Miksi monet luulevat yksinhuoltajien etsivän isää lapsilleen?

[Yhden äiti]

Itse taidan olla "yksinhuoltaja" koska lapsesta on yhteishuoltajuus ja isä tapaa lasta säännöllisesti.

Ihmettelen kun monesti täällä kirjoitetaan, että yh etsii lapsilleen isää ja elättäjää. Siis mitä ihmettä?! Mun lapsella on jo isä eikä hän toista tarvitse. En myöskään tarvitse lapselleni elättäjää koska lapsen elatuksesta huolehditaan minä ja lapsen isä.

Kyllähän tuollaisia yh:ta toki on, mutta ihmettelen tuota yleistämistä. On varmasti monia totaaliyh:ta jotka ova tietoisesti tehneet lapsen yksin ja myöskin huolehtivat hänestä yksin eivätkä etsi isää ja elättäjää lapselle. Kaikki yh:t kun eivät ole köyhiä ja tukien varassa eläviä.

 

["vieras"]

Ethän sä ole mikään yksinhuoltaja kun on yhteishuolto ja elatus ja tapaamiset sovittu.

Niin ja kuka yleistää - joku muu vai ihan sinä itse?

 

["vieras"]

Minä olen ns. totaaliyh, koska mies päätti ottaa ja läöhteä lapsen ollessa vauva eikä ole sen koommin häntä tavannut.

Minulle ei ole kuitenkaan koskaan tullut tarvetta etsiä lapselle isää / elättäjää, minusta on ihanaa olla lapsen kanssa kaksin ja parjäämme taloudellisesti ja henkisesti todella hyvin. On vakituinen työ, oma asunto, autot, harrastukset ym. kunnossa. En käy juhlimassa enkä muutenkaan missään "miehiä etsimässä", koska on hyvä näin. Tosin ei minulla ole lapsenvahtiakaan, kun omat vanhemmat eli lapsen isovanhemmat poissa ja lapsen isän vanhemmat eivät tapaa lasta sen kummemmin kuin isäkään.

Tuo yleistys ei pidä lainkaan paikkaansa niiden yh:iden kohdalla, jotka tunnen ja tunnen ns. yhteishuoltajia ja totaaliyksinhuoltajia eikä kukaan etsi lapselleen isää tai elättäjää. Pikemminkin on näitä avio/avoliitossa eläviä naisia, jotka etsivät rikkaan miehen ja jäävät lapsen saatuaan kotiin ja alkavat "pirttihirmuksi" ja mies ahdistuu. Jos he jäävät yksinhuoltajiksi niin varmaankin etsivät uuden elättäjän ja maksattavat miehillään isot elatusmaksut.

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";27940546]Ethän sä ole mikään yksinhuoltaja kun on yhteishuolto ja elatus ja tapaamiset sovittu.

Niin ja kuka yleistää - joku muu vai ihan sinä itse?[/QUOTE]

Suosittelen luetun ymmärtämisen harjoittelua. Mähän kirjoitin aivan selvästi, että täällä monesti kirjoitetaan. Mä myös ihmettelen tuollaisia väitteitä joten miten mä voisin olla se joka tekee tuollaista yleistämistä. Mä myös käytin heittomerkkejä jos et huomannut.

 

[astrolabe]

Mutta hakeeko yh-isä koskaan äitiä lapsilleen?

 

["a p"]

Ja jos aletaan saivartelemaan niin:
yh= yksinhuoltaja
yh= yhteishuoltaja



Siihenkin olen täällä törmännyt, että "toivottavasti et tee lisää isättömiä lapsia". No ei kai kaikilla edes ole isättömiä lapsia vaikka on eronnut.

 

["a p"]

Mutta hakeeko yh-isä koskaan äitiä lapsilleen?

No ei tietenkään! Yh-isät on arjen sankareita ja jumalia joita pitää palvoa!

