Miksi minun pitää puolustella jos haluan vain yhden lapsen

[vain yksi kiitos.]

Minulla on yksi muksu joka on 6kk tällä hetkellä. En ole oikeastaan koskaan potenut vauvakuumetta. Raskaaksi tulin tarkoituksella,mutta ilman yrittämistä. En ole koskaan haaveillut lapsista ja olen pitkään sanonut hankkivani vain yhden. Nooh nyt sitten kun mussu syntyi niin ihmiset ovat alkaneet ahdistella milloin seuraava. Kun ilmoitan etten halua toista porukka tulee päälle kuin yleinen syyttäjä. "miksi ei,pitäähän sillä olla kavereita niistä on seuraa toisilleen" "siinähän se menee" "mutta kun ne on niin ihania" "kyllä sä vielä muutat mielesi" "mitäs sun miehesi tähän sanoo" "sä ole vielä nuori kyllä sun mieli muuttuu"
Mä koen nää kommentit hyökkäävinä ja loukkaavina,koska ihmiset yleensä tosiaan ottaa ton jotenkin sydämen asiaksi.
Kun sitten töissä perustelin eräälle naiselle,että kaikki maksaa ja meillä ei oo vara kun yhteen ja haluan,että tää yksi pystyy harrastaa sitä mitä tahtoo ja pystyn antamaan laadukkaan lapsuuden ettei tartte pelkkää makaronia syödä ni komentti oli " voi voi kuulostaa pahalle"

En minäkään mene kritisoimaan niitä joita tahtoo hankkia 10 muksua,se on heidän oma asiansa.

 

[no koska]

Onko sulla itselläsi sisaruksia? Oletko oikeasti sitä mieltä että lapsesi ei tarvitse sisaruksia? Oletko valmis kertomaan jonkun hyvän syyn lapsellesi sinä päivänä kun se kysyy miksi sinä et halunnut antaa sille siskoa/veljeä?
Oletko valmis kuuntelemaan narinaa joka päivä kun lapsella on tylsää ja muilla lapsilla on sisaruksia leikkikavereina?

Surullista, miksi sä teit sen yhden kärsimään Säälittää se reppana!

 

[SocialButterfly]

Onko sulla itselläsi sisaruksia? Oletko oikeasti sitä mieltä että lapsesi ei tarvitse sisaruksia? Oletko valmis kertomaan jonkun hyvän syyn lapsellesi sinä päivänä kun se kysyy miksi sinä et halunnut antaa sille siskoa/veljeä?
Oletko valmis kuuntelemaan narinaa joka päivä kun lapsella on tylsää ja muilla lapsilla on sisaruksia leikkikavereina?

Surullista, miksi sä teit sen yhden kärsimään Säälittää se reppana!

voi luoja :headwall:

 

[vain yksi kiitos]

Mulla on 2 veljeä joiden kanssa en tule toimeen ja mies on ainut lapsi,ei hän ole siitä kärsinyt päinvastoin.

 

[höh]

Onko sulla itselläsi sisaruksia? Oletko oikeasti sitä mieltä että lapsesi ei tarvitse sisaruksia? Oletko valmis kertomaan jonkun hyvän syyn lapsellesi sinä päivänä kun se kysyy miksi sinä et halunnut antaa sille siskoa/veljeä?
Oletko valmis kuuntelemaan narinaa joka päivä kun lapsella on tylsää ja muilla lapsilla on sisaruksia leikkikavereina?

Surullista, miksi sä teit sen yhden kärsimään Säälittää se reppana!

ei lapselle voi tehdä toista lasta "lemmikiksi" tai vaan seuralaiseksi. kyllä sitä pitää muuten haluta.

 

[TULKINNANVARAINEN]

miksi mun pitää puolustella kun mulla on kaksi lasta? kaikki kysyy millon se kolmas tulee...se poika!

 

[AdaAntony]

vai että reppana =) lapset saa kavereita joiden kanssa voi leikkiä, eikköhän jokainen tee niin monta lasta kun ittestä tuntuu hyvältä,monet ei saa lapsia ollenkaan,niitä voi jo vähän sääliäkin

 

[hulina]

Onko sulla itselläsi sisaruksia? Oletko oikeasti sitä mieltä että lapsesi ei tarvitse sisaruksia? Oletko valmis kertomaan jonkun hyvän syyn lapsellesi sinä päivänä kun se kysyy miksi sinä et halunnut antaa sille siskoa/veljeä?
Oletko valmis kuuntelemaan narinaa joka päivä kun lapsella on tylsää ja muilla lapsilla on sisaruksia leikkikavereina?

