E
ei ymmärrä
Vieras
Teen jonkin verran avustustyötä suomalaisten vähävaraisten perheiden parissa, samoin olen mukana ulkomaille suuntautuvissa vaatekeräyksissä (esim.Karjalaan). Mieltäni on askarruttanut se, että sama kaava toistuu lähes poikkeuksetta. Sairastutaan, masennutaan, joudutaan työttömäksi ym. Ihmiset ovat kokeneet raskaita menetyksiä, lapset koulukiusaamista, työpaikkakiusaamista, eroja, lasten käytyöshäiriöitä, erityislapsia ym. Työkykyä estäviksi sairauksiksi luetaan masennus, kilpirauhesen vajaatoiminta, nivelkukumat, erilaiset tulehdukset ym. Nämä KAIKKI ovat sairauksia, tiedetään! Mutta miksi ihmiset lakkaavat yrittämästä?? Masennukseen on helppo vedota, niin raadolliselta kuin tämä kuulostaakin. Masennusta on eriasteista, tiedän senkin. Olen itse kokenut ja sairastanut monenlaista, masennustakin. Lapsia on kiusattu ja arvet ovat ikuisia, mutta siihenkin on haettu apua ja selvitty. Lapsilla on ollut pitkäaikaissairauksia ja lääkärissä on juostu yli 15 vuoden ajan. Olen käynyt läpi suuren leikkauksen ja toinen on edessä jossain vaiheessa. Kivut ovat jokapäiväinen kaverini ja ylipainoakin löytyy. Käyn silti töissä, pyöritän arkea eikä tulisi mieleenikään vedota siihen, että nyt on niin rankkaa, nyt masentaa, nyt ei jaksa. Tässä ei ole tarkoitus kiillottaa sädekehää, mutta hei haloo. Miksi jäädä kotiin yhteiskunnan elätettäväksi omaan surkeuteen vajoten?? Elämä ei ole helppoa KELLÄÄN. Argh, saimpa purkauduttua.