Miksi monet kärsivät masennuksesta vuosia, vaikka on lääkitys/ käyvät terapiassa ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Kysyn siksi, koska itselläni on ollut useita diagnosoituja vaikeita/keskivaikeita masennuksia. Koskaan en ole ollut niiden takia töistä sairaslomalla kuin enintään 6-8 vk, taitaa viimeisten 20 vuoden aikana olla 2 6-8 vk sairaslomajaksoa, ja pari lyhyempää, 2-3 vk jaksoa.

Itselläni on masennuslääkitys ja terapia aina auttanut tuossa muutamassa viikossa niin että olen palannut työkykyiseksi. Aina on eka lääke tehonnut, nyt vuosia on mennyt Citalopram. Enpä usko että välttämättä sitä enää edes lopetan ihan äkkiä.

En halua vähätellä ketään, en vain ymmärrä että miten joillain voi olla vuosien masennuksia joihin ei mikään lääkitys tai terapia auta?
 
En minäkään ymmärrä, miksei mikään lääkitys auttanut. No ehkä se hankaloitti asiaa, että kärsin muistakin mt-ongelmista, enkä edes muistanut asioita joita pitäisi käsitellä.
 
Kaikille ei auta mikään. Mä kävin eri terapioissa 6v-33v ja sitten ne lopetettiin tuloksettomina myös mitkään lääkkeet ei mun masennukseen auttaneet. Nyt olen ilman mitään elänyt 7v.
 
[QUOTE="a p";29028311]Ja vielä, että jos jollekin ei joku tietty lääke auta, miksei kokeilla uusia niin kauan kunnes masennuksen oieet helpottavat?[/QUOTE]

Kokeiltiin liki kaikki markkinoiden lääkkeet. Elämänkokemusta sekin, nyt ajateltuna.
Oletko kuullut koskaan lääkeresistentista masennuksesta?
 
En minäkään ymmärrä, miksei mikään lääkitys auttanut. No ehkä se hankaloitti asiaa, että kärsin muistakin mt-ongelmista, enkä edes muistanut asioita joita pitäisi käsitellä.

Minulla masennus juontaa juurensa ainakin vaikeasta lapsuudesta väkivaltaisen ja juopottelevan vanhemman kanssa, lisäksi koulukiusaamisesta.

Jos elämäni on onnellista, en välttämättä ilman lääkettä ollessani sairastuisi masennukseen. Mutta jo ihan "normaalitkin" elämän kriisit aina ovat laukaisseet minulla tuon keskivaikean tai vaikean masennuksen. Esim. lopputili, avioero, vakava sairaus ja sen mukanaantuoma elämänmuutos tms.

Lääkitys ja terapia ovat kuitenkin aina auttaneet minulla ihan tuossa muutamassa viikossa, ihan kaikkein vaikeimmasta masennuksestanikin olen toipunut tuossa ajassa.
 
[QUOTE="a p";29028334]Minulla masennus juontaa juurensa ainakin vaikeasta lapsuudesta väkivaltaisen ja juopottelevan vanhemman kanssa, lisäksi koulukiusaamisesta.

Jos elämäni on onnellista, en välttämättä ilman lääkettä ollessani sairastuisi masennukseen. Mutta jo ihan "normaalitkin" elämän kriisit aina ovat laukaisseet minulla tuon keskivaikean tai vaikean masennuksen. Esim. lopputili, avioero, vakava sairaus ja sen mukanaantuoma elämänmuutos tms.

Lääkitys ja terapia ovat kuitenkin aina auttaneet minulla ihan tuossa muutamassa viikossa, ihan kaikkein vaikeimmasta masennuksestanikin olen toipunut tuossa ajassa.[/QUOTE]

No toisilla toisin. Minulla masennus oli päivittäistä ja jatkuvaa, sen 10v.
 
[QUOTE="a p";29028352]Kamalaa. :-(

Onko nyt parempi tilanne?[/QUOTE]

On, selvisin siitä. Eli masennusta ei ole ollut pitkään aikaan, yhtään.
Terapia, kunnon sellainen, taisi vihdoin purra.
 
jouduin vaikeassa masennuksessa psykoosiin. Lääkkeet auttoivat noin viikossa muistaakseni, mutta osastolta en päässyt niin nopeasti pois. Sitten annettiin kuukausien sairasloma jota aina jatkettiin. Olin aika monta kk poissa työstä. Mikään lääke ei tehoa ajatusmalleihini mitä kannan mukanani. Tai sitten lääke tehoaa pari viikkoa ja sitten vaikutus lakkaa.
 
[QUOTE="vieras";29028349]Sama sairaus voi olla erilainen ja eriasteinen. Eihän kaikki parane syövästäkään, vaikka on lääkkeet ja leikkaukset. Sama se on masennuksenkin kanssa.[/QUOTE]

Näin se menee. Itselläni on hyvin huono vaste masennuslääkkeille, esimerkiksi tuo mainitsemasi Citalopram +muut SSRI-lääkkeet eivät vaikuta oikeastaan lainkaan.
 
