Miksi masennun aina?

[vieras]

Miksi annan muiden käytöksen masentaa itseni?
Lapsillani kahdet isovanhemmat elossa, mutta ei välittäviä. Toinen ei alussa heitä nähnyt, ja hänelä liikaa lapsenlapsia. Näistä meidän ei ole omien sanojensa mukaan kiinnostunut, eikä ole heihin kiintynyt kun on niin vähän aikaa viettänyt heidän kanssa.

toiset isovanhemmat ovat myös kiintyneet heihin, jotka asuvat heitä lähellä. Eli meidän lapset eivät kiinnosta.

No lapsillani on eräs sukulainen, joka alussa oli kiinnostunut. Nyt tajusin, että viime aikoina hänen kiinnnostut lopahtanut. Käy pari kertaa vuodessa ohikulkumatkallla jonnekin muualle, aina hirveä kiire. Hoitaa usein häntä lähellä asuvaa kaverinsa lasta tai muiden sukulaisten luokse menossa (vanhempien ihmisten) mutta meidän lapset aina vain nopeasti näkee.

Muita ei ole. Lapseni puhuvat tuosta. Miksi masennun toisten käytöksestä? Tajusin, että tuo ihminen ei välitä lapsistani, ihan pakkopullaa hänelle meillä nopeat visiitit.
Miksi en osaa ola masentumatta tuollaisesta?

 

[Piparjuuri]

OT: teettekö vastavierailuja "erään sukulaisen" tai "tuon ihmisen" luo? Tai kutsutteko häntä kylään? Jos hän kokee yhteydenpidon olleen yksipuolista ja on harventanut siksi käyntejään. Tai sitten oma elämäntilanne on sellainen, ettei repeä joka paikkaan. Kaverin lapsi tai vanhat sukulaiset voivat tarvita häntä oikeasti. Ehkä hän joutuu priorisoimaan ja on todennut, että teidän tilanne on paras, ettekä tarvi apua vaan haluaa nähdä lapsianne/teitä ihan vilpittömästi edes hetken muiden asioiden lomassa.

*ajatusvirtaa*

 

[viivi]

Eikö sanontakin ole,että suku on aina pahin...jos ei kiinosta niitä,ni turha tulla ruikuttaa jälkeepäin,että haluu tutustua lapsiin..parempi täysin kiinnostunu isovanhempi,kuin välinpitämättömät...koittaa vaa haalii ympärillee muita ihmisii joista tulee pienellekkii tukiverkko...

 

[vieras]

OT: teettekö vastavierailuja "erään sukulaisen" tai "tuon ihmisen" luo? Tai kutsutteko häntä kylään? Jos hän kokee yhteydenpidon olleen yksipuolista ja on harventanut siksi käyntejään. Tai sitten oma elämäntilanne on sellainen, ettei repeä joka paikkaan. Kaverin lapsi tai vanhat sukulaiset voivat tarvita häntä oikeasti. Ehkä hän joutuu priorisoimaan ja on todennut, että teidän tilanne on paras, ettekä tarvi apua vaan haluaa nähdä lapsianne/teitä ihan vilpittömästi edes hetken muiden asioiden lomassa.

*ajatusvirtaa*

Kyllä kutsumme kylään ym.
ja teemme vastavierailuja (vaikka nopeasti, meitä ei kutsuta sinne kylään).
Ja meillä ei siis ole mitään apua keneltäkään. Ei mitään, paitsi mll.

Tuo sukulainen on sellainen, että ei osaa kenellekään muulle sanoa ei. Olin kerran paikalla kun hänen kaveri toi likaiset vaatteensa pestäväksi ja jätti ne vain sinne. Mutta ilmeisesti meidän lapset (kummilapsi) on sitten ainoat joille osaa /haluaa sanoa ei. Aina on hirveä kiire jonnekin.

Harmi siis, kun ketään muita aikuisia meidän lapsilla ei ole paitsi vanhemmat.
Me siis emme käy baarissa koskaan, koska hoitajia ei ole, mutta tuo ihminen joka hoidaattaa omaa lastaan on joka viikonloppu ilmeisesti baarissa, tai viihteellä, kun lapsensa hoidossa aina.

Tuossa on perää, että meidän ajatellaan olevan sellaisia, jotka emme tarvitse mitän. Koko muukin suku isovanhemmat mukaanlukien soittaa kyllä miehelle, jos tarvitsevat jotain. Neuvoja apua ym. Kukaan ei koskaan soita ja kysy, miten me jaksamme tai lapsemme. Olemme korkeammin koulutettuja kuin muu suku. Silti elämme todella pienillä rahoilla ja todella väsyneitä.
Lapsia toki tehty vain sen verran että heidät voimme elättää rahallisesti ja jaksamme itsekin hoitaa. Harmittaa vain se, että lapsilla ei ketään, jolle kertoa asioistaan tai ketään joka haluaisi viettää heidän kanssa aikaa.