Surullista, miksi sä teit sen yhden kärsimään Säälittää se reppana!

no voi juma......ihan kärsii joutuu kun ei ole sisaruksia.

ei tarvitse puolustella, se on ihan oma valinta jos ei enempää lapsia halua.
ei se kuulu kellekään.

 

[höh]

ja aapee, en minäkään halua kun tämän yhden lapsen. syyt samat kuin sinulla, ja vielä päälle ihan suoraan sanon että olen niin mukavuudenhaluinen. kyllä tän yhden kanssa vaan pääsee helpommalla kuin vaikka kahden. ei pidä paikkaansa että siinä se menee kaks kuin ykskin. kaksinkertanen vaiva ja kulut kahdesta, yksinkertaset yhdestä.

 

[TULKINNANVARAINEN]

ja aapee, en minäkään halua kun tämän yhden lapsen. syyt samat kuin sinulla, ja vielä päälle ihan suoraan sanon että olen niin mukavuudenhaluinen. kyllä tän yhden kanssa vaan pääsee helpommalla kuin vaikka kahden. ei pidä paikkaansa että siinä se menee kaks kuin ykskin. kaksinkertanen vaiva ja kulut kahdesta, yksinkertaset yhdestä.

tähän voisin kysyä että mistä tiedä? kun sulla ei ole kuin se yksi. Mä ainakin olen mukavuudenhaluinen ja saan olla ihan "rauhassa" kun lapset touhuaa yhdessä. Ja rahaa ei mene paljoa enenmpää kun vaatteet voi kierrättää toisella.

 

[vieras]

Ihan sama, montako lasta teet, aina tulee kyselyjä, että miksi...
Meille on tulossa kolmas lapsi ja sain kuulla muutamilta ihmisiltä aika ärsyttävää kommenttia siitä, että vieläkö te nyt lisää lapsia. Ja sitten olisi pitänyt perustelle, että minkä ihmeen takia me nyt vielä vaan tehdään lapsia tänä päivänä, kun ei ole pakko! No siksi kun me HALUTAAN!

 

[Cassyput]

Omituista. Luulis ettei kenenkään lapsiluvut kuulu muille.

 

[TULKINNANVARAINEN]

Ihan sama, montako lasta teet, aina tulee kyselyjä, että miksi...
Meille on tulossa kolmas lapsi ja sain kuulla muutamilta ihmisiltä aika ärsyttävää kommenttia siitä, että vieläkö te nyt lisää lapsia. Ja sitten olisi pitänyt perustelle, että minkä ihmeen takia me nyt vielä vaan tehdään lapsia tänä päivänä, kun ei ole pakko! No siksi kun me HALUTAAN!

koskaan ei tunnu olevan kohin!

 

[Evenstar]

En ole ap, mutta vastaan kuitenkin...

Onko sulla itselläsi sisaruksia?

Ei. Joskus pienempänä olisi ehkä ollut kiva, jos olisi ollut joku leikkikaveri kotona valmiina, mutta lapsuusvuosien jälkeen en ole osannut sisarusta edes kaivata

Oletko oikeasti sitä mieltä että lapsesi ei tarvitse sisaruksia?

Sisarukset eivät ole seuraneitejä tai -herroja, joita tehdään vain seuran vuoksi ja siksi, koska "niin pitää olla". Jos lapsi kaipaa seuraa, hänelle voi hommata lemmikkieläimen tai hyvän harrastuksen.

Oletko valmis kertomaan jonkun hyvän syyn lapsellesi sinä päivänä kun se kysyy miksi sinä et halunnut antaa sille siskoa/veljeä?

Todellakin olen, sikäli mikäli nykyinen elämäntilanne ei tästä kummemmaksi muutu ja mikäli mulle se ensimmäinenkin lapsi joskus suodaan. Varmaksi en ole asiaa päättänyt, mutta henkilökohtaiseen "yhden lapsen politiikkaankin" löytyy kyllä tarpeen tullen erittäin hyviä syitä.

