Miksi mä vaan itken koko ajan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yksin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yksin

Vieras
Mä oon itkenyt kaksi päivää. Kaikki asiat saa mut itkemään ääneen.
kysyin eilen mieheltä, että miksi se ei halua seksiä mun kanssa ja se ssanoi, että mä olen aina niin pahalla tuulella ettei tee mieli.
Joo, myönnän etten ole kovin aurinkoinen jaksanut olla, mutta tämä raskaus ei oo ollu mitenkään helppo ja mies ei oo koko raskausaikana juurikaan mulle huomiota antanut muuten kuin kerjäämisen jälkeen.
Tuntuu että se häpeää mua. Mun isoa mahaa ja arpista mahaa. Ihan kuin se ei haluis koskea muhun ollenkaan enää.
Kauniita sanoja ei juuri kuule ja kotitöissä se ei auta jos en erikseen pyydä.
On niin yksinäinen ja ruma olo.
Mihin hävisi se ihana parisuhde, joka meillä oli ennen raskautta:(
ja meneekö tämä ohi koskaan?
 
Kurja tilanne. Meillä meni kyllä raskausaikana juuri päinvastoin, mies oli tosi huomaavainen ja sain levätä vaikka mies kävi töissä ja mä olin kotona. Ehkä teillä mies hämmentynyt raskauden tuomista muutoksista eikä oikein osaa suhtautua suhun. En siis tiedä mut josko hän esim. pelkää satuttavansa vauvaa jos harrastatte seksiä. Moni mies varmaan aattelee niin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ootko neuvolassa puhunu tunteistas ja tilanteesta? käykö mies mukana neuvolassa? onko hän siis mukana koko raskaudessa ollenkaan?

On hän ollu neuvolassa mukana ja silleen on kyllä odotuksessa mukana muutenkin, mutta ei kyllä omasta aloitteestaan juurikaan masuun koske tai juttele vauvalle mahaan.
Neuvolassa en oo puhunut, koska en osaa itkemättä puhua näistä riittämättömyyden tunteista. Tuntuu etten kelpaa miehelleni. Olen ruma ja ällöttävä. Ei ihme ettei se halua muhun koskea enää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aapee:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ootko neuvolassa puhunu tunteistas ja tilanteesta? käykö mies mukana neuvolassa? onko hän siis mukana koko raskaudessa ollenkaan?

On hän ollu neuvolassa mukana ja silleen on kyllä odotuksessa mukana muutenkin, mutta ei kyllä omasta aloitteestaan juurikaan masuun koske tai juttele vauvalle mahaan.
Neuvolassa en oo puhunut, koska en osaa itkemättä puhua näistä riittämättömyyden tunteista. Tuntuu etten kelpaa miehelleni. Olen ruma ja ällöttävä. Ei ihme ettei se halua muhun koskea enää.

ehkä raskausaika ei ole niin helppoa miehellesikään, hän voi käydä omalta osaltaan rankkoja prosesseja läpi. ehkä hän miettii omaa tulevaa rooliaan, ehkä hän tahtoo olla erilainen kuin oma isänsä tai mitä vaan. saako hän sinulta tukea? oletko sinä kiinnostunut hänen tunteistaan? toki, hänen olisi hyvä huomioida sinut paremmin. raskaana tarttee lisätukea. kannatan avointa juttelua miehen kanssa ja kerrot rauhallisesti, miten haluaisit hänen sinua kohtelevan, aloitatte vaikka hitaasti kohti tavoitetta. ei miehesi ole mikään ajatustenlukija, ja jos huudat ja suutut, viesti ei mene perille.
 
tuntuu et kaikkien muitten miehet palvoo raskaana olevia vaimojaan ja mä oon vaan joku välttämätön paha.
olis ihanaa jos joskus saisin edes jalkojen hierontaa pyytämättä.tai jonkun kauniin sanan. nyt ne tuntuvat niin ulkoaopituilta ja mitääntarkoittamattomilta. kunhan vaan sanoo, ei se niitä tarkoita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aapee:
tuntuu et kaikkien muitten miehet palvoo raskaana olevia vaimojaan ja mä oon vaan joku välttämätön paha.
olis ihanaa jos joskus saisin edes jalkojen hierontaa pyytämättä.tai jonkun kauniin sanan. nyt ne tuntuvat niin ulkoaopituilta ja mitääntarkoittamattomilta. kunhan vaan sanoo, ei se niitä tarkoita.

