Kyllä minä puhun meidän sijoitetuista lapsista ihan vain "meidän Maijana ja Mikkona". Siinä on sellainenkin puoli, että kellekään ventovieraalle ei edes kuulu heidän huostaanottotaustansa. Sitä sanotaan ap salassapitovelvollisuudeksi. Jollekin puolituttavuudelle en ala selventämään yhtään mitään huostaanottoihin liittyvää, se ei kertakaikkiaan kuulu kaikille. Ystävät, perhekerhoäidit yms lähipiiri tottakai ovat nähneet ja tietävät, että lapset ovat tulla tupsahtaneet muualta "vähän isompina" kuin vastasyntyinenä.
Mutta että joka välissä oikein alleviivaisin että ovat sijoitettuja, aika vieras ajatus!
Mietipä ap vielä niiden lasten kannalta, jos perheessä on biologisia ja sijoitettuja lapsia, miltä niistä lapsista tuntuu, jos aletaan eritteleen "omat ja muiden" lapset. Toinen saa sanoa äidiksi mutta toinen ei. Saattaa olla ihan vauvana sijoitettu, joka kyllä omasta mielestään kuuluu perheeseen siinä kuin biologisetkin lapset, mutta sinun mielestäsi sijaisvanhempien täytyy oikein alleviivata sille lapselle että "et kuulu tänne, olet ulkopuolinen". Aika julma ajatuskuvio. Lapsen kun nimenomaan täytyy saada kiinnittyä johonkin ja kiintyä johonkuhun, jotta voi päästä elämässä eteenpäin.
Se että sijaisperhe kohtelee kuin omiaan ei ole mitenkään biovanhemmilta pois. Se ei katkaise tai vähennä yhteyttä sinne biosukuun, vaan tämä on aina jaettua vanhemmuutta. Lapsi (myös se adoptoitu) tuntee yhteyttä sinne biosukuun ja sijaisvanhemman pitää sitä tukea.
Päinvastoin se on sijoitetunkin lapsen onni, jos hänellä on useampia aikuisia jotka häntä oikeasti rakastavat. Biovanhemmat, sijaisvanhemmat, isovanhemmat, mitä useampi sen rikkaampaa.