Miksi mies mieluummin eroaa kun muuttuu (alkoholi)??

["Väsynyt"]

Suututtaa ja surettaa ihan kamalasti. Miksi mies ei voi muuttaa juomistaan vaikka se tuhoaa niin paljon ympäriltä?

Hänen mielestään ongelmaa ei ole ja vauhkoan aina turhasta. Tietää, että ero tuhoaa monen monta asiaa ja joudun lapsien kanssa muuttamaan aika levottomalle vuokra-asunto alueelle. Lisäksi joudun luopumaan elämäni mittaisesta haaveesta asua lapsuuden kodissani, talossa jota oikeasti rakastan (no se ei tietenkään oikeastikkaan ole miehen ongelma).
Lasten kaverit vaihtuvat joka tulee olemaan pojalle TODELLA kova paikka. Suoraan sanottuna pelkään miten poika sopeutuu ja löytää kavereita ollenkaan. Eron myötä mullistuu elämässä monenmonta asiaa...

Ja minähän tässä olen se paha äiti. Ja tämänhän mies tietenkin haluaa lapsille kertoa, jos vaadin eroa. Kaikki menetykset joita lapset joutuvat erossa kohtaamaan ja paha mieli, johtuu täysin minusta koska haluan erota.

Miehen mittari on se, että kykenee käymään töissä. Eihän silloin voi olla ongelmaa juomisen kanssa? Se on sivu seikka jos maksa-arvot on koholla tai lääkäri neuvoo vähentämään.
Turhastahan narisen jos itse tiukassa rahatilanteessa yritän säästää kaikesta mistä voin, mutta mies kiskoo kaljaa kurkusta alas ja käy baarissa niin kuin se olisi ilmaista. Iltavuoron jälkeen voi hyvin mennä baariin ja tulla aamuyöstä kotiin? Viikonloppuna voi kuljeskella koko päivän olut tölkki kädessä. Välillä tietty voi olla päivän pari juomatta, jotta voi sanoa "enhän mä aina juo".
Eilen illalla lähti koiran kanssa lenkille ja tuli aamuyöllä kotiin. Oli paskonut vessanpytyn ulkopuoleltakin kaameaan kuntoon. Soitin töistä ja kysyin oliko paskonut housuun niin mietti vaan, että pitääpä tarkistaa.

Mulla on tullut mitta täyteen jo monta kertaa. Miten helvetissä järjestelisin eron niin ettei kaikkia satu niin paljon?
Lapset ei tällä hetkellä vielä kauheasti kärsi tilanteesta, eikä mies halua tilannetta muutettavan. Olenko sittenkin oikeasti nipo?

Miten voi olla, että mies mieluummin eroaa kuin näkee tilanteen kokonaisuudessaan??? Tuntuu niin pahalta ettei me merkitä riittävästi miehelle, että oikeasti on valmis eroamaan???

Tuntuu, että en itsekkään täysin näe metsää puilta. Olen sokeutunut vuosien aikana tilanteeseen. Pitäisikö juomista salailla ympäristöltä ja lapsilta ja sinnitellä vaan, jotta lapsien elämät ei hajoa? Voiko alkon käyttö olla kovin pahaa jos lapset ei tilanteesta kärsi?
Lisäksi tässä on vielä muita läheisiä joiden elämään eromme vaikuttaisi tosi ikävästi, mutta en viitsi tarkemmin selittää...

 

["Niiskuneiti"]

Mä kyllä lähtisin! Ei siitä nykyisen asuinpaikan läheltä löytyisi teille asuntoa?
Sitä kuinka paljon lapset siitä kärsii voi olla vaikea arvioida,yleensä lapset tietää enemmän kuin aikuiset tietää ja lapset kertoo. (Tiedän omasta kokemuksesta)

 

["Jaana"]

Älä ainakaan epäile itseäsi että olisit liian nipo koska ongelmahan tuo alkoholi selvästi tuntuu olevan. Mutta niin ne alkoholistit vaan juomisen tuntuu valitsevan vaikka vaakakupissa olisi oma perhe. Usein vasta yksin jäätyään ne yrittää muuttua mutta kannattaako sellaista enää takaisinkaan ottaa. :/

 

[hunnn]

Eikö se mies voi muuttaa jonnekin? Miksi teidän pitäisi muuttaa?