Oletko valmis kuuntelemaan narinaa joka päivä kun lapsella on tylsää ja muilla lapsilla on sisaruksia leikkikavereina?

Miksen olisi? Sitä paitsi kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole sisaruksia, aina löytyy muitakin ainokaisia.

Surullista, miksi sä teit sen yhden kärsimään Säälittää se reppana!

No voi kyynel, kylläpä onkin surullista. :headwall:

Olisiko sinusta kiva kuulla olevasi olemassa vain siksi, että vanhemman sisaruksesi piti saada leikkikaveri?

 

[vieras]

Minäkään en halua kuin tämän yhden lapsen. Enkä tosiaan aio kokeilla, että jos se toinen "menisi siinä samalla vaivalla", niin kuin monet sanovat. Täytyy olla muitakin syitä, ja nykyään onneksi on mahdollista itse vaikuttaa asiaan. piste.

 

[dobberi]

Onko sulla itselläsi sisaruksia? Oletko oikeasti sitä mieltä että lapsesi ei tarvitse sisaruksia? Oletko valmis kertomaan jonkun hyvän syyn lapsellesi sinä päivänä kun se kysyy miksi sinä et halunnut antaa sille siskoa/veljeä?
Oletko valmis kuuntelemaan narinaa joka päivä kun lapsella on tylsää ja muilla lapsilla on sisaruksia leikkikavereina?

Surullista, miksi sä teit sen yhden kärsimään Säälittää se reppana!

voi luoja :headwall:

nyt meni yli :headwall:

 

[HyacinthBucket]

Minä en ymmärrä mitä kenellekään kuuluu muiden asiat, itse olen vuosia vastannut kysymykseen, miksi niin monta. Ja mitä olen vastannut, en yhtikäs mitään... en koskaan. Korkeintaan nauranut.

 

[jensku]

No kait jokainen aikuinen on pitkälti täysin kykenevä päättämään itse montako lasta haluaa perheeseensä kuuluvan. Toki ikinä ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan, mutta siihen asti jokainen elää niinkuin parhaaksi näkee.

 

[joop]

Varmasti saat puolustella. Minäkin joudun selittelemään miksi nämä kaksi lasta riittää, eikä tehdä kolmatta. Jotkut taas "ymmärtävät", että kaksi riittää, kun meillä on tyttö ja poika. Itse en kyllä lasten sukupuolien takia ole päättänyt jättää lapsilukua tähän kahteen.

 

[hahah]

ja aapee, en minäkään halua kun tämän yhden lapsen. syyt samat kuin sinulla, ja vielä päälle ihan suoraan sanon että olen niin mukavuudenhaluinen. kyllä tän yhden kanssa vaan pääsee helpommalla kuin vaikka kahden. ei pidä paikkaansa että siinä se menee kaks kuin ykskin. kaksinkertanen vaiva ja kulut kahdesta, yksinkertaset yhdestä.

tähän voisin kysyä että mistä tiedä? kun sulla ei ole kuin se yksi. Mä ainakin olen mukavuudenhaluinen ja saan olla ihan "rauhassa" kun lapset touhuaa yhdessä. Ja rahaa ei mene paljoa enenmpää kun vaatteet voi kierrättää toisella.

Kyllä kahdesta lapsesta on enemmän työtä, vaivaa, tekemistä kuin yhdestä. Kun lähden ulos yhden kanssa, hulolehdin itseni lisäksi vain yhden muksun. Kahden ja kolmen lapsen kohdalla työtä ja tekemistä on enemmän ennkuin ulos päästään.
Jokaisella on oltava myös asianmukaiset vaatteet ja varusteet.. ja mistä hiivatista tulee tuo käsitys, että automaattisesti aivan kaiken voi kierrättää ja siirtää nuoremmille??

Asunto. Yhden kanssa sopii kolmioon vaivatta, kahjden lapsen kanssa tekee tiukkaa, sillä pitäähän jossain olla aikanaan sitten tila luisimille, harrastuvälineille, koulutarvikkeille, kavereitakin olisi kiva kotiin tuoda.. ja jos on eri sukupuolta, ei kaverit ja leikit täsmää välttämättä.



