Miksi mies ei tuo koskaan kukkia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Dia Logi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
D

Dia Logi

Vieras
Mies tulee kotiin kukkapuskan kanssa:
- Mitä nyt?
- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja
kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niin kuin sijoittaa meidän suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia?
Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli.
Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä
ostin vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies
haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvitää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on
joku juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain
ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten kysyt
onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa
ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä
huuda koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni siihen, että tuon
huomasit että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon
vaimo aloittaa:
- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata
kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!

 
tätä minä tarvitsinkin ankean perjantain päättämiseksi.
Näin hyvin en ole nauranut pitkään aikaan, kiitos tästä.

Onneksi me ei olla menty ihan noin pitkälle vielä omassa kukkakeskusteluissamme.
Minulle mies tuo kukkia joskus ihan yllättäen ja me käydään aina seuraavanlainen keskustelu

- kiitos kulta, nämä ovat tosi ihania. Ostitko nämä siitä hautausmaan kukkakioskilta
- joo, kun se on siinä kotimatkan varrella
- kiva juttu, mutta en minä ole vielä kuollut
- et niin olekaan, vaikka joskus kyllä olisi hyvä jos olisit, saisin ison perinnön

Tässä vaiheessa mies kyllä pussaa ja sanoo että tosi kiva kun olet siinä ja keskustelu jää siihen.
 
Minäkään en enää ruinaa kukkia mieheltä kun se on tasan kolme kertaa tuonut kukkia kotiin. Ensimmäinen kukkapuska oli halpa ja ruma huoltoaseman kukkakimppu, toinen tulilatva (onko kamalampaa kukkaa!) ja kolmas oli joulukukkaistutus (muuten kiva mutta sain sen joulun jälkeen).

Ostan itselleni kukkia, tulppaaneja ja ruusuja. Mies maksaa mun autolainaa joten joka kerta kun ajelen autollani, olen kiitollinen miehelleni.
 
Koko palsta on mennyt narsistien ja heidän uhriensa temmellyskentäksi. Eikö heille voisi laittaa täällä elleissä oman paikkansa jossa setviä ongelmiaan? Kukkia tuonut mies on narsisti selvästi ja naisella on ahdistushäiriö tai peräti rajatila. Paistaa ihan selkeesti tuosta heidän sanailustaan nämä diagnoosit läpi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aivan!!:
Koko palsta on mennyt narsistien ja heidän uhriensa temmellyskentäksi. Eikö heille voisi laittaa täällä elleissä oman paikkansa jossa setviä ongelmiaan? Kukkia tuonut mies on narsisti selvästi ja naisella on ahdistushäiriö tai peräti rajatila. Paistaa ihan selkeesti tuosta heidän sanailustaan nämä diagnoosit läpi.

Miksi alkuperäisen keskustelun nainen ei heti ensimmäisestä repliikistä laittanut narsistiäijää ulkoruokintaan ja mäelle kävelemään?. Sinne joutaisi tuollainen sovinistimulkku. Elämä ei näetsen ole mustavalkoista vaan siinä on myös sävyjä!
 
Mies tulee kotiin kukkapuskan kanssa:
- Mitä nyt?
- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja
kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niin kuin sijoittaa meidän suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia?
Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli.
Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä
ostin vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies
haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvitää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on
joku juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain
ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten kysyt
onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa
ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä
huuda koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni siihen, että tuon
huomasit että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon
vaimo aloittaa:
- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata
kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!

hyi vittu sentään, miten te jaksatte elää parisuhteessa jos jollakin on tuollaista sekidaa yhdessä?
miten ne panot onnistuu tuollaisessa suhteessa sitten? plaaaaaaaaaaaah!
 
Viimeksi muokattu:
Olenpa muuten näin naisena miettinyt, että miksi ne kukat on niin hemmetin tärkeitä joillekin emännille? Jos haluaa rakkaudenosoituksia teoissa, niin eikö niitä kannata etsiä ihan jostain arjesta eikä jenkkiläisistä hömppäsarjoista ja -elokuvista?

Kukat tuskin ovat yhtäkään liittoa vielä pelastaneet, toisin kuin aidosta välittämisestä kielivät vilpittömät arjen teot...
 
Ei kukkien ole tarkoituskaan avioliittoa pelastaa, niiden tarkoitus on tuoda hyvää mieltä toiselle. Pieni huomaavainen teko, joka ei edes maksa paljoa. Jenkkisarjoja siihen ei tarvitse, mutta parisuhde toimii paremmin jos joskus tekee asioita ihan vaan ilahduttaakseen toista. Puolin ja toisin.
 
Ei kukkien ole tarkoituskaan avioliittoa pelastaa, niiden tarkoitus on tuoda hyvää mieltä toiselle. Pieni huomaavainen teko, joka ei edes maksa paljoa. Jenkkisarjoja siihen ei tarvitse, mutta parisuhde toimii paremmin jos joskus tekee asioita ihan vaan ilahduttaakseen toista. Puolin ja toisin.

Mutta miksi juuri ne kukat? Toista voi ilahduttaa tuhansilla tavoilla, ja silti naiset mankuvat niiden kukkien perään. Niiden tuominen ei lopulta ole edes hirmu persoonallista, eikä monen miehen tyyliin sovi. Jokainen taplaa tyylillään, ja mielestäni on typerää vinkua jostain kukista jos suhde on muuten hyvä ja toista huomioidaan muuten.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kukkien ole tarkoituskaan avioliittoa pelastaa, niiden tarkoitus on tuoda hyvää mieltä toiselle. Pieni huomaavainen teko, joka ei edes maksa paljoa. Jenkkisarjoja siihen ei tarvitse, mutta parisuhde toimii paremmin jos joskus tekee asioita ihan vaan ilahduttaakseen toista. Puolin ja toisin.
Pistä kassiin kukkanen kallis...
 