Itsellä niin krooninen (n. 26 v. masennusta takana, ikä 41) masennus, että ajattelen että syy miksi lääkkeet ei auta, on juuri se kroonisuus.
Hakeuduin "hoitoon" aivan liian myöhään, jos sitä nyt hoidoksi voi sanoa.
 
Näin se menee. Itselläni on hyvin huono vaste masennuslääkkeille, esimerkiksi tuo mainitsemasi Citalopram +muut SSRI-lääkkeet eivät vaikuta oikeastaan lainkaan.
Ok. Itse jos esim. vaikeassa masennuksessa aloitan Citalopramin, kolmessa viikossa oireet alkavat helpottaa ja palaudun työkykyiseksi.

En tosin usko että enää viitsin lopettaa citalopramia ollenkaan, masennus on uusiutunut niin monta kertaa, eikä aina tarvitse kovinkaan isoja vastoinkäymisiä olla.
 
masennusta on monta eri laatua, esim.toistuva masennus (ehkä sulla on tämä), bipolaarihäiriön masennusjaksot, krooninen masennus, lääkeresistentti masennus, masennus joka ei reagoi psykoterapiaan, masennus joka ei reagoi tietyntyyppiseen psykoterapiaan jne. masennus voi ilmetä niin monin eri tavoin työuupumuksesta psykoottiseen masennukseen, olla kerran, toistua tai kestää koko elämän. ei siihen sen kummempaa syytä ole.
 
Uskon, että masennusta aiheuttaa myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Sen hoito on ihan alidiagnosoitu Suomessa ja monia hoidetaan masentuneena sen takia. Vaikka arvot olisivat viitteissä, voi kilpirauhanen toimia heikosti. Kilpirauhanen on kuitenkin tärkeä ihmiskehon hormonitoiminnalle ja välitykselle, koska se vaikuttaa ihan kaikkeen ihmiskehossa.
 
Eihän ne masennuslääkkeet sitä masennusta paranna.
Paraneminen tapahtuu kun elämäntilanne ja ajatukset/toimintamallit muuttuvat.
Lääkitys voi auttaa tässä tai sitten ei.
Minulla ei auttanut vaan laukaisi manian.
Suvussa alttiutta bipolaariin..
 
[QUOTE="vieras";29028608]Eihän ne masennuslääkkeet sitä masennusta paranna.
Paraneminen tapahtuu kun elämäntilanne ja ajatukset/toimintamallit muuttuvat.

[/QUOTE]

Minä olen tästä hiukan eri mieltä. Masennushan on serotoniiniaineenvaihdunnan häiriö, ja ainakin osa siitä johtuu tästä. Tämä jos onnistutaan korjaamaan, se voi muuttaa myös ajatusmaailmaa valoisammaksi, saa ihmisen luottavaisemmaksi tulevaisuuden suhteen, kohottaa ainakin vähän itsetuntoa tms. Eli väitän että ainakin puolet masennuksesta on ihan silkkaa kemiaa. Siihen toiseen puolikkaaseen sitten mielestäni voi vaikuttaa käymällä terapiassa, josta saa mallit terveempään ajatusmaailmaan.
 
Jos masennus ei parane jollakin aikavälillä niin sitä ylläpitää jokin... yleensä se jokin on persoonallisuuushäiriö tai sen lisäksi jokin tarve pitää kiinni sairaudesta.
 
Johan sitä sais Nobelin palkinnon tmv. , jos osaisi tollaseen vastata! Jos olisikin joku niksnaks-temppu, jolla masennus lähtis pois noin vaan, niin johan täälläkin ois monia työttömiä lääkäreitä, lääketehtaatkin voisi tosi heikosti jne.. Enemmänkin itseäni ihmetyttää tyypit, jotka päivittelee ja kummastelee muiden oirehtimista tai sen kestoa, kuten ap. Kaikki kun ei ole samanlaisia ja jos sulla on mennyt masennus ohi niin ja niin nopeasti, niin toisella ei vain niin käy, sääli sinänsä..
 
Johan sitä sais Nobelin palkinnon tmv. , jos osaisi tollaseen vastata! Jos olisikin joku niksnaks-temppu, jolla masennus lähtis pois noin vaan, niin johan täälläkin ois monia työttömiä lääkäreitä, lääketehtaatkin voisi tosi heikosti jne.. Enemmänkin itseäni ihmetyttää tyypit, jotka päivittelee ja kummastelee muiden oirehtimista tai sen kestoa, kuten ap. Kaikki kun ei ole samanlaisia ja jos sulla on mennyt masennus ohi niin ja niin nopeasti, niin toisella ei vain niin käy, sääli sinänsä..

En ihmettele, hämmästele, päivittele tai kummastele muiden oirehtimista. Kysyin vain, koska en löytänyt googlella aiheesta keskustelua, ja täältä olenkin saanut vastauksia asioihin joita en tiennyt.
 

Yhteistyössä