Asunto, autokin on katsottava että sopii ihmiset ja tavarat, rattaat..
Jos ikäero on pieni, on hankittava kakstosten rattaat ja käytettynäkin ne maksaa.

Aina hoetaan, että voi kierrättää, isomman kamppeet jää pienemmälle. HAHA! Meinataanko, että puen pikkuveljelle isonsiskon mekot kesällä? Vai täytyykö sisaruste olla mukavasti samaa sukupuolta?

Ilmeisesti ikäeron pitää olla todella pieni, koska isompi ikäero niin ei sisaruksista leikkiseuraa toisilleen ole.

Meillä on saattumoisin isot ikäerot, en ala selittelemään tarkemmin, mutta kun kotona on 13 v tyttö, 5 v poika ja 1 v tyttö, ei juuri mitään voi kierrättää. Jokaiselle on hankittava omat kamppeensa. Auton valinta on haastava, koska kolme lasta ei sovi tavalliseen perheautoon.. turvaistuimet vie tilaa, takapenkin pitäisi olla semmonen että se teinikin pystyy mukavasti istumaan. Asunto on oltava iso.

Ja kun jonnekin mennään, on aikamoinen revohka liikenteessä. Jo pelkästään kahden pienimmän kanssa.. esim. leikkipuistoon... 1 vuotiaalle riittää ihan eri jutut kuin 5 vuotiaalle...

Kyllä minusta vaivaa ja työtä on enemmän nyt kun on kolme, kuin silloin, kun oli vain yksi. Ero on huima.
Yhdelle pystyy vielä antamaan ja suomaan kaikenlaista, mutta samoista tuloista kolmelle.. ja lapsilisät eivät sitä kompensoi, vaatteita kun ei oikeasti juurikaan pysty kierrättämään.

On puppua väittää että toinen menee siinä kun yksikin. Ei mene! miten muka menee!? ei se toinen lapsi ole mikään hiekkasäkki, joka vaan nakataan mukaan, vaan ihminen, joka vaatii oman osansa siinä kuin esikoinenkin.

 

[höh]

ja aapee, en minäkään halua kun tämän yhden lapsen. syyt samat kuin sinulla, ja vielä päälle ihan suoraan sanon että olen niin mukavuudenhaluinen. kyllä tän yhden kanssa vaan pääsee helpommalla kuin vaikka kahden. ei pidä paikkaansa että siinä se menee kaks kuin ykskin. kaksinkertanen vaiva ja kulut kahdesta, yksinkertaset yhdestä.

tähän voisin kysyä että mistä tiedä? kun sulla ei ole kuin se yksi. Mä ainakin olen mukavuudenhaluinen ja saan olla ihan "rauhassa" kun lapset touhuaa yhdessä. Ja rahaa ei mene paljoa enenmpää kun vaatteet voi kierrättää toisella.

lähipiirissäni on 2 kahden, yksi kolmen ja yksi viiden lapsen sisarussarja joita olen vuosien mittaan hoitanut jopa vanhempien ulkomaanmatkojen ajan. Ja sitten kaksi kummilastani jotka ovat kumpikin ainokaisia. Ja kaikkien vanhempien kanssa tietenkin olen asioista keskustellut. Ja nyt sitten mulla on tämä oma ainokaiseni. Voin ihan varmasti sanoa että helpompaa on kun on yksi lapsi vaan.
Toinen "kummitukseni" on jo 15-vuotias ja ihan tasapainoinen nuori heppu hän on. Voisi jopa sanoa että rauhallisempi kuin nämä sisarussarjojen esiteinit jotka on aina tottuneet tappelemaan kaikesta.
Mut ihania ja läheisiä vekaroita mulle kaikki.

 

[....]

Sisaruus opettaa sosiaalisuuteen ja jakamiseen. Sisarusta ei voi heittää ulos ja olla kutsumatta kylään silloin, kun ei huvita. Entä, jos lapsi ei saakaan helposti kavereita vaan jää yksin? Kaikille kavereita ei syystä tai toisesta tunnu löytyvän, vaikka olisi ihan normaalisti käyttäytyvä lapsi.

Sisaruussuhde jatkuu "kohdusta hautaan". Harva muu ihmissuhde on elämän mittainen.

