Miksi nuori äiti ei saa väsyä?

[Lilya]

Tätä kysymystä pohdin jälleen kerran. Itse olen äiti pian 1.5 -vuotiaalle lapselle ja aika ajoin väsyn henkisesti. Odotuksesta asti elämämme on ollut normaalia lapsiperheen arkea enkä ole kaiken jaksava superäiti vaikka muiden muassa toivoin tietysti olevani. Odotusajan olin sairaslomalla n. puolivälistä asti ja synnytyksestä toipuminen oli vaikeaa pahojen repeytymien takia joista aukesivat tikit ennen aikojaan. Imetys ei onnistunut ja masennuin pahasti, lapsella oli koliikki. Joskus (huom, välttelen todella valittamista muille) avauduin jollekin tuttavalleni, sukulaiselleni, ystävälleni että alapäähän sattuu (siis synnytyksen jälkeen) enkä pystynyt kävelemään, oloni oli aivan kaamea ja sain vastaukseksi vain että "itsepähän tiesit mitä teit kun lapsen hankit" tai "olisit tyytyväinen että saat lapsia" yms mitkä tottakai osittain allekirjoitan. Kun kerroin jollekin masennuksestani ja lapsen koliikista mikä monesti sai minutkin itkun partaalle, sain vastaukseksi jotain tämän kaltaista "Turhaan valitat, menisit lapsen kanssa johonkin tuulettumaan niin huolet haihtuu" "Olis kannattanut meittiä ennenkuni levitit haarasi tuon ikäisenä". Kun pyysin apua ystäviltä tai lapseni kummeilta, he vastailivat samoin. Olin pitkään todella masentunut ja yksinäinen ja voin sanoa että väsynytkin. Ja välillä olen vieäkin, kyllä voin sen ihan reilusti myöntää että välillä vaan olen niin väsynyt. Tarvitsisimme miehen kanssa omaa aikaa ja lomaa välillä lapsestakin suoraan sanottuna vaikka hän maailman ihanin onkin ja rakastamme häntä! Kuitenkin, joka kerta kun yritän avata sydäntäni ja kertoa jollekin miten väsynyt olen niin minulle sanotaan aina, että mun olisi pitänyt miettiä mitä tein kun lapsen hankin. Että oma syysi kun teit lapsen nuorena. Tiedän senkin mutta samalla ihmettelen kun aina puhutaan että äidin pitäisi pyytää rohkeasti apua jos tuntuu että voimavarat loppuvat. Minkä ikäinen äiti saa apua pyytää? Miksei nuori äiti saa myöntää ääneen ajoittaista väsymystään? Miksi nuoren äidin pitää jaksaa väsymättä?
Anteeksi vuodatus rakkaat palstalaiset :ashamed: :ashamed: Väsyttää vaan ja masentaa jälleen, tuntuu että tarvitsen vain lomaa edes vaikka tunniksi.. :ashamed: :ashamed: :ashamed:

 

[LisaMarie]

Mä en tajua, miski yleensäkin tuo äidin väsynys on joku muusta elämästä irti repäisty juttu ja ihmeellisempä kuin opiskelijan väsymys, duunarin väsymys, kouluaisen väsymys...kaiki väsyy ja kyllästyykin joskus elämäänsä ja se ei ole ollenkaan ihmeellistä. Ei kukaan työhönsä kyllästynykkään korosta ammattiaan ja sitä että se nyt johtuu ammatista, vaan on ihan normalia, että työ ja elämä yleensäkin joskus nyppii. Mä en ymärrä, miksi äidin kohdalla aina korostetaan sitä että äitiys on se pointti, jonka takia on väsynyt.
Lisään vielä, että mä en tarkotanu tätä nyt niin, että sä et saisi kokea että olet väsynyt välillä perhe-elämään, vaan että miksi ne vastaajat ei tajua, että varmasti itse välillä valittavat olevansa väsyneitä tai kyllästyneitä johonkin juttuun elämässään.

 

[Täydellinen Nainen]

Mä en tajua, miski yleensäkin tuo äidin väsynys on joku muusta elämästä irti repäisty juttu ja ihmeellisempä kuin opiskelijan väsymys, duunarin väsymys, kouluaisen väsymys...kaiki väsyy ja kyllästyykin joskus elämäänsä ja se ei ole ollenkaan ihmeellistä. Ei kukaan työhönsä kyllästynykkään korosta ammattiaan ja sitä että se nyt johtuu ammatista, vaan on ihan normalia, että työ ja elämä yleensäkin joskus nyppii. Mä en ymärrä, miksi äidin kohdalla aina korostetaan sitä että äitiys on se pointti, jonka takia on väsynyt.
Lisään vielä, että mä en tarkotanu tätä nyt niin, että sä et saisi kokea että olet väsynyt välillä perhe-elämään, vaan että miksi ne vastaajat ei tajua, että varmasti itse välillä valittavat olevansa väsyneitä tai kyllästyneitä johonkin juttuun elämässään.

Näin! ja :hug:

Ihmiset ovat vaan niin typeriä, etenkin tuntuu että äidit ovat kaikkein pahimpia juuri toisille äideille. Se oma tapa on ainut oikea tapa, ja jos itse jaksaa niin tottakai muiden pitää jaksaa myös. V*tuttaa suoraansanottuna miten putkinäköisiä ihmiset voivat olla!