 

[ent.yh]

Ihanko siis joku ilmoituksella etsii lapselleen isää ja elättäjää...? No aika kaameaa

Kuitenkin pakko entisenä yh:na sanoa että samalla asenteella kuin sinä lähdin minäkin itselleni uutta miestä aikoinaan etsimään. Päätin etten lapselleni isää ole etsimässä, ajattelin sen kai säikyttelevän miehet pois. Lisäksi tietenkin lapsellani oli jo isä.
Kuitenkin ajan saatossa oli pakko todeta että se on koko paketti tai ei mitään. Kyllä sen miehen pitää olla valmis ottamaan koko perhe omakseen tai siitä ei tule mitään. Miehen täytyy ottaa lapsi kuin omakseen (siinä määrin kuin mahdollista) muuten ei tule mitään. Minulla on ikäviä kokemuksia siitä kuinka mies välillä halusi "leikkiä" isää ja välillä taas ei halunnut eikä mieslestään tarvinnut kun ei ole oikea isä. Tälläinen on tosi rankkaa lapselle. Välillä toi on ihana, välillä ei. Joskus mies haki tarhasta seuraavalla viikolla ilmoitti ettei enää jaksakkaan. Kaikki suunnittelu ja sumpliminen.. Ikävältä tuntuu myös jos lapsi kipeänä ja itse lähdet sen kanssa päivystykseen viideksi tunniksi kun toisella olisi rahaa sijoittaa myös yksityislääkäriin. Mutta kun ei ole mun lapsi ja nää rahat menee harrastuksiin..

Itse olen sitä mieltä että koko paketti (perhe) tai ei mitään, muuhun ei kannata tyytyä, mutta en silti lähtisi ihan noilla lauseilla miestä itselleni etsimään (haen lapselleni isää ja elättäjää).

 

[yhyh]

Niin, minä olen hiljattain eronnut ja lasten (4) kanssa muuttanut pois miehen luota. Aluksi mies ei halunnut lapsia luokseen, mutta nyt on heitä ottanut noin kerran viikossa. Elatukseen osallistuu pakollisella minimillä. Katson silti olevani yksinhuoltaja. Minulla ei todellakaan ole tarvetta etsiä lapsille uutta isää tai elättäjää. Mä olen onnellinen, että pääsin vihdoin irti vuosien helvetistä ja piinasta. Minä olen onnellinen lasten kanssa, enkä halua edes ajatella uutta suhdetta.

 

[lissukka.]

En minä ainakaan niin ajattele.

 

[wut]

[QUOTE="a p";27940596]No ei tietenkään! Yh-isät on arjen sankareita ja jumalia joita pitää palvoa!

[/QUOTE]

Ja jotkut yh-isät tietävät tämän. Ja kyllä peitto heiluu. Ten points goes to yh-isä

 

["a p"]

Ihanko siis joku ilmoituksella etsii lapselleen isää ja elättäjää...? No aika kaameaa

Kuitenkin pakko entisenä yh:na sanoa että samalla asenteella kuin sinä lähdin minäkin itselleni uutta miestä aikoinaan etsimään. Päätin etten lapselleni isää ole etsimässä, ajattelin sen kai säikyttelevän miehet pois. Lisäksi tietenkin lapsellani oli jo isä.
Kuitenkin ajan saatossa oli pakko todeta että se on koko paketti tai ei mitään. Kyllä sen miehen pitää olla valmis ottamaan koko perhe omakseen tai siitä ei tule mitään. Miehen täytyy ottaa lapsi kuin omakseen (siinä määrin kuin mahdollista) muuten ei tule mitään. Minulla on ikäviä kokemuksia siitä kuinka mies välillä halusi "leikkiä" isää ja välillä taas ei halunnut eikä mieslestään tarvinnut kun ei ole oikea isä. Tälläinen on tosi rankkaa lapselle. Välillä toi on ihana, välillä ei. Joskus mies haki tarhasta seuraavalla viikolla ilmoitti ettei enää jaksakkaan. Kaikki suunnittelu ja sumpliminen.. Ikävältä tuntuu myös jos lapsi kipeänä ja itse lähdet sen kanssa päivystykseen viideksi tunniksi kun toisella olisi rahaa sijoittaa myös yksityislääkäriin. Mutta kun ei ole mun lapsi ja nää rahat menee harrastuksiin..

Itse olen sitä mieltä että koko paketti (perhe) tai ei mitään, muuhun ei kannata tyytyä, mutta en silti lähtisi ihan noilla lauseilla miestä itselleni etsimään (haen lapselleni isää ja elättäjää).