No, tässä vaan syitä siihen, miksi itse pidän sisaruutta tärkeänä. Sekä itselle että lapsille.

Mutta jokaisella on oikeus tehdä valinnat kuten haluaa. Parempi, että vaan yksi lapsi, jos katsoo, ettei resurssit riitä useamman hoitamiseen.

 

[haha]

Sisaruus opettaa sosiaalisuuteen ja jakamiseen. Sisarusta ei voi heittää ulos ja olla kutsumatta kylään silloin, kun ei huvita. Entä, jos lapsi ei saakaan helposti kavereita vaan jää yksin? Kaikille kavereita ei syystä tai toisesta tunnu löytyvän, vaikka olisi ihan normaalisti käyttäytyvä lapsi.

Sisaruussuhde jatkuu "kohdusta hautaan". Harva muu ihmissuhde on elämän mittainen.

No, tässä vaan syitä siihen, miksi itse pidän sisaruutta tärkeänä. Sekä itselle että lapsille.

Mutta jokaisella on oikeus tehdä valinnat kuten haluaa. Parempi, että vaan yksi lapsi, jos katsoo, ettei resurssit riitä useamman hoitamiseen.

Sisaruus on olla tuki, ilo, voimavara, sisarus voi olla auttaja ja ystävä.
Tai sitten ei.

Automaattisesti se, että ollaan samaa verenperintöä ei takaa mitään hyviä välejä tai elämänikäistä ihmissuhdetta - ystävyyssuhdetta.

Olen nelilapsisesta perheestä.
Aina oli kaikesta tiukkaa, kaikki nukuttiin samassa huoneessa, omaa rauhaa ei ollut ollenkaan, edes omaa kirjoituspöytää ei ollut, vaan meillä on kaksi kirj.pöytää, joka jaettiin sisaren kanssa. Emme me olleet mitään yhtä suurta perhettä toistemme kanssa leikkimässä ja puolustamassa, vaan riitelimme aivan kaikesta kaiken aikaa. Kaverit oli erit, mieltymykset ja peruspersoonat erilaiset.

Aikuisena meillä oli kohtuulliset välit keskenään, paitsi minulla yhteen siskoistani, jonka kanssa oli edelleen aikuisenakin yhteenottoja ja nyt, vuosia v ittuilua kuunnelleena, kyllästyin olemaan pilkan, haukun, moitteen ja arvostelun kohteena ja laitoin välit poikki. Olen lapsuuden kuunnelut sitä, olen nuoruuden ja aikuisuuden kuunnellut ja nyt loppui.

Apua, tukea, lastenhoitoa, ymmärrystä en ikinä yhdeltäkään sisareltani ole saanut missään muodossa. Kylässä ollaan käyty, mutta olen ollut arvostelun ja ivan kohde.

Että se siitä sisarussuhteiden ihanuudesta.

 

[hulina]

Sisaruus opettaa sosiaalisuuteen ja jakamiseen. Sisarusta ei voi heittää ulos ja olla kutsumatta kylään silloin, kun ei huvita. Entä, jos lapsi ei saakaan helposti kavereita vaan jää yksin? Kaikille kavereita ei syystä tai toisesta tunnu löytyvän, vaikka olisi ihan normaalisti käyttäytyvä lapsi.

Sisaruussuhde jatkuu "kohdusta hautaan". Harva muu ihmissuhde on elämän mittainen.

No, tässä vaan syitä siihen, miksi itse pidän sisaruutta tärkeänä. Sekä itselle että lapsille.

Mutta jokaisella on oikeus tehdä valinnat kuten haluaa. Parempi, että vaan yksi lapsi, jos katsoo, ettei resurssit riitä useamman hoitamiseen.

just,kohdusta hautaan...........mulla on veli ja sisko enkä ole 10v ollut tekemisissä,et se niistä ihanista sisarussuhteista

 

[Lapsirakas lapseton]

miksi mun pitää puolustella kun mulla on kaksi lasta? kaikki kysyy millon se kolmas tulee...se poika!

Miksi mä joudun selittelemään vapaaehtoista lapsettomuutta?
Oli se tilanne perheessä mikä tahansa, aina joutuu valintaansa selittelemään. Outoa.