Miksi taapero taantuu/muuttuu muutenkin kun isä on kotona? Eihän tätä jaksa kukaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "väsynyt"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"väsynyt"

Vieras
Meillä on perhe johon kuuluu minä (äiti) lapset 1v10kk ja vauva 3kk sekä lasten isä.
Isä on arkisin töissä ja minulla sujuu arki suht hyvin lasten kanssa keskenään vaikka tuntuuhan se välillä, ettei kädet riitä joka paikkaan yhtä aikaa.
Illat sujuu vielä hyvin kun isä tulee kotiin mutta viikonloput on lähinnä helvettiä.
Lapsi ei tee mitään kiltisti kuten yleensä: ei syö, ei anna pukea/riisua, ei suostu unille ym kaikki on "tappelua". Ei myöskään tee tarpeitaan pottaan vaikka arkisin käy jo potalla kun ollaan kolmestaan.
Lapsi on kovasti isänsä perään mutta toisaalta näyttää olevan hukassa ja levoton kun isä on kotona.

Viikonloput ovat siis meidän perheessä välttämätön paha. Tuntuu pahalta lapsen ja isän puolesta ja itseäni hermostuttaa isän kotona oleminen koska kaikki tuntuu menevän perseelleen.

Mitä tässä voisi tehdä parantaakseen tilannetta? Onko kellään muulla tälläistä?
 
Kannattaisi kokeilla sitä, että isä myös viikolla enemmän ottaa vastuuta lasten hoidosta. Eli kun tulee kotiin, niin hoitaa isomman kanssa syömiset ja iltatoimet ja laittaa nukkumaan.... niin lapsi tottuu siihen, että on todellakin toinen vanhempi, jonka kanssa toimitaan samoin kun äidin kanssa.
 
Oisko niin, että kun olette kolmestaa lasten kanssa niin vanhempi lapsi osaa sen verran "lukea" sinua ettei pistä hanttiin niin hyvin kaikessa kun silloin, kun hän aistii ja toteaa, että tässä on nyt kaksi aikuista, joten hänenkin kiukulleen on enemmän tilaa? Myös sinusta lapset aistii eron - joko ajattelen, että kun isä on apuna niin sinun ei tarvitse niin kovasi pinnistää, kun yksi käsipari on enemmän...annat vaan reilusti tilaa isälle ja lapsille yhdessä - oli sitä kitinää sitten enemmän tai ei. Vain näin he oppivat tuntemaan toisiaan, ja SE ON TÄRKEÄTÄ. On paljon parempi, että lapsille muodostuu kaksi kiintymyssuhdetta kuin yksi - se on turvallisempaa, mutta muodostuakseen heidän pitää saada harjoitella yhdessäoloa ja -tekemistä. Tsemppiä ja jaksua!!!
 
Ei se lapsi todellakaan TAANNU, herranjestas. Pikemminkin kuulostaa että omaa tahtoa on ja ikävääkin ehkä ja sitä puretaan sitten isän ollessa kotona kun ei sitä pieni lapsi oikein osaa näyttää muulla keinolla. Samalla testataan onko kasvatuksessa aukkoja vanhempien välillä vai toimiiko säännöt samanlailla molemmilta,. Sellaista se elämä kuule on meillä monella perheellä.
 
[QUOTE="mimmu";22451848]Oisko niin, että kun olette kolmestaa lasten kanssa niin vanhempi lapsi osaa sen verran "lukea" sinua ettei pistä hanttiin niin hyvin kaikessa kun silloin, kun hän aistii ja toteaa, että tässä on nyt kaksi aikuista, joten hänenkin kiukulleen on enemmän tilaa? Myös sinusta lapset aistii eron - joko ajattelen, että kun isä on apuna niin sinun ei tarvitse niin kovasi pinnistää, kun yksi käsipari on enemmän...annat vaan reilusti tilaa isälle ja lapsille yhdessä - oli sitä kitinää sitten enemmän tai ei. Vain näin he oppivat tuntemaan toisiaan, ja SE ON TÄRKEÄTÄ. On paljon parempi, että lapsille muodostuu kaksi kiintymyssuhdetta kuin yksi - se on turvallisempaa, mutta muodostuakseen heidän pitää saada harjoitella yhdessäoloa ja -tekemistä. Tsemppiä ja jaksua!!![/QUOTE]

