Miksi mä en saa olla normaalipainoinen??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Läski"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

"Läski"

Vieras
Miksi mut on tuomittu olemaan läski??!!!MIKSI juuri minä???!!!
Pienestä tytöstä asti ollu ylipainoa...ja aina tulee joku este painon pudotukselle...Viimeksi pudotin 30kiloa...meni lonkat sököks..esti liikkumisen.ENkä voi vieläkään niiden takia liikkua nimekskään että ne ei kipeytys!!

MIKSI MIKSI MIKSI??!!!!

Miksi laihutuksen pitää olla niin mahottoman raskasta ja niin ...huoh!!!

Mä oon niiin kyllästyny!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Tupakan poltonlopettaminen ja viinanjuonnin lopettaminen on paaljon helpompaa--,kun ihminen elää ilman niitä...mutta syöminen...kun ihmisen pitää syödä että pysyy hengissä ja kun oikein syö..pysyy helpommin terveenäkin...

HUOH!!!MÄ ooon niiiiiiiin kyllästynyt olemaan ikuinen läski!!!

Miksi normaalipainoset ihmiset ei voi olla tyytyväisiä itseensä???!!
 
Ruokavaliolla on merkitystä painonhallinnassa 70-90 %. Liikunnan merkitys on siis vain noin 20 %. Eli tuo lonkkajuttu on pelkkä tekosyy.

Minä ainakin olen tyytyväinen itseeni. Olen melkein ihannepainossani.
 
Laihtumiseen riittää syömättömyys, mutta rankkaa sekin. Itse tässä nyt pidän 800-1000 kcal dieettiä, jotta saisi jotain tulosta näkymään. Peruskulutus on pieni, joten eipä pahemmin saa syödä mitään kummoista, jos haluaa laihtua. Tulosta on tullutki eli lantion ympärys on pienentynyt 2 cm ja vyötärön ympärys 6 cm parissa viikossa. Lisäksi vähän jumppaan kotona ja käyn koirien kanssa lenkillä. Motivaatiota riittää, kun kaappi täynnä koon 38 vaatteita. Niihin mahtuakseni lantion pitää pienentyä vielä 10 cm.

Tsemppia. Käy uimahallissa sekä salilla ja jätä leipä ja sokeri pois kokonaan.
 
Joo, tottakai röökin ja juomisen lopettaminen on helpompaa kuin laihdutus. Ja tottakai kaikille muille laihdutus on helpompaa ku sulle. Voi miten epäreilua, menepäs nyt vetämään pari levyä suklaata kun niin ahdistaa