 

[Moraalinvartija]

Viina on sellaista
Mies ei tajua, ei ennen kuin on todella yksin. Siihen saakka hän uskoo, että voi vielä pitkittää tilannetta. Koska alkoholismi saa ihmisen pettämään itseään.
Ja kun hän on yksin, hän uskoo että pystyy palauttamaan tilanteen itselleen (=juomiselle) edulliseksi.

Alkoholisti vetää sitä siimaa loputtomiin jos sitä annetaan. Ja vielä siitä yli, venyttää venyttämistään kunnes se siima katkeaa. Ja silloin hän vasta näkee, mitä on tehnyt. Mutta ei silti usein pysty muuttamaan käytöstään. Alkoholismi laittaa näkemään syyn muissa, jotta ei tarvitsisi kohdata itseään ja huomata todellista vihollista sisällään.

Ero sattuu hirveästi, ja vielä lähtemistä vaikeampaa on oikeasti hylätä ennen niin rakas ihminen. Että ei enää kuuntele öisiä rakkaudentunnustuksia, ei tarjoa sääliä tai lohdutusta. Ei auta arjen asioissa, ei holhoa. Ei osallistu peleihin, joita alkoholisti pelaa oikeuttaakseen juomisensa. Tajuta, että itse ei pelasta ketään vaan pitkittää väistämätöntä ja tuhoaa yhden sijaan monta elämää.

Miehelläsi on vain yksi tie toipumiseen. Se hänen pitää itse tajuta, haluta ja löytää. Sinä et voi asiaan vaikuttaa.

 

[Ikävää]

Alkoholismi on sairaus eivätkä juojat sitä itse tajua, joten tuossa tilanteessa van eteenpäin. Kaikesta selviää aina ja lapset varsinkin. Lapset ovat oikeutettuja alkoholitomaan lapsuuteen, joten on sinun velvollisuutesi ajaa heidän etuaan. Vuokrakasarmista voi muuttaa pois kun tilanne paranee. Ei sinne loppuelämäksi tarvitse jäädä. Sisusta uusi koti kauniiksi, niin sama mitä seinien ulkopuolella on.

Lämmin halaus sinulle!

 

[Mollie]

Jos sinä et tykkää juomisesta niin sinä et tykkää. Sinulla on oikeus omiin tunteisiisi.

Lapsesi ovat ilmeisesti vielä aika pieniä? Kasvaessaan he kyllä alkavat ymmärtää mistä on kysymys, miksi isä nukkuu aamuisin niin pitkään ja sikeästi ja haisee pahalle. Varsinkin teini-iässä voi tulla ongelmia.

Ja se, miksi mies mieluummin eroaa kuin lopettaa juomisen, johtuu ihan siitä että alkoholismi on vahva addiktio. Se ei johdu sinusta tai lapsistanne, ettekä te voi tehdä mitään sen eteen.

Kehottaisin sinua irrottautumaan tilanteesta henkisesti. Nyt syytät ja syyllistät väliin miestäsi, väliin itseäsi. Yritä (tiedän että se on vaikeaa) nousta henkisesti tilanteen ulko- ja yläpuolelle.

 

["Väsynyt"]

En voi jäädä nykyiseen taloon koska ei minulla ole varaa maksaa lainaa.. Lähimmät vuokra-asunnot löytyy aika ikävältä alueelta. Sieltä kuitenkin poika pystyisi vielä kulkemaan nykyiseen kouluun ja tyttö pääsisi bussilla omaansa.

Tää tuntuu vaan niin käsittämättömältä! Monella tapaa ihan ok isä, mutta sitten on tuo "pimeäpuoli". Ja ihmiset ei varmasti ympärillä ymmärrä tai voisi uskoakkaan.

Pelottaa myös, että mies vihoissaan tekee erosta todella "likaisen". Vaikeuttaa talon myyntiä yms.

 

["pip"]

Miksi sinulla on niin paljon lainaa lapsuudenkodistasi?