Siis missä mä väitin tuollaista mitä kirjoitat ensimmäisessä lauseessa? Koittakaa nyt vähän lukea paremmin mitä toiset kirjoittavat. Kyse on nyt siitä, että täällä palstalla väitetään tuollaista ja mä ihmettelen että miksi.

Toki uuden miehen pitää lapset hyväksyä, mutta silti lapsilla on jo isä.

 

["vieras"]

Kuitenkin ajan saatossa oli pakko todeta että se on koko paketti tai ei mitään. Kyllä sen miehen pitää olla valmis ottamaan koko perhe omakseen tai siitä ei tule mitään. Miehen täytyy ottaa lapsi kuin omakseen (siinä määrin kuin mahdollista) muuten ei tule mitään. Minulla on ikäviä kokemuksia siitä kuinka mies välillä halusi "leikkiä" isää ja välillä taas ei halunnut eikä mieslestään tarvinnut kun ei ole oikea isä. Tälläinen on tosi rankkaa lapselle. Välillä toi on ihana, välillä ei. Joskus mies haki tarhasta seuraavalla viikolla ilmoitti ettei enää jaksakkaan. Kaikki suunnittelu ja sumpliminen.. Ikävältä tuntuu myös jos lapsi kipeänä ja itse lähdet sen kanssa päivystykseen viideksi tunniksi kun toisella olisi rahaa sijoittaa myös yksityislääkäriin. Mutta kun ei ole mun lapsi ja nää rahat menee harrastuksiin..

Itse olen sitä mieltä että koko paketti (perhe) tai ei mitään, muuhun ei kannata tyytyä, mutta en silti lähtisi ihan noilla lauseilla miestä itselleni etsimään (haen lapselleni isää ja elättäjää).

Juu ihan samaa mieltä. Elättäjät lapsella jo on, mutta jos tulee mieheksi taloon, jossa on lapsia, niin silloin pitää olla valmis tietyllä tavalla sitoutumaan perhe-elämään kyseisen porukan kanssa. Minun mielestäni, itse en hyväksy sellaista että äiti-ihmisen luona ramppaa vaihtelevasti eri miehiä. Tai sitten pitää seurustella niin ettei lasten tarvitse tavata äitinsä vaihtuvia rakastajia.

 

["vieras"]

Niin, minä olen hiljattain eronnut ja lasten (4) kanssa muuttanut pois miehen luota. Aluksi mies ei halunnut lapsia luokseen, mutta nyt on heitä ottanut noin kerran viikossa. Elatukseen osallistuu pakollisella minimillä. Katson silti olevani yksinhuoltaja. Minulla ei todellakaan ole tarvetta etsiä lapsille uutta isää tai elättäjää. Mä olen onnellinen, että pääsin vihdoin irti vuosien helvetistä ja piinasta. Minä olen onnellinen lasten kanssa, enkä halua edes ajatella uutta suhdetta.

Ei kai se ole mikään mielipidekysymys. Joko teillä on tai ei ole yhteishuoltajuus.

 

[astrolabe]

Niin, minä olen hiljattain eronnut ja lasten (4) kanssa muuttanut pois miehen luota. Aluksi mies ei halunnut lapsia luokseen, mutta nyt on heitä ottanut noin kerran viikossa. Elatukseen osallistuu pakollisella minimillä. Katson silti olevani yksinhuoltaja. Minulla ei todellakaan ole tarvetta etsiä lapsille uutta isää tai elättäjää. Mä olen onnellinen, että pääsin vihdoin irti vuosien helvetistä ja piinasta. Minä olen onnellinen lasten kanssa, enkä halua edes ajatella uutta suhdetta.

Pakollinen minimikin on neljästä lapsesta liki 600 euroa kuussa. Tiedän, ettei se kata lähellekään lasten menoja, mutta jos ajattelee jotain 2000 euron bruttopalkkaa kuussa, josta maksaa vaikka 400 euroa vuokraa ja veroihin menee ehkä 500 euroa niin ei siinä paljoa käteen jää? Joskus tuntuu, että elatusmaksuja karhuavat kuvittelevat toisella olevan enemmän rahaa kuin onkaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="a p";27940629]Siis missä mä väitin tuollaista mitä kirjoitat ensimmäisessä lauseessa? Koittakaa nyt vähän lukea paremmin mitä toiset kirjoittavat. Kyse on nyt siitä, että täällä palstalla väitetään tuollaista ja mä ihmettelen että miksi.