taidat olla masentunut? vai mikä kriisi? joa miehesi hieroo jalkojasi, miten hän voi tarkoittaa sillä jotain pahaa? kannattais jutella ammattiauttajan kanssa, tai ainakin neuvolan terkalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja aapee:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ootko neuvolassa puhunu tunteistas ja tilanteesta? käykö mies mukana neuvolassa? onko hän siis mukana koko raskaudessa ollenkaan?

On hän ollu neuvolassa mukana ja silleen on kyllä odotuksessa mukana muutenkin, mutta ei kyllä omasta aloitteestaan juurikaan masuun koske tai juttele vauvalle mahaan.
Neuvolassa en oo puhunut, koska en osaa itkemättä puhua näistä riittämättömyyden tunteista. Tuntuu etten kelpaa miehelleni. Olen ruma ja ällöttävä. Ei ihme ettei se halua muhun koskea enää.

ehkä raskausaika ei ole niin helppoa miehellesikään, hän voi käydä omalta osaltaan rankkoja prosesseja läpi. ehkä hän miettii omaa tulevaa rooliaan, ehkä hän tahtoo olla erilainen kuin oma isänsä tai mitä vaan. saako hän sinulta tukea? oletko sinä kiinnostunut hänen tunteistaan? toki, hänen olisi hyvä huomioida sinut paremmin. raskaana tarttee lisätukea. kannatan avointa juttelua miehen kanssa ja kerrot rauhallisesti, miten haluaisit hänen sinua kohtelevan, aloitatte vaikka hitaasti kohti tavoitetta. ei miehesi ole mikään ajatustenlukija, ja jos huudat ja suutut, viesti ei mene perille.
Mä yritän sitä kehua ja kannustaa koska tiiän että siitä tulee hyvä isä. Oon kysellyt siltä miltä isäksi tuleminen siitä tuntuu, mutta ei se osaa vastata mulle.
kun yritän puhua niin se menee siihen et hän vaan syyttää mua kiukuttelusta mutta ei nää sitä omaa osuuttaan mun pahaan mieleen. kaikki on aina vaan mun syytä.
 
Ei munkaan mies juuri sitä mahaa paijaile, mutta en pidä sitä kyllä merkkinä siitä, ettei miestä minä, masuni ja masuasukkini kiinnosta. Miehelle se lapsi vaan taitaa olla konkreettisempi syntymän jälkeen.

Arpinen maha ei ole kaunis, tiedän sen ihan kokemuksesta sillä omasta takaa sellainen löytyy. Koska itse ajattelen että se ei ole kaunis vaan pikemminkin aika ällö, tuntuu oudolta ajatella että sen pitäisi sitten miehen mielestä olla ihana ja seksikäs.
Homma nyt kuitenkin menee niin, että se maha on osa minua ja väkisinkin kulkee mukana joten se pitää vain hyväksyä. Ja kyllähän ne arvet ajan myötä vaalenevat.

Kuulostaa nyt vähän siltä, että raskaushormoonit ovat sekoittaneet ap:n päätä...kyllä tuo tilanne tuosta tasoittuu, mutta ehkä voisit saada apua jo sillä, että juttelisitte ilmen kiukuttelua asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja aapee:
tuntuu et kaikkien muitten miehet palvoo raskaana olevia vaimojaan ja mä oon vaan joku välttämätön paha.
olis ihanaa jos joskus saisin edes jalkojen hierontaa pyytämättä.tai jonkun kauniin sanan. nyt ne tuntuvat niin ulkoaopituilta ja mitääntarkoittamattomilta. kunhan vaan sanoo, ei se niitä tarkoita.

taidat olla masentunut? vai mikä kriisi? joa miehesi hieroo jalkojasi, miten hän voi tarkoittaa sillä jotain pahaa? kannattais jutella ammattiauttajan kanssa, tai ainakin neuvolan terkalle.