 

["Väsynyt"]

Voi kun voisi jostain tilata itselleen semmoisen tukihenkilön tilanteeseen joka auttaisi järjestelemään kaikkea. Seisoisi vierellä kun puhun miehelle jos se jotenkin rauhoittaisi tilannetta. Olisi todistamassa mitä on sovittu jne..

Suututtaa ihan kamalasti, koska oikeesti rakastan monella tapaa nykyistä elämäämme. Rakastan meidän omenapuita ja raparperipensaita. Rakastan sitä, että lapsilla on turvallista ja kaverit naapurissa. Tunnetaan kaikki naapurit ja eletään kuin lintukodossa. Pääsen pyörällä töihin ja lapsilla lyhyt turvallinen koulureitti. Tänne liittyy niin paljon muistoja ja kuvittelin eläväni täällä loppu elämän...

 

["Väsynyt"]

[QUOTE="pip";28699583]Miksi sinulla on niin paljon lainaa lapsuudenkodistasi?[/QUOTE]

Tätä ei ole perintönä saatu. Pitkä tarina...

 

["taina"]

Ymmärrän miestäsi. Lapsiperhe-elämä ja arki yleensä niin tylsää ettei ihme jos siinä alkaa ryyppäämään.

 

["xyz"]

No olisiko jääminen mahdotonta? Vaikka siihen asti, että lapset muuttavat pois kotoa tai juominen ei sovi enää lasten silmille.. Pystyisitkö hakemaan miehen juomiseen apua vaikka miehen sukulaisilta? Uskoisiko paremmin jos joku toinen läheinen sanoisi?

 

["vieras"]

Alkoholistia ei voi auttaa ja muuttaa väkisin, sen muutoksen on lähdettävä liikkeelle hänen omasta halustaan, ei kenenkään toisen.

 

["Väsynyt"]

[QUOTE="xyz";28699702]No olisiko jääminen mahdotonta? Vaikka siihen asti, että lapset muuttavat pois kotoa tai juominen ei sovi enää lasten silmille.. Pystyisitkö hakemaan miehen juomiseen apua vaikka miehen sukulaisilta? Uskoisiko paremmin jos joku toinen läheinen sanoisi?[/QUOTE]

Tätä ajatusta pyörittelen kokoajan eroamisen rinnalla..
Vihaan ja inhoan miehen juomista. Jo kaljatölkin näkemine saa nykyisin minut voimaan pahoin. Mistä tiedän vaikka ylireakoisin juomismäärään. Ehkä todella liioittelen.
Mies kyllä täytti itse viime kesänä kulutuslaskuria ja naureskeli ja ärsyyntyikin kun meni määrät yli. Sen mielestä ihan hölmöjä tollaset laskurit, aika monella kuulemma paukkuu yli.

Se, että lapset ei kärsi tilanteesta vaatii vaan minulta välillä aika paljon. Peittelen ja silottelen tilannetta. Pesen vessaa ja tuulettelen kämppää. Keksin lapsille hyvitystä kun joku meno peruuntuu. Mies ei jaksa tehdä mitään koska valvoo yöt ja vaikkei kummempaa krapulaa olisi niin väsynyt olo kuitenkin. Ei ole halukas tekemään mitään tai innostu mistään. Hoidan kotityöt yksin, mies tekee joitain remppahommia, mutta niitäkin nykyään aika harvoin.

Miehen sukulaisille joskus yritin puhua, mutta mies raivostui. Ei siitä hyötyä siis ole..

 

[Lähde jo]

Pakkaa kamas. Alkoholisti ei muutu jos ei itse sitä halua, saat kärsiä viellä pitkään kerran mies ei tajua tilannettaan. Se "paska" lähiö on lapsille 100 kertaa parempi kuin alkoholisti isä, usko pois.

 

[Mollie]

[QUOTE="Väsynyt";28699860]
Se, että lapset ei kärsi tilanteesta vaatii vaan minulta välillä aika paljon. Peittelen ja silottelen tilannetta. Pesen vessaa ja tuulettelen kämppää. Keksin lapsille hyvitystä kun joku meno peruuntuu. Mies ei jaksa tehdä mitään koska valvoo yöt ja vaikkei kummempaa krapulaa olisi niin väsynyt olo kuitenkin. Ei ole halukas tekemään mitään tai innostu mistään. Hoidan kotityöt yksin, mies tekee joitain remppahommia, mutta niitäkin nykyään aika harvoin.