Toki uuden miehen pitää lapset hyväksyä, mutta silti lapsilla on jo isä.[/QUOTE]

Palstalla nyt väitetään milloin mitäkin, mitä ei tietenkään pidä erehtyä luulemaan totuudeksi tai edes yleiseksi näkemykseksi.

Jos usea ymmärtää sua väärin, niin pitäiskö sun opetella ilmaisutaitoa?? Oisko huonossa ilmaisukyvyssä ja itsehillinnässä syy sun yksinhuoltajuuteen?

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";27940634]Juu ihan samaa mieltä. Elättäjät lapsella jo on, mutta jos tulee mieheksi taloon, jossa on lapsia, niin silloin pitää olla valmis tietyllä tavalla sitoutumaan perhe-elämään kyseisen porukan kanssa. Minun mielestäni, itse en hyväksy sellaista että äiti-ihmisen luona ramppaa vaihtelevasti eri miehiä. Tai sitten pitää seurustella niin ettei lasten tarvitse tavata äitinsä vaihtuvia rakastajia.[/QUOTE]

Mitkä vaihtuvat rakastajat? :O Tuo on myös yksi todella ärsyttävä yleistys yh-äideistä.

 

["a p"]

Ihmettelen kun monesti täällä kirjoitetaan, että yh etsii lapsilleen isää ja elättäjää.

Mikähän tässä lauseessa oli joillekin niin vaikeaa ymmärtää, että kyse on siitä mitä täällä palstalla on kirjoitettu.

 

["vieras"]

[QUOTE="a p";27940715]Mikähän tässä lauseessa oli joillekin niin vaikeaa ymmärtää, että kyse on siitä mitä täällä palstalla on kirjoitettu.[/QUOTE]

Noh. Jos olet yhtään laajemmin seuraillut, niin täällä palstalla nyt todellakin kirjoitellaan ihan mitä sattuu eikä se tarkoita, että ne olisivat jotenkin yleisempiä mielipiteitä kuin sen yksittäisen kirjoittajan mielipide. Joita kieltämättä on useinkin vaikea ymmärtää. Onko vaikea ymmärtää?

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";27940736]Noh. Jos olet yhtään laajemmin seuraillut, niin täällä palstalla nyt todellakin kirjoitellaan ihan mitä sattuu eikä se tarkoita, että ne olisivat jotenkin yleisempiä mielipiteitä kuin sen yksittäisen kirjoittajan mielipide. Joita kieltämättä on useinkin vaikea ymmärtää. Onko vaikea ymmärtää?[/QUOTE]

Noita samoja yleistyksiä on täällä kirjoitettu lukuisia kertoja jo monta vuotta. Tuskin ovat vain parin kirjoittajan kirjoittamia. Tuskin säkään kiellät sitä, että yh-äideistä liikkuu typeriä yleistyksiä niin netissä kuin irl? Kyllä ihan irl löytyy noita typeriä yleistäjiä.

 

["vieras"]

Itse olen sitä mieltä että koko paketti (perhe) tai ei mitään, muuhun ei kannata tyytyä, mutta en silti lähtisi ihan noilla lauseilla miestä itselleni etsimään (haen lapselleni isää ja elättäjää).

Minä taas ajattelen niin, ettei tarvitse ottaa koko pakettia. Tai en sitä edes antaisi. En siis tule koskaan perustamaan uusperhettä. Joskus voin ehkä seurustella, mutta silloinhan miehen ei tarvitse ottaa lapsista vastuuta, koska emme asu saman katon alla. Toki lasteni kanssa pitäisi toimeen tulla, mutta ei tarvitse asua meidän kanssa. Ehkä sitten 15 vuoden päästä, kun nuorimmainenkin on omillaan, voin lyödä hynttyyt yhteen jonkun kanssa. Todennäköisesti en, koska en enää sopeutuisi kahden aikuisen talouteen.