Se tekee kaiken vaan jos on pakko. kun keerrankin saisin jotain pyytämättä.edes kerran!!! tulisi sellainen olo että minullakin on jotain väliä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aapee:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja aapee:
tuntuu et kaikkien muitten miehet palvoo raskaana olevia vaimojaan ja mä oon vaan joku välttämätön paha.
olis ihanaa jos joskus saisin edes jalkojen hierontaa pyytämättä.tai jonkun kauniin sanan. nyt ne tuntuvat niin ulkoaopituilta ja mitääntarkoittamattomilta. kunhan vaan sanoo, ei se niitä tarkoita.

taidat olla masentunut? vai mikä kriisi? joa miehesi hieroo jalkojasi, miten hän voi tarkoittaa sillä jotain pahaa? kannattais jutella ammattiauttajan kanssa, tai ainakin neuvolan terkalle.

Se tekee kaiken vaan jos on pakko. kun keerrankin saisin jotain pyytämättä.edes kerran!!! tulisi sellainen olo että minullakin on jotain väliä.

suosittelen kertomaan näistä tunteista heti neuvolassa, ohjaavat avunsaantiin. muuetn olet hukassa synnytyksen jälkeen masennuksesi kanssa.
 
Ei miunkaan mies hieronut jalkoja pyytämättä,eikä silitellyt yms. mahaa miun raskausaikana. Kävi neuvoloissa ja ultrissa mutta siinäpä se, kaikki "extra" mitä halusi, piti itse pyytää.Ensin se vähän harmitti, mutta sitten tajusin että semmoinen miun mies on,ei se muutenkaan semmoisia tee.
Miun piti pyytää miestä jopa halailemaan minua enemmän raskaana ollessani, kun kaipasin niin paljon hellyyttä.Juteltiin miehen kans ja kerroin sille että tuntuu kuin miul ois halipula 24/7, ne hormonit sekottaa päätä ja oli paha mieli miullakin paaaljon useemmin (ja ties mistä aiheista) kuin "normaalisti".
Yritä puhua miehellesi,kerro noista tuntemuksistasi :hug:
 
vaikka miehesi ei mahallesi lässyttelisikään, ei se ole merkki ettei välitä.
Meillä oli vähän samanlainen tilanne, koko raskauden tuntu että sain kinuta että huomaa minut ja maha! Ja minulle tuli painoa 30kg lisää joten ei ollut kaunis olo..
Mutta sitten kun vauva syntyi. En ole ikinä nähnyt miestäni niin touhuissaan jostakin. Se on niiin onnellinen vauvasta. Jälkeenpäin kun ollaan puhuttu hän on sanonut ettei oikein osannut olla vaikka trittikin. Ja että ei mies sitä voi tuntea kuitenkaan niinkuin nainen.
Ja nyt 3kk synnytyksestä alkaa olo olla itselläkin normaali, 22kg lähtenyt ja hormonit alkanut tasoittua.

Voimia sinulle aivan älyttömästi! Kyllä nuo tunteet on ohimeneviä, ja kyllä uskon että miehesi välittää aivan varmasti!
Odota vaan, niin kohta teillä on jotain niin tärkeää ettet voi edes käsittää sitä =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja aapee:
tuntuu et kaikkien muitten miehet palvoo raskaana olevia vaimojaan ja mä oon vaan joku välttämätön paha.
olis ihanaa jos joskus saisin edes jalkojen hierontaa pyytämättä.tai jonkun kauniin sanan. nyt ne tuntuvat niin ulkoaopituilta ja mitääntarkoittamattomilta. kunhan vaan sanoo, ei se niitä tarkoita.

Minä en saanut raskausaikana oikein mitään huomiota. Mies vastahakoisesti tunnusteli vauvan liikkeitä vatsan päältä. Hiljaista oli sängyn puolella.
Nyt mies on masentunut ja sen takia meillä nyt on hiljaista sängyssä.
Meillä ei mene hyvin. :(
 

Yhteistyössä