[/QUOTE]

Tuo kuulostaa pahalta. Sinä väsyt, uuvut ja turhaudut tilanteeseen, lapset tajuaa sen ennemmin tai myöhemmin kuitenkin, ja miehen ei tarvitse kohdata juomisensa seurauksia koska sinä pidät huolta kaikesta.

 

[alkoholistin puoliso]

voi ei, kuin omasta kynästä tuo sinun kirjoituksesi. Sillä erotuksella, että meillä mies ei enää käy baareissa, ryyppää ns. kalsarikännejä kotona joka viikonloppu. Usein pe ja la ja viikollakin viinaa kuluu reippaanlaisesti. Ongelmaa ei ole, koska hän ei käy baareissa?!?

Olen etsinyt minulle ja lapsille asuntoa, mutta se viimeinen askel, muuttaminen, miksi se on niin vaikeaa?????

 

["Väsynyt"]

Tuo kuulostaa pahalta. Sinä väsyt, uuvut ja turhaudut tilanteeseen, lapset tajuaa sen ennemmin tai myöhemmin kuitenkin, ja miehen ei tarvitse kohdata juomisensa seurauksia koska sinä pidät huolta kaikesta.

Niin. Olen tätä itseasiassa jo kymmenen vuotta jaksanut. Nyt vaan tuntuu kesän aikana meno pahentuneen koska esim.taloudellinen tilanne on tosi tiukka eikä se hillitse juomista yhtään.

Jos oikeasti kertoi kaikki tarinat, tiedän että kaikki kehottaisi lähtemään. Kuinka mies pakotti mut kantamaan kaljaa kaupasta raskaana vaikka lääkäri sanoi etten saa nostaa mitään jne..(tästä siis aikaa jo)

Mutta kun ei se aina ole tätä. Välillä käydään lenkillä yhdessä ja saunotaan. Joskus mies auttaa mun vanhempia tai vie pojan kalaan. Nauretaan jollekin jutuille joita kukaan muu ei tajua.

Omaa juomistaan ei kuitenkaan häpeile tai anteeksi pyytele. Mitään ongelmaa ei ole jos ei siitä tehdä ongelmaa.

 

[Jätkä]

Avaa elämänne sukulaisille, ystäville kelle vaan. Sinä olet täysin vapaa ihminen puhumaan miehesi alkoholiongelmasta kenelle itse haluat, mies ehkä raivostuu ja suuttuu, mutta hei: haittaakse?

Niin kauan kun sinä mahdollistat miehen juomisen, mies juo. Ja kun sinä lähdet lasten kanssa pois siitä elämästä, mies etsii jonkun muun mahdollistajan. Tai käyttää vielä sinua syynä juomiseen, se toimiikin taas vähän matkaa eteenpäin.

Jos luulet oikeesti, että lapsiin tuo ei vaikuta, olet väärässä. Lapset näkevät, kuulevat ja vaistoavat ihmeellisen hyvin asioita elämässään. Kohta lapset oirehtivat, usko pois. Tulee se häpeä tietouden mukana.

 

["vieras"]

Totuus vapauttaa sanoi eräs viisas Nasaretilainen.

 

["Väsynyt"]

Avaa elämänne sukulaisille, ystäville kelle vaan. Sinä olet täysin vapaa ihminen puhumaan miehesi alkoholiongelmasta kenelle itse haluat, mies ehkä raivostuu ja suuttuu, mutta hei: haittaakse?

Niin kauan kun sinä mahdollistat miehen juomisen, mies juo. Ja kun sinä lähdet lasten kanssa pois siitä elämästä, mies etsii jonkun muun mahdollistajan. Tai käyttää vielä sinua syynä juomiseen, se toimiikin taas vähän matkaa eteenpäin.

Jos luulet oikeesti, että lapsiin tuo ei vaikuta, olet väärässä. Lapset näkevät, kuulevat ja vaistoavat ihmeellisen hyvin asioita elämässään. Kohta lapset oirehtivat, usko pois. Tulee se häpeä tietouden mukana.

Jos erotaan niin erotaan. En tiedä mitä hyötyä siitä asioiden purkamisesta sukulaisille sitten enää olisi. Jos ei erota ja puhuisin niin mies raivostuisi ja keksisi kyllä tapansa kostaa, joten mieluummin ei.
Luulen, että mies juo oli minun kanssa tai ei, eli en varsinaisesti mitään mahdollista. Toki voi olla, että juominen ei ole enää ilman minua niin mukavaa, mutta toisaalta taas saisi kännätä ihan miten huvittaa.

Lapset taas tulevat suuttumaan kovasti jos erotaan ja muutetaan. Usein puhuvat siitä kuinka ihanaa on kun täällä asutaan. Pojalla oli yksi kaveri tuolla kyseenalaisella kerrostalo alueella ja ei tykännyt siellä edes käydä. Vein häntä sinne kerran ja hakiessa sanoi, että talo on pelottava Siellä tosiaan istuu pihalla lastenleikipaikoilla juoppoja ja ruiskuja löytyy rappukäytävistä (tiedän koska olen tehnyt tuonne alueelle kotihoidossa töitä). Pelkään, että lapseni joutuisivat siellä kärsimään vielä enemmän.
Lapset ovat jo niin tottuneita siihen, että puuhaavat lähes kaiken minun kanssa, että eivät edes huomaa jos isä makaa iltaan asti. Eivät aina edes tajua onko kotona vai ei. Juoksevat kavereilla tai pihalla ja nauttivat elämästä.
Poika varsinkin palvoo isäänsä. Välillä nikkaroivat jotain yhdessä ja jo pojan katseesta näkee kuinka suuri idolli isä on...

Vaikeeta on elämä...

 

["vieras"]

No voittehan te vuokrata vaikka jonkun kivan pienen omakotitalon. Onhan niitä mukavia asuinpaikkoja muitakin.

 

["Väsynyt"]

[QUOTE="vieras";28700101]No voittehan te vuokrata vaikka jonkun kivan pienen omakotitalon. Onhan niitä mukavia asuinpaikkoja muitakin.[/QUOTE]

Valitettavasti ei täällä päin ole. Minulla ei yksin ole varaa kuin pieneen kerrostalo vuokra-asuntoon. Täällä jos joku omakotitaloa vuokraa on hinta suurempi kuin nykyisestämme lainan lyhennys.
Täältä lähin vuokra-asuntoalue on tosiaan tuo kerrostalolähiö. Kauempaa löytyisi rivareita, mutta vuokrat on järkkyjä. Kauemmas en mielelläni lähtisi muutenkaan, koska sitten menee koulutkin uusiksi ja sitä ei varmaan ainakaan poika kestäisi jolla kouluun "sopeutuminen" vei pitkään. Nyt ihan huippu ope ja kaverit. En uskaltaisi tuota lähteä rikkomaan.

 

["vieras"]

Niinhän se ikävä kyllä menee, että alkoholisteilla se viina on usein se tärkein asia, juomisen vähättely ja läheisten huolelle "nauraminen" kuuluu luonnollisesti asiaan. Aina ei edes auta, että läheiset kaikkoaa, ei vaikka läheiset olisivat omat lapset, silti se viina vaan on parempaa seuraa. Mun äiti on alkoholisti, hänelläkään ei ole ongelmaa, hänkin käy töissä (ei taida kovinkaan usein olla aidosti työkuntoinen), hän mielummin juo kuin viettää aikaansa lasten tai lastenlasten kanssa, juomisesta syyttää meitä lapsia (nuorena kun meidät teki, niin nuoruus jäi kuulema elämättä), isämme on ainoa joka vielä jaksaa välittää hänestä, vaikka isäkin on muutaman kerran kertonut pelkäävänsä oman terveyden vuoksi (juoppohulluus kohtauksia).

Mä en osaa muuta neuvoa, kuin eroa, eroa lastesi tähden. Heidän ei tarvitse elää alkoholin värittämässä elämässä ja kokemuksesta voin sanoa, että sellaisen keskellä eläminen on pelottavaa ja sillä voi olla tuhoisat seuraukset lasten myöhemmässä elämässä.