 

[Piparjuuri]

Tuo sukulainen on sellainen, että ei osaa kenellekään muulle sanoa ei. Olin kerran paikalla kun hänen kaveri toi likaiset vaatteensa pestäväksi ja jätti ne vain sinne. Mutta ilmeisesti meidän lapset (kummilapsi) on sitten ainoat joille osaa /haluaa sanoa ei. Aina on hirveä kiire jonnekin.

Kuullostaa aikamoiselta hyväksikäytöltä. :/ Ylikuormitettu ihmisparka. Liian kiltti. Ei kumma, ettei jaksa enempää. Kannattaisi varmaan jutella, että ottaako ko. ihminen liikaa toisten asioita omille harteilleen. (Eikä sitten samassa keskustelussa tarjota lapsia hänelle hoitoon. )

 

[vieras]

Tuo sukulainen on sellainen, että ei osaa kenellekään muulle sanoa ei. Olin kerran paikalla kun hänen kaveri toi likaiset vaatteensa pestäväksi ja jätti ne vain sinne. Mutta ilmeisesti meidän lapset (kummilapsi) on sitten ainoat joille osaa /haluaa sanoa ei. Aina on hirveä kiire jonnekin.

Kuullostaa aikamoiselta hyväksikäytöltä. :/ Ylikuormitettu ihmisparka. Liian kiltti. Ei kumma, ettei jaksa enempää. Kannattaisi varmaan jutella, että ottaako ko. ihminen liikaa toisten asioita omille harteilleen. (Eikä sitten samassa keskustelussa tarjota lapsia hänelle hoitoon. )

Ei ole kyse siitä, että veisimme hoitoon. Ihan on kutsuttu kylään häntä meille. Meillä siis on tehty vain 2 lasta, koska ei ole voimia enempää hoitaa eikä rahaakaan. Ja nämä jaksamme kyllä itse hoitaa, ilman tukiverkkoja.

Mutta kun lapset kyselevät ja haluaisivat etttä joku edes olisi kiinnostunut.

Kai se menee niin, että ihminen haluaa että oma arki on kivaa, ja nuo kaverit ovat arjessa läsnä, kun asuvat samalla paikkakunnalla. Eli haluaa heidät ptiää elämässä. Mutta taas me, asumme kaukana, joten "pois silmistä, pois mielestä".

ja noista vanhemmista sukulaisista tosiaan, soittavat tälle sukulaiselle, jos pitää marjoja poimia tai jotain. Vaikka siis suunnilleen samanikäisistä ihmisistä kyse kuin minä itse, eikä lapsiakaan. Myös tuon sukulaisen oma äiti on täysin läheisriippuvainen tuosta sukulaisesta...

Minä siis en kaipaa muuta kuin kiinnostusta ja ehkä hieman aikaa viettää lasten kanssa.

 

[toinen]

Kuulostaa kovin tutulta, vaikka erona se, että minun perhe asuu samalla paikkakunnalla kuin minun äitini. Hän on kuitenkin vain kiinnostunut siskoni lapsista, esim. päivähoitaa heitä, mutta minun 1v 2 kk kyllä sai mennä kunnan päiväkotiin, kun lähdin töihin. Nyt olen hoitovapaalla ja nuorempi on 1,5 v. Töihin paluu häämöttää, mutta ei puhettakaan, että hän alkaisi päivähoitaa minunkin lapsiani, kun mainitsin, että pitäisi meidän tytön joskus päästä hoitoon pariksi tunniksi edes, kun päivähoitokin pitäisi pian aloittaa hän vai sanoi "meinaatko sitten raaskita viedä jo hoitoon vai". Selitin siinä sitten vähän taloudellisista vaikeuksista jäädä kotiin, mutta ei hän kuunnellut edes.

 

[toinen]

Kuulostaa kovin tutulta, vaikka erona se, että minun perhe asuu samalla paikkakunnalla kuin minun äitini. Hän on kuitenkin vain kiinnostunut siskoni lapsista, esim. päivähoitaa heitä, mutta minun 1v 2 kk kyllä sai mennä kunnan päiväkotiin, kun lähdin töihin. Nyt olen hoitovapaalla ja nuorempi on 1,5 v. Töihin paluu häämöttää, mutta ei puhettakaan, että hän alkaisi päivähoitaa minunkin lapsiani, kun mainitsin, että pitäisi meidän tytön joskus päästä hoitoon pariksi tunniksi edes, kun päivähoitokin pitäisi pian aloittaa hän vai sanoi "meinaatko sitten raaskita viedä jo hoitoon vai". Selitin siinä sitten vähän taloudellisista vaikeuksista jäädä kotiin, mutta ei hän kuunnellut edes.

Niin tuota edellistä vuodatustani vielä tarkentaakseni, olin siis näiden kahden lapsen välillä töissä, ja kun esikoinen oli 1,2 v aloitin työt. Nyt olen nuoremman kanssa hoitovapaalla (tai siis molemmat ovat kyllä kotihoidossa).