Miksi sen nimen pitää olla niin suuri salaisuus?

Miksi sitä pitää pantata niin kauheasti 'Ei kerrota ennen ristiäisiä' jne. Ei ymmärrä?

 

se on salaista puuhaa
en minäkään ymmärrä mikä siinä on niin hurjan tarkkaa :O

 

kukin tavallaan. meillä nimet syntymästä asti käytössä

 

Vanhemmat kysyi multa silloin kun kerroin että olen raskaana että ollaanko jo mietitty nimiä ja kerroin sitten että ollaan nimeä x harkittu ja nyt äiti kutsuu vauvaa jo tuolla nimellä, kolmannella kuulla vasta olen

 

Koska sitten alkaa painostus ja arvostelu, että "ette te nyt sitä nimeä voi laittaa, kun ..." ja "kauhee nimi" ja "laittakaa Liisa kun esimummokin oli Liisa" ja...

Sitten kun se nimi on kirjoissa, kukaan ei voi väpyttää.
Kysyjällä on vissiin sivistyneitä sukulaisia - kaikkia meitä ole semmoisilla siunattu.

 

Ymmärrän niitäkin, jotka eivät nimeä halua heti paljastaa. Meillä nimi oli jo raskausaikana käytössä, eikä ollut mitenkään salaisuus.

 

En tajua kans, sit toki ymmärrettävää jos ei ole varma nimestä mutta mua ainakin otti päähän kun jotkut tuntui paheksuvan etten mitenkään oo salaillut lasten nimiä kun ne on päätetty.

 

Ristiäiset on vaan tylsät sukujuhlat, jos sen nimenkin tietää etukäteen

 

Miksi ihmeessä pitäisi kertoa ennen ristiäisiä? Eikö mitään vanhoja tapoja voi käyttää, ilman, että niistä saa valituksia? Toivon, että lapsenikin jatkavat tätä suomalaista vanhaa tapaa ja ovat ylpeitä siitä.

 

Minusta se on ihan hauska perinne, johonkin vanhankansan taikauskoonhan se liittyy. Toisaalta minusta oli helpompi, että nimi kerrottiin ristiäisissä kerralla kaikille, eikä tarvinut jokaiselle erikseen kertoa. Ylipäätään se kaksi kuukautta ennen ristiäisiä ja nimen rekisteröintiä oli ihan hyvä miettimisaika ja kokeiluaika ihan rauhassa, että mietitty nimi on varmasti hyvä ja lapselle sopiva.

 

[QUOTE="vieras";23888272]Koska sitten alkaa painostus ja arvostelu, että "ette te nyt sitä nimeä voi laittaa, kun ..." ja "kauhee nimi" ja "laittakaa Liisa kun esimummokin oli Liisa" ja...

Sitten kun se nimi on kirjoissa, kukaan ei voi väpyttää.
Kysyjällä on vissiin sivistyneitä sukulaisia - kaikkia meitä ole semmoisilla siunattu.[/QUOTE]

Kysyjä on sitä mieltä että jäkättäköön niin paljon kuin ehtivät,asia ei kuulu heille tippaakaan ja sen aion myös jäkättäjille sanoa

 

En mäkään ymmärrä miksi nimi pitää ristiäisiin asti pitää piilossa. Ristiäisillä ei tarkkaan ottaen ole mitään tekemistä nimen antamisen kanssa vaan silloin ainoastaan lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi. Itsellä on kaksi lasta ja esikoisen kanssa nimi oli käytössä jo odotusaikana vaikkei tiedetty kumpi oli tulossa. Pojan nimeä taas ei voitu kertoa kun sen päättäminen meni tosi viimetippaan. Jos oltais ajoissa se päätetty, olisi sekin kyllä kerrottu ennen ristiäisiä.

 

Ei kai se kaikilla olekaan salaisuus.
Eri perheissä eri tavat.
Minusta mukava kun ristäiset/nimiäiset ovat myös nimenjulkistamistilaisuus, mutta moni valitsee toisinkin. Tiedän monia jotka kertoneet vauvansa nimen heti tämän synnyttyä.

 

Mä tykkäsin pitää sukulaisia jännityksessä ristiäisiin asti =)
Tytön ristiäisissä kyllä loksahti suu auki. Äitini kun kuuli mikä nimeks tuli, sanoi että ei olisi itse kyllä sellaista toista nimeä laittanut, miksi nyt sellainen nimi haluttiin.
Aiemmin ei ole lastenlapsiensa nimiä kommentoinut..
Ja tytön toinen nimi on niinkin kauhea kuin Aamu.

