaa täytyy olla.
Meillä on molemmmilla takana yksi epäonnistunut valinta ja nyt tiedetään paremmin mikä on parinvalinnassa tärkeää.
Eli ulkoiset asiat ei ole tärkeitä (esim. se että mies ei ole kiinnostunut pukeutumisestaan) eikä se, että meillä on erilaisia tapoja (esim. toinen on siistimpi kuin toinen). Tärkeää on, että molemmat ovat suhteellisen tasapainoisia, ei riippuvuuksia eikä pahoja neurooseja, ja arvomaailma on samantyyppinen. Arvostamme hyvää, uskollista suhdetta ja panostamme siihen aikaa. Ehkä tärkein yksittäinen asia on, että pyrimme hyväksymään toisemme sellaisenaan.
Yhdessä pysyminen on tahdon asia
kun me luvattiin rakastaa, niin rakastetaan myös. Perhe ja parisuhde on AINA meillä ykkösenä.
Ja paras paikka on se, missä on puoliso ja lapset seurana.
toisen kunnioitus on ehdoton ykkönen
eli meillä ei riidellessäkään haukuta tai aleta asiattomaksi. samaa mieltä ei tartte olla.
luonteet kolahtaa hyvin yhteen. itse olen hieman tiukkapipoinen luonteenlaadultani ja mies taas hyvin huumorintajuinen. hän on saanut piponi hieman löysemmäksi.
yhteiset naurunaiheet
yhteinen arvomaailma.
siinä ne meidän jutut.
Meilläkin tärkeää se kunnioittaminen ja toisen arvostaminen. Kerromme toisillemme asioita toisistamme, jotka ilahduttavat meitä (kuten joku myös yllä jo mainitsi). Ihan esim "teitpä mukavasti tänään kun hoidit koiran, kun itse en jaksanut" jne. Vaikka tuntuvat itsestään selviltä asioilta tehdä vuorotellen ja yhdessä, niin niiden ääneen sanominen ja niiden kuuleminen on paljon tehokkaampaa.
Tää nyt ei oo neuvo mut meidän suhteeseen eniten onnea tuo LAPSET
joita molemmat palvomme.
Lisäksi kumpikin menee ja tulee niinkuin haluaa, koskaan ei rajoiteta toistemme menemisiä ja tekemisiä.
Toisen kunnioittaminen
- samankaltainen huumorintaju
- yhteinen lapsi
- yhteinen koti
- yhdessä tekeminen
- molempien ns. oma aika
- RAKKAUS
?