Anteeksi minä en sisäistä kirjoitustasi näillä pienen vauvan äidin aivoillani :D
Kyllä isä leikkii lapsen kanssa muttei auta muuten kotitöissä (tämä on lähinnä oma valintani sillä haluan itse hoitaa siivousasiat ja pyykinpesut)
 
Lapsi kiukuttelee, koska perheeseen on juuri tullut vauva ja on itsekin vielä pieni ja tarvitseva. Viikolla joutuu unohtamaan oman pienuutensa ja tsemppaamaan joko siksi että on kiltti luonne eikä halua rasittaa äitiä tai sitten koska pidät hänelle hyvin tiukkaa kuria eikä uskalla ilmaista tunteitaan tai ei jostain muusta syystä saa niitä tuoda ilmi.
Viikonloppuna saa sitten olla oma itsensä ja purkaa myös viikolla kertyneen pahan olonsa. Ja hyvä niin. Teidän vanhempien pitää se vain kestää ja tarjota esikoisella hoivaa, jota noin pieni tarvitsee vielä paljon.
 
Teidän aikuisten kannatta varmaan keskustella keskenään ensin miten teillä viikonloput aikataulutetaan yms. jutut, jotta mieskin pääsee jyvälle missä mennään. Kun on pieniä lapsia, niin arki ja viikonloppu kannattaa vetää mahdollisimman paljon samalla eli ruoka-ajat on saman, päiväunet ja ulkoilut samaan aikaan jne. Näin viikonloputkin ovat lapselle turvallisia ja hän tietää mitä tapahtuu jne.

Meillä mies ei oikein tahdo ymmärtää, että elämä lasten kanssa on aika hektistä ja lasten mukaan mennään ja heidän kanssaan ulkoillaan aamuisin ja iltapäivisin silloin kun se on parasta lasten kannalta eikä silloin kun lapsilla on ruoka-aika ja nälkä. Onneksi nyt kun lapset on jo isompia (3v ja 6v.) niin viikonloputkin on helpompia kun ei tartte päiväunille nukuttaa ja ruoka-ajatkin vähän joustaa jne.
 
Meillä kuopukseen iski lintukirput nyt viikolla. Onko muilla ollut kyseisiä paukamia lapsilla tai itsellä? Yleensähän noita tulee keväällä, mutta kai niitä voi syksylläkin olla.
 
[QUOTE="liinis";22451973]Lapsi kiukuttelee, koska perheeseen on juuri tullut vauva ja on itsekin vielä pieni ja tarvitseva. Viikolla joutuu unohtamaan oman pienuutensa ja tsemppaamaan joko siksi että on kiltti luonne eikä halua rasittaa äitiä tai sitten koska pidät hänelle hyvin tiukkaa kuria eikä uskalla ilmaista tunteitaan tai ei jostain muusta syystä saa niitä tuoda ilmi.
Viikonloppuna saa sitten olla oma itsensä ja purkaa myös viikolla kertyneen pahan olonsa. Ja hyvä niin. Teidän vanhempien pitää se vain kestää ja tarjota esikoisella hoivaa, jota noin pieni tarvitsee vielä paljon.[/QUOTE]

Järkyttävä kommentti :o Taatusti annan lapsen olla pieni ja tarvitseva ja ihan varmasti saa sen hoidon minkä tuon ikäinen tarvii. Tottakai on kuri mutta ikään sopiva.
Tämä oli sinulta nyt täysin turha kommentti.
Nyt kyllä vähän loukkaannuin
 
heittääkö teillä rytmi viikonloppuna? käyttekö viikonloppuna normisti ulkoilemassa ja syötte ja nukutte samaan aikaan? jos viikonloppuna jää ulkoilut ja syödään eriaikaan,se voi olla yksi syy viikonlopun sujumattomuuteen.
 