 

Ymmärrän niitäkin, jotka eivät nimeä halua heti paljastaa. Meillä nimi oli jo raskausaikana käytössä, eikä ollut mitenkään salaisuus.

Samoin meillä ollut heti rakenneultrasta asti nimi lapsella ja sitä käytetty "Kun xxx on syntynyt niin...". Ja varanimi jos olis ultraaja erehtyny mut 4 kertaa on pysynyt raskausajalla käytetty nimi

 

En tiedä, miksi sen PITÄISI olla salaisuus. Meillä se on kerrottu vasta ristiäisissä/nimiäisissä koska kaikkien kolmen kohdalla lopullinen nimi on lyöty lukkoon vasta kutakuinkin viime hetkillä ja meidän molempien vanhemmat olisivat kuitenkin alkaneet vinkua nimivalinnoista. Samoin jos olisin esittänyt nimivaihtoehtoja ennen lopullista päätöstä, olisin kuitenkin saanut kuulla mielipiteitä ja toivomuksia, ja haluttiin kuitenkin ihan itse nimet päättää.

 

meillä nimi päätettiin siinä vaiheessa, kun pappi jo odotteli olkkarissa ,

 

Samoin meillä ollut heti rakenneultrasta asti nimi lapsella ja sitä käytetty "Kun xxx on syntynyt niin...". Ja varanimi jos olis ultraaja erehtyny mut 4 kertaa on pysynyt raskausajalla käytetty nimi

No meillä ei ekasta edes koskaan ultrissa selvinnyt sukupuoli. Itsellä vaan oli niin vahva poikaolo, ja sen mukaan pidettiin nimeä. Toki tytöllekin oli nimi mietittynä valmiiksi, eikä sekään nimi ollut salaisuus.

 

"Kastamattoman lapsen sanotaan itkevän nimeä. Entisaikaan lapsen nimi pidettiin kastamiseen saakka salassa, jottei lapsesta olisi tullut kälättäjää tai juoruajaa."
Yhteishyvä 6/11

 

Miksi se nimi pitäis saada tietää heti? Mikä kiire, eikö malta odottaa muutamaa viikkoa? (Tai muutamaa päivää, eihän monellakaan oo nimi tiedossa heti syntymän jälkeen.)

Me kerrottiin vasta nimiäisissä. Mikä järki koko nimiäisissä ois ollukaan jos nimi ois jo ollu kaikkien tiedossa?

 

Ei se mitenkään "pidä" olla salaisuus, se on vaan tapa jota toiset käyttää. Kuten mekin.

 

Suomessa se on monesti salaisuus. Ruotsissa kerrotaan nimi heti lapsen synnyttyä.
Olemme ruotsinsuomalaisia ja olemme aina kertoneet lapsen nimen heti jo synnärillä, joskus jo odotusaikana, vaikka siinä onkin pieni riski, ettei nimi sovi kantajalleen... mut ei se niin vakavaa, sit pistetään uusiks vaikka.

 

MIKSI sen pitäisi saattaa kaikien tietoon aiemmin?

Kummit ymmärrän, jos tahtovat kaiverruttaa jotain lahjuksiinsa, isovanhemmat myös.
Mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi kertoa nimeä kaikille uteliaille kyselijöille ennen ristiäisiä.

Se vain ei ole meidän kummankaan suvussa ollut tapana, jotain mystistä ja ehkä taikauskoistakin siihen liittyy.

 

MIKSI sen pitäisi saattaa kaikien tietoon aiemmin?

Kummit ymmärrän, jos tahtovat kaiverruttaa jotain lahjuksiinsa, isovanhemmat myös.
Mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi kertoa nimeä kaikille uteliaille kyselijöille ennen ristiäisiä.

Se vain ei ole meidän kummankaan suvussa ollut tapana, jotain mystistä ja ehkä taikauskoistakin siihen liittyy.

Mielestäni se kruunaa sen valtavan ison ja ihmeellisen tapahtuman (syntymän), kun saa kertoa vauvan nimen kaikille. Jotenkin se tuntuu sillä hetkellä vielä upeammalta, kuin että jos kertoisi sitten parin kuukauden päästä ristiäisten jälkeen. Toki jokainen kokee tavallaan.

 

Nimi on salaisuus, ettei paholainen voi kutsua lasta nimeltä, ennen kuin tämä on kastettu.