Miksi oi miksi?

[ei ymmärrä]

Teen jonkin verran avustustyötä suomalaisten vähävaraisten perheiden parissa, samoin olen mukana ulkomaille suuntautuvissa vaatekeräyksissä (esim.Karjalaan). Mieltäni on askarruttanut se, että sama kaava toistuu lähes poikkeuksetta. Sairastutaan, masennutaan, joudutaan työttömäksi ym. Ihmiset ovat kokeneet raskaita menetyksiä, lapset koulukiusaamista, työpaikkakiusaamista, eroja, lasten käytyöshäiriöitä, erityislapsia ym. Työkykyä estäviksi sairauksiksi luetaan masennus, kilpirauhesen vajaatoiminta, nivelkukumat, erilaiset tulehdukset ym. Nämä KAIKKI ovat sairauksia, tiedetään! Mutta miksi ihmiset lakkaavat yrittämästä?? Masennukseen on helppo vedota, niin raadolliselta kuin tämä kuulostaakin. Masennusta on eriasteista, tiedän senkin. Olen itse kokenut ja sairastanut monenlaista, masennustakin. Lapsia on kiusattu ja arvet ovat ikuisia, mutta siihenkin on haettu apua ja selvitty. Lapsilla on ollut pitkäaikaissairauksia ja lääkärissä on juostu yli 15 vuoden ajan. Olen käynyt läpi suuren leikkauksen ja toinen on edessä jossain vaiheessa. Kivut ovat jokapäiväinen kaverini ja ylipainoakin löytyy. Käyn silti töissä, pyöritän arkea eikä tulisi mieleenikään vedota siihen, että nyt on niin rankkaa, nyt masentaa, nyt ei jaksa. Tässä ei ole tarkoitus kiillottaa sädekehää, mutta hei haloo. Miksi jäädä kotiin yhteiskunnan elätettäväksi omaan surkeuteen vajoten?? Elämä ei ole helppoa KELLÄÄN. Argh, saimpa purkauduttua.

 

[tajuux]

Sinä olet tuollainen ja he sellaisia kuin ovat- ihmiset ovat siis erilaisia!

 

[tyttyytyty]

Yksinkertainen vastaus: helppo, ilmainen raha passivoi, eikä sitä koeta enää väliakaiseksi avuksi vaan rahaksi, johon "minulla on loputon oikeus".

 

[Kaikki eri puusta]

Eri ihmiset kestää kolhuja ja vastoinkäymisiä eri tavalla, se mikä toiselle on vielä kohdattavissa voi toiselle olla jo vika tikki. Taustat ja menneisyys vaikuttaa siihenkin ja ne on kaikilla ollut erilaisia; ei voi sanoa että minä olen käynyt läpi tämän ja tuon ja sinä vain tuon ja tuon, joten kyllä sinunkin pitäisi pystyä jatkamaan.
Ne kokemukset on ihmisille henkilökohtaisia, niiden vaikutuksia tai arvoa ei voi kukaan ulkopuolinen päätellä.
Masennuskin on kokemuksena ihan jokaisella erilainen, lievä "mua nyt vähän masentaa" ja lääkärin antama diagnoosikaan ei aina ole millään tavalla verrattavissa OIKEAAN masennukseen.

Ei minusta sinulla tai kenelläkään muullakaan ole varaa alkaa pohtimaan miksi toinen ei enää jaksa tai kykene. Vastausta emme tiedä ennenkuin itse koemme saman, heidän omissa kengissään.
Itse työskentelen ihmisten kanssa, joilla vaikeaa monella saralla. En voisi kuvitella monenkaan kohdalla toimivani itse samoin, ja monesti mietin että tekisi vaan niin tai näin, kunnes muistan ettei se hänelle ole niin yksinkertaista kuin minulle ja etten minä ole mikään sanomaan tähän mitään. Enhän minä hänen päänsä sisällä asu, enkä voi verrata omaa elämääni hänen elämäänsä vaikka paljon olen kokenut itsekin.

 

[Tsemppiä]

Nykyään luovutetaan liian helpolla, kun luotetaan toisten/yhteiskunnan apuun. Ennen kuoltiin nälkään ja tauteihin, jos lakkasi yrittämästä. Nykyään on epäreilua se, että toisten täytyy yrittää lujasti myös niiden luusereiden puolesta, että he pysyisi hengissä. Samalla nämä yrittäjät ja muut työssäkäyvät vedetään niin lujille, että 'burn out' häämöttää .. Tulee mieleen, että hyppäisikö itsekin 'luusereiden' puolelle. Pääsisikö elämässä helpommalla ..? Miksi polttaa itseään loppuun ? Kyllä nykypäivänä on tärkeää ottaa nämä asiat huomioon. Loiset täytyy saada töihin ja työssäkäyvien elämää ei voi enää kiristää.

 

["vieras."]

Yksinkertainen vastaus: helppo, ilmainen raha passivoi, eikä sitä koeta enää väliakaiseksi avuksi vaan rahaksi, johon "minulla on loputon oikeus".

Väärin. Hyvinvointi ei passivoi, pahoinvointi sen tekee.

 

[Lobotomia]

Nykyään luovutetaan liian helpolla, kun luotetaan toisten/yhteiskunnan apuun. Ennen kuoltiin nälkään ja tauteihin, jos lakkasi yrittämästä. Nykyään on epäreilua se, että toisten täytyy yrittää lujasti myös niiden luusereiden puolesta, että he pysyisi hengissä. Samalla nämä yrittäjät ja muut työssäkäyvät vedetään niin lujille, että 'burn out' häämöttää .. Tulee mieleen, että hyppäisikö itsekin 'luusereiden' puolelle. Pääsisikö elämässä helpommalla ..? Miksi polttaa itseään loppuun ? Kyllä nykypäivänä on tärkeää ottaa nämä asiat huomioon. Loiset täytyy saada töihin ja työssäkäyvien elämää ei voi enää kiristää.

Ai että sunkaltaiset suvaitsemattomat ääliöt saa kiehumaan... No, onneksi meitä on jokaiseen junaan. Omasta lähipiiristä olen karsinut pois kaikki tuollaiset "minä olen parempi kuin te, minä teen ja osaan ja kykenen, maksan veroja, teen velvollisuuteni, en ymmärrä ketään, minä, minä, minä eikä kukaan muu" -tyyppiset ihmiset ja kyllä on paljon helpompi olla ja hengittää kun ei tarvitse tuollaista puolijumalten paskaa kuunnella päivästä toiseen.
Itsekin olen työssäkäyvä yh, elätän itseni ja lapseni ja olen yhteiskunnalle hyödyksi mutta ei ole vielä toistaiseksi ollut tarvetta nostaa itseäni jalustalle sen vuoksi.

"toisten täytyy yrittää myös lujasti niiden luuserien puolesta, että he pysyisi hengissä" ei jumaliste... Et sinä "yritä lujasti" niiden puolesta, ihan itsesi vuoksi sinä töissä käyt. On se tosi epistä!

Mitä olet iältäsi, 19?