Viimeksi muokattu:
Mutta miksi juuri ne kukat? Toista voi ilahduttaa tuhansilla tavoilla, ja silti naiset mankuvat niiden kukkien perään. Niiden tuominen ei lopulta ole edes hirmu persoonallista, eikä monen miehen tyyliin sovi. Jokainen taplaa tyylillään, ja mielestäni on typerää vinkua jostain kukista jos suhde on muuten hyvä ja toista huomioidaan muuten.
No miksi ei? Ne on yksi sellainen juttu mistä tulee tosi hyvä mieli ja arvostettu olo, ja siksi niitä olisi kiva saada joskus. En perään vingu, mutta kyllä se silti joskus harmittaa ettei koskaan saa kukkia.

Ei minunkaan tyyliin kuulu väkertää hellan ääressä essu päällä kun en mikään "pullantuoksuinen kotiäiti" -tyyppi ole, enkä leipomisesta edes hirveästi pidä, mutta silti teen sitä joskus koska miehelle tulee hyvä mieli ja rakastettu olo siitä että saa vaimokkeen leipomaa tuoretta leivonnaista. Ja itsellekin tulee hyvä mieli kun ilahduttaa toista. Kukkapuskan hakeminen lähikiskalta olisi kuitenkin paljon pienempi vaiva kuin pullan tai kakun vääntäminen, joten en ymmärrä miksi siihen ei voisi taipua vaikka edes kerran vuodessa?

No, kuten sanoin, perään en vingu kuitenkaan. Vaikea vain ymmärtää miksi se on niin vaikeaa.
 
Viimeksi muokattu:
Edelleenkin jää silti mysteeriksi, että miksi ne muut tunteenosoitukset eivät riitä vaan pitää saada niitä kukkia? Ja pinnalle nousee usein juuri nimenomaan kukkien tuominen. Mies voi olla vaikka kuinka täydellinen ja silti naiset haluavat juuri ja nimenomaan kukkia rakkaudenosoitukseksi. Jos idea olisi niissä kukissa, niin hitto vie hakekaa itse niitä kiskalta. Jos taas merkitystä ei ole kukissa vaan ajatuksessa "teenpä nyt jotain ilahduttaakseni kumppaniani" niin ei pitäisi olla väliä millä tavalla se toinen ilahduttaa. Mielestäni kukkien tuominen on vain iskostettu joidenkin naisten päähän täysin median ja populaarikulttuurin kautta: mies ei ole mistään kotoisin jos ei edes joskus tuo kukkia...

Kyllä säälin miehiä, jotka ap:n viestin mukaisesti tuntevat etteivät tee koskaan oikein kun tekevät aina "väärin", toivat kukkia tai eivät. Aina on vääränlaisia tai väärään aikaan tai muuten vaan tulee ihmettelyä että "mitäs sä oot tehny?" tai sitten avaudutaan keskustelupalstoilla että mikähän tänkin kukkapuskan takana oikein on. Itsekin kanssasisaruksia seuranneena tunnen toisinaan myötähäpeää kun kiitoksen sanaa on niin vaikea sanoa, mutta aina etsitään vikoja ja virheitä ja naputtamista joka asiasta. Vaikka sitten siitä että "kun mä en koskaan saa kukkia!"

En usko että se on miehille erityisen "vaikeaa" tuoda kukkia, mutta jos se ei tunnu omalta jutulta vaan lähinnä teennäiseltä, niin miksi toisi kun on tsiljoona muuta tapaa ilahduttaa?
 
Ei kai noita kukkia ole mistään iskostettu sen enempää kuin miehillekään vaikka tuota pullan leiposta tai naisen laittautumista miestä. Se on vaan sellainen erityisen romanttinen ja huomaavainen ele. Eikä se maailmanloppu ole eikä tee miehestä huonoa miestä vaikka ei koskaan niitä kukkia tuo, mutta se joskus harmittaa.

Käytetään esimerkkinä vaikka sellaista että itse naisena lopettaisin kauniisiin alusvaatteisiin pukeutumisen ja alkaisin käyttää aina ja ikuisesti vaaleanruskeita mummokalsareita. Sillä voinhan ilahduttaa miestä muilla tavoin, esimerkiksi tiskaamalla miehen tiskivuorolla ettei miehen itse tarvitse. Tai tuomalla hänelle herkkuja kaupasta.

Miehelle vaan se seksikkäissä vaatteissa liehittely ja seksuaalinen huomioiminen tuolla tavalla on se juttu, todella tärkeä huomioimisen keino jota minulta haluaa. Siksi en halua sitä lopettaa, vaikka en oikein täysin ymmärräkään mikä siinä on niin hienoa ja tärkeää, kun omasta mielestä romanttisessa kynttiläillallisessa olisi enemmän jujua. Idea on siinä, että haluan ilahduttaa miestä tavalla josta hän todella pitää.

Miksei siis vastavuoroisesti voisi sitä kukkapuskaa tuoda? Vaikka se ei miehelle itselleen olekaan niin merkityksellinen asia, niin toiselle se sen romanttinen ele voi olla tosi tärkeä. Minä ottaisin huomion eleenä mielummin kukkapuskan kuin vaikka asunnon siivouksen tai kultakorun, niin ihanan romanttinen teko se olisi :) Jos mies mielummin siivoaa niin siinäpähän siivoaa, on sekin ihan kiva.
 

Yhteistyössä