Meillä on vähän vastaava tilanne, paitsi että lapsi on 4v. Kahdestaan lapsen kanssa menee tosi hyvin, meillä on tosi rauhallista ja mukavaa. Mutta kun iskä tulee kotiin, alkaa riekkuminen ja esittäminen, lapsi huutaa ja levittelee tavaróita, nipistelee ja läpsii miestä ja itkee tosi herkästi kun komennetaan. Ymmärrämme kyllä, että ikävä sillä on ollut, mutta joka helkkarin ilta sama show, samoin viikonloput. Välillä mies lähtee iltaisin ja viikonloppuisinkin laittamaan kavereidensa autoja, koska ei jaksa sitä kun lapsi roikkuu hänessä koko ajan :(
 
[QUOTE="liinis";22451973]Lapsi kiukuttelee, koska perheeseen on juuri tullut vauva ja on itsekin vielä pieni ja tarvitseva. Viikolla joutuu unohtamaan oman pienuutensa ja tsemppaamaan joko siksi että on kiltti luonne eikä halua rasittaa äitiä tai sitten koska pidät hänelle hyvin tiukkaa kuria eikä uskalla ilmaista tunteitaan tai ei jostain muusta syystä saa niitä tuoda ilmi.
Viikonloppuna saa sitten olla oma itsensä ja purkaa myös viikolla kertyneen pahan olonsa. Ja hyvä niin. Teidän vanhempien pitää se vain kestää ja tarjota esikoisella hoivaa, jota noin pieni tarvitsee vielä paljon.[/QUOTE]

vaikkaisin myös tätä! Kannattaa koittaa tuota mitä joku tuossa ylempänä ehdottikin, että isä ottaisi esikoisen hoiviinsa aina illalla ja hoitaisi sen kanssa iltapalat, ja pesut ja lukisi sadun ja laittaisi nukkumaan, että lapsi saisi isä-aikaa myös viikolla..
Kuinka lapsi muuten käyttäytyy jos se lähtee jonnekin isän kanssa? vai käyvätkö he edes kahdestaan missään? Olisi nimittäin hyvä että lapsi saisi myös sellaista aikaa isän kanssa että sä et ole paikalla, lapsi saattaa olla ihan erilainen ihan vaan isän kanssa ollessa...
 
Meillä on vähän vastaava tilanne, paitsi että lapsi on 4v. Kahdestaan lapsen kanssa menee tosi hyvin, meillä on tosi rauhallista ja mukavaa. Mutta kun iskä tulee kotiin, alkaa riekkuminen ja esittäminen, lapsi huutaa ja levittelee tavaróita, nipistelee ja läpsii miestä ja itkee tosi herkästi kun komennetaan. Ymmärrämme kyllä, että ikävä sillä on ollut, mutta joka helkkarin ilta sama show, samoin viikonloput. Välillä mies lähtee iltaisin ja viikonloppuisinkin laittamaan kavereidensa autoja, koska ei jaksa sitä kun lapsi roikkuu hänessä koko ajan :(

Onko teillä ollut tuota aina? Siis jo silloin kun lapsi oli pienempi?
Alkaa tässä jo miettiä että onko lapsella mukavampaa olla vain minun ja vauvan kanssa vai mitä tää homma isän kanssa oikein on..
 
Ei ole ollut aina noin. Olen ollut kesäkuusta saakka työttömänä ja lapsen kanssa kotona, tämä alkoi samoihin aikoihin. En tiedä onko lapsella kivempaa vai tylsempää kotona, mutta ainakin sanoo ettei ikinä enää halua päiväkotiin, jossa siis oli 1,5vuotiaasta saakka.
Toisaalta luulen, että olen ominut liikaa lapsen itselleni, eikä miehellä taida olla mitään käsitystä arjen pyörittämisestä, ja mies hermostuu epäjärjestyksestä ja ruokapöydässä temppuilusta, mihin minä en edes kiinnitä huomiota. Ja lapsi taas hakee isältään huomiota niillä "tempuilla", ja se huomio on pelkästään negatiivista, loputon kierre.
 
Meillä sentäs mies ottaa pojan välillä mukaansa, ja kodin ulkopuolella kahdestaan tulevat toimeen varsin mukavasti. Tosin siinäkin on sitten kääntöpuolena se, että isän kanssa on ollut kivaa, niin seuraava päivä jankutetaan "millon isä tulee kotiin, milloin mennään taas paikkaan xxxx"
 
kuulostais ihan huomion haulta. isin kannattas tehdä lapsen kanssa kaksistaan jotain ja huomioida enemmän lasta kun on kotona. sanoit ettei syö,anna pukea,ym kun isi kotona, teetkö sinä ne silloinkin lapsen kanssa? jos haluaisi että isi tekisi ne.. makoileeko isi sohvalla ja kattelee teeveetä tms? :)
 

Yhteistyössä