 

[Lilya]

Hyvä pointti, kyllähän ihmiset tosiaan voivat välillä olla väsyneitä ja kyllästyineitä omaankin elämäänsä, vaikka omaan työhönsä. Ja toisaalta mulle tuli tämänkin pointti vielä mieleen että jos joku (oletetaan nyt vaikka että lapseton ihan) henkilö kertoo olevansa masentunut ja alakuloinen, henkisesti väsynyt niin miten ihmiset suhtautuu? Siis että mun mielestä ei varmasti moni ainakaan kohteliaisuussyistäkään vastaa että "No kuule oma on asias". Tuli vaan mieleen, en ainakaan usko että yleisesti noin vastattaisiin..

 

[leijona76]

Mä en tajua, miski yleensäkin tuo äidin väsynys on joku muusta elämästä irti repäisty juttu ja ihmeellisempä kuin opiskelijan väsymys, duunarin väsymys, kouluaisen väsymys...kaiki väsyy ja kyllästyykin joskus elämäänsä ja se ei ole ollenkaan ihmeellistä. Ei kukaan työhönsä kyllästynykkään korosta ammattiaan ja sitä että se nyt johtuu ammatista, vaan on ihan normalia, että työ ja elämä yleensäkin joskus nyppii. Mä en ymärrä, miksi äidin kohdalla aina korostetaan sitä että äitiys on se pointti, jonka takia on väsynyt.
Lisään vielä, että mä en tarkotanu tätä nyt niin, että sä et saisi kokea että olet väsynyt välillä perhe-elämään, vaan että miksi ne vastaajat ei tajua, että varmasti itse välillä valittavat olevansa väsyneitä tai kyllästyneitä johonkin juttuun elämässään.

Näin! ja :hug:

Ihmiset ovat vaan niin typeriä, etenkin tuntuu että äidit ovat kaikkein pahimpia juuri toisille äideille. Se oma tapa on ainut oikea tapa, ja jos itse jaksaa niin tottakai muiden pitää jaksaa myös. V*tuttaa suoraansanottuna miten putkinäköisiä ihmiset voivat olla!

Peesi. Eihän äiti saa väsyä, valittaa, kaivata välillä tsemppausta jne...sen pitää jaksaa vaan ja kantaa seuraus kun halusi lapsen :headwall: Oli sitten nuori tai vanhempi äiti. Pahiten toista lyö juuri se toinen äiti.

 

[Lilya]

Mä olen huomannut että pahiten suhtautuvat minua iteäni vanhemmat lapsettomat. Äitikavereiden kanssa (ainakin osan, niitä ei kyllä montaa ole) pystytään joskus yleisellä tasolla tuosta juttelemaan samassa hengessä, mutta laidastaan mua itseäni jonkun verran vanhemmat ja ihan saman ikäisetkin lapsettomat voivat sanoa todella pahastikin. Juuri tuolla tavalla ettei olisi kannattanut lasta tehdä jos ei musta äidiksi ole ja kantamaan tekojeni seurauksia.

 

[äiti ja 3poikaa]

Joo ihan totta et äiti ihminen on pahin toiselle äidille. Hassua ajatella,et kukaan ei sit oo valmis sua/teitä auttaan. Mulla on 3 lasta ja siltikin jos joku ystäväni valittais tai sanoisi olevansa väsynyt tarjoaisin kyllä apuani. Ihan mielelläni ottaisin meille hoitoon jotta saisi levätä. Olen itsekin nyt väsynyt,nuoremmalla (8kk) räkätauti ja levottomia öitä ja jos olisin jo niin puhki etten kerta kaikkiaan jaksaisi niin meillä anoppi auttaa(on eläkkeellä ) tai mun siskoni vaikka heilläkin pienet lapset.

Jos lähelläkään tamperetta asut niin tuo meille,minä kyllä autan! :hug:

 

[ninni]

Juu,mä olen huomannut saman,että kun olen nuori,niin minun pitäisi jaksaa. Itselläni on kolme lasta,ja veljelläni ja vaimollani kaksi lasta. Olen joskus kysynyt äitiäni,että tulisiko hän vähäksi aikaa lasten kanssa meill ekotiin hetkeksi aikaa hiukan auttamaan minua,että olisi edes yhtenä päivänä kuukaudesta hiukan "helpompaa". No äitini vastaus on ollut,että kyllähän sinä jaksat,kun olet nuori,minun pitää nyt mennä veljellesi hoitamaan lapsia,koska veli ei ole kotona,ja veljen vaimo on yksin kotona lasten kanssa,niin pitäähän sitä mennä hiukan helpottamaan häntä. Ja hän on siis melkein päivittäin auttamassa veljen vaimoa,jos veli on töissä,jopa silloin he soittavat äitini apuun,kun veljeni menee leikkaamaan nurmikon,ja vaimo joutuu olemaan yksin lasten kanssa!Välillä kyllä pistää vähän sapettamaan,ja äitini on siis sanonut syyksi,että kun veljen vaimo on "jo" 40-vuotta,niin häntä pitää auttaa,koska ei jaksa niin hyvin,kuin minä,joka olen 23-vuotta.

 

[ninni]

Oletko mistäpäin :wave: