Miksi mies haluaa mennä yksin mökille

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Loppukesästä tai siis nyt alkusyksystä mökkireissua ei enää paljon mietitty, mutta..... miehen firmassa jaettiin nyt bonusvapaita pari päivää. Ja kas, hän päätti jälleen mennä mökille, ilmoittauduin vapaaehtoiseksi mukaan, niin ei enää tehnytkään mökille mieli. Tekisikö miehelle keppostelua ja ilmoittaisi etten voikaan sittenkään mukaan tulla ja antaa mennä sinne yksin. Sitten tekemään yllätysvierailua kesken mökkiloman? Kokemuksia?
 
vierailija
Loppukesästä tai siis nyt alkusyksystä mökkireissua ei enää paljon mietitty, mutta..... miehen firmassa jaettiin nyt bonusvapaita pari päivää. Ja kas, hän päätti jälleen mennä mökille, ilmoittauduin vapaaehtoiseksi mukaan, niin ei enää tehnytkään mökille mieli. Tekisikö miehelle keppostelua ja ilmoittaisi etten voikaan sittenkään mukaan tulla ja antaa mennä sinne yksin. Sitten tekemään yllätysvierailua kesken mökkiloman? Kokemuksia?
Hän on päivänselvä tapaus. Hänellä on salarakas jonka hän haluaa tavata iloittelun merkeissä eikä viettää aikaa sinun kanssasi. Surullista mutta hyväksy tosiasiat.
 
vierailija
Mites tämä liittyy minun kysymykseen? Ei mitenkään. Kysyin kanssasisarilta neuvoa, kaikki viittaa siihen että miehellä on jotain salattavaa ja haluaisin konkreettisia neuvoja, miten voisi tarkistaa tilanteen. En halua että minulle valehdelllaan.
Et ymmärtänyt tätä

Olet ap pihtaillut, vai?
se on selvä syy usein kun nainen pihtaailee niin mies hakee seksiä muualta. Se on ihan luonnollista vaikka mitä laittaisitte.

Ja miehesi selvästi valehtelee sinulle ihan koko ajan koska välttelee yhdessäoloanne mökillä. Sinun pitää nyt ymmärtää ja vetää siitä ne oikeat johtopäätökset. Hän ei enää ole kiinnostunut sinusta valitettavasti
 
Ostin aikoinaan mökin seinälle taulun, jossa lueteltiin mökkihöperyyden oireet.
Ehkä ap:n puoliso on sairastunut mökkihöperyyteen. Oireet tuntuvat täsmäävän ketjun aloittajan kuvaukseen.
Muistan kun olin lastemme kanssa Mallorcalla, ja mies soitti mökiltä oudon puhelun kai kännissä.
Myöhemmin katsoin suomalaisen elokuvan pariskunnasta ulkomaan lomamatkalla. Pääosassa Outi Mäenpää. Tarina oli kuin päiväkirjastani repäistyltä.
Siihen aikaan päällimmäinen tunne oli häpeä. En silloin tiennyt, että Suomi on täynnä kohtalonsisariani.
Mökkiä ei enää ole. Tontin tarinaa kirjoittavat uudet mökkihöperöt.
Kirjoitat nyt sairaista ja epäsopivista miehistä, eli pienestä vähemmistöstä.
Suurin osa miehistä ovat ihania, hurmaavia ja vahvoja perhemiehiä!❤


 
  • Tykkää
Reactions: ruuttis
vierailija
Ostin aikoinaan mökin seinälle taulun, jossa lueteltiin mökkihöperyyden oireet.
Ehkä ap:n puoliso on sairastunut mökkihöperyyteen. Oireet tuntuvat täsmäävän ketjun aloittajan kuvaukseen.
Muistan kun olin lastemme kanssa Mallorcalla, ja mies soitti mökiltä oudon puhelun kai kännissä.
Myöhemmin katsoin suomalaisen elokuvan pariskunnasta ulkomaan lomamatkalla. Pääosassa Outi Mäenpää. Tarina oli kuin päiväkirjastani repäistyltä.
Siihen aikaan päällimmäinen tunne oli häpeä. En silloin tiennyt, että Suomi on täynnä kohtalonsisariani.
Mökkiä ei enää ole. Tontin tarinaa kirjoittavat uudet mökkihöperöt.
Mitä elokuvaa katsoit, muistatko elokuvan nimen? Ihan vaan mielenkiinnosta.
 
vierailija
Mitä elokuvaa katsoit, muistatko elokuvan nimen? Ihan vaan mielenkiinnosta.
Luultavasti tarkoitin tätä elokuvaa. huomasin joku aika sitten, että mainitsemani ranskankielinenkirja on suomennettu tai siitä on tehty elokuva.

Lomalla on Aleksi Mäkelän vuonna 2000 valmistunut suomalainen romanttinen komedia, hänen neljäs pitkän elokuvan ohjaustyönsä. Outi Mäenpää sai suorituksestaan parhaan naispääosan Jussi-palkinnon.[2] Elokuvaa kuvattiin Mallorcalla Espanjassa
 
vierailija
Luultavasti tarkoitin tätä elokuvaa. Huomasin joku aika sitten, että mainitsemani ranskankielinen kirja on suomennettu tai siitä on tehty elokuva.

Haute saison : roman
Bréau, Adèle, kirjoittaja 2021

Lomalla on Aleksi Mäkelän vuonna 2000 valmistunut suomalainen romanttinen komedia, hänen neljäs pitkän elokuvan ohjaustyönsä. Outi Mäenpää sai suorituksestaan parhaan naispääosan Jussi-palkinnon.[2] Elokuvaa kuvattiin Mallorcalla Espanjassa
Ps. Helmet-sivun lainaushistorian sivu on uudistunut. Kirjojen kansista on värikuvat vasemmalla. Lukemani kirjan kannessa on ilmakuva rannalta, joka on täynnä aurinkotuoleja.
 
vierailija
Kiitos elokuvavinkistä, kai se elokuvan katsominenkin lohduttaa, kun on syyslomalla yksin kotona ja mies mökillä. Mökillä olisi kiva pistää rantasauna lämpimäksi ja mennä järveen uimaan, vaikka no tietysti aika kylmää vesi jo onkin. Ottaa yhden Lapin kullan, yleensä muuten en olutta juokaan, vain mökkisaunan terassilla. Käydä katsomassa onko variksenmarjaa hillottavaksi. Olen joskus kokeillut tehdä itse vaarnikkahilloa ja se vasta hyvää on. Maistuu julmetun hyvältä vohveleiden ja jätskin kanssa. Sen verran alkoi mökkeily ja luonnossa samoilu kiinnostaa, että vaikkeimökille pääsisikään, niin voihan sitä lähteä yksin vaikka vaeltamaan. Suomessa löytyy kansallispuistossa vaikka kuinka ja netissäkin Facebook ryhmä, missä löytyy retkiehdotuksia ja vaikka varllusseuraakin!
 
vierailija
En tiedä oletko #63 ap. vai joku muu. Jatkan vielä turinointia mökeistä.
Veljeni, joita on monta, poistui ajasta iäisyyteen muutama vuosi sitten. Hän kunnosti setänsä pienen talon vapaa-ajan talokseen. Rakennus on ollut pitkään myynnissä. Kiinteistönvälittäjä oli tehnyt dronilla upean videon, jossa myös kotitalomme näkyy. Viimeksi kun kysyin asiasta sisareltani, talo oli vielä kaupan.
Minun mökkihöperyys loppui kuin seinään avioeromme jälkeen. En enää astu jalallani yhteenkään suomalaiseen mökkiin olipa se minkälainen tahansa.
Tyttäreni perheineen vietti kesällä viikon brittiläisessä kesämökissä. Herttainen kesämökki on kuin unelma. Viereisessä ravintolassa oli paljon eläkeläisiä, ja he valittivat lasten telmimisestä aamiaisella. Sain käsityksen ettei sille seudulle enää toista kertaa kannata perheellisen lähteä. Sellaista elämä on. Elämäntilanteet ja tunnelmat vaihtelevat. Suomessa he parhaiten viihtyvät Helsingin keskustan vuokraasunnoissa ja Oodi-kirjastossa satukirjojen ja muidenkin viihdykkeiden keskellä.
En olisi ikinä osannut kuvitella murjottaessani ja lastemme isän tyyppäämistä tuskaillessani kesämökillämme 1990-luvulla millaista elämää nykyään elän.
Niin käy monelle muullekin surijalle. Elämässä on pilvisiä päiviä, ja sitten aurinko taas paistaa. Kun pääsen matkoille, on ihanaa olla lentokoneessa pilvien päällä auringossa. Lentokone on minulle kuin kesämökki. Siellä minulla ei ole mitään tai minnekään ikävä. Yksi kauneimpia muistoja elämässäni on paluumatka Lontoosta tyttäremme häistä Finnairin Airbus-koneella. istuin business-luokan verhon edessä ja Tuhnis muutamaa penkkiriviä taenpana vaimonsa kanssa.
Työnsin lastemme isää häissä rullatuolissaan upessa juhlapaikan ravintolassa ikkunan ääreen ja sanoin: Katso tuolta tytöt tulevat puolisoineen.
Me kaikki kasvamme ja muutumme. Sain nuoremmalta tyttäreltämme ihania kuvia lapsistaan ja kuopuksestaan, joka on pyörähtänyt ensimmäisen kerran vatsalleen.
Nyt isoäitinä pyörähdän hakemaan toisen kupin kahvia croissantin seuraksi, joita ostin illalla Prismasta. Hyviä ne ovat vaikka pullalaarilla joku äiti sanoi lapselleen, että ne näyttävät littanoilta. Vävyni ostaa aina minulle kunkin maan herkullisimmat croissantit ja suklaapullat ja ranskalaisen rusinakiekkopullan, jonka nimi ei nyt muistu mieleen.
Toivottavasti juttujeni inhoajat osasivat välttää päänsärkynsä skippaamalla vuestini yli. Mitään ei ole tässä maailmassa pakko lukea muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Olisi mielenkiintoista elää Suomessa lukutaidottomana, joista nykyään paljon kiihkoillaan Pisa-tukimuksen johdosta.
 
vierailija
En tiedä oletko #63 ap. vai joku muu. Jatkan vielä turinointia mökeistä.
Veljeni, joita on monta, poistui ajasta iäisyyteen muutama vuosi sitten. Hän kunnosti setänsä pienen talon vapaa-ajan talokseen. Rakennus on ollut pitkään myynnissä. Kiinteistönvälittäjä oli tehnyt dronilla upean videon, jossa myös kotitalomme näkyy. Viimeksi kun kysyin asiasta sisareltani, talo oli vielä kaupan.
Minun mökkihöperyys loppui kuin seinään avioeromme jälkeen. En enää astu jalallani yhteenkään suomalaiseen mökkiin olipa se minkälainen tahansa.
Tyttäreni perheineen vietti kesällä viikon brittiläisessä kesämökissä. Herttainen kesämökki on kuin unelma. Viereisessä ravintolassa oli paljon eläkeläisiä, ja he valittivat lasten telmimisestä aamiaisella. Sain käsityksen ettei sille seudulle enää toista kertaa kannata perheellisen lähteä. Sellaista elämä on. Elämäntilanteet ja tunnelmat vaihtelevat. Suomessa he parhaiten viihtyvät Helsingin keskustan vuokraasunnoissa ja Oodi-kirjastossa satukirjojen ja muidenkin viihdykkeiden keskellä.
En olisi ikinä osannut kuvitella murjottaessani ja lastemme isän tyyppäämistä tuskaillessani kesämökillämme 1990-luvulla millaista elämää nykyään elän.
Niin käy monelle muullekin surijalle. Elämässä on pilvisiä päiviä, ja sitten aurinko taas paistaa. Kun pääsen matkoille, on ihanaa olla lentokoneessa pilvien päällä auringossa. Lentokone on minulle kuin kesämökki. Siellä minulla ei ole mitään tai minnekään ikävä. Yksi kauneimpia muistoja elämässäni on paluumatka Lontoosta tyttäremme häistä Finnairin Airbus-koneella. istuin business-luokan verhon edessä ja Tuhnis muutamaa penkkiriviä taenpana vaimonsa kanssa.
Työnsin lastemme isää häissä rullatuolissaan upessa juhlapaikan ravintolassa ikkunan ääreen ja sanoin: Katso tuolta tytöt tulevat puolisoineen.
Me kaikki kasvamme ja muutumme. Sain nuoremmalta tyttäreltämme ihania kuvia lapsistaan ja kuopuksestaan, joka on pyörähtänyt ensimmäisen kerran vatsalleen.
Nyt isoäitinä pyörähdän hakemaan toisen kupin kahvia croissantin seuraksi, joita ostin illalla Prismasta. Hyviä ne ovat vaikka pullalaarilla joku äiti sanoi lapselleen, että ne näyttävät littanoilta. Vävyni ostaa aina minulle kunkin maan herkullisimmat croissantit ja suklaapullat ja ranskalaisen rusinakiekkopullan pain aux raisins. Toivottavasti juttujeni inhoajat osasivat välttää päänsärkynsä skippaamalla viestini yli. Mitään ei ole tässä maailmassa pakko lukea muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Olisi mielenkiintoista elää Suomessa lukutaidottomana, joista nykyään paljon kiihkoillaan Pisa-tukimuksen johdosta.
 
vierailija

Sama ap #63 olen.
Kuulostaa hyvältä elämältä sinulla, ehkä hiukan surulliseltakin. Kuten meillä kaikilla, vaikka toivomme elämästämme aina jotain täydellistä ja parempaa. Ehkä löydät vielä jonkun, ainakin toivon niin. ❤
 

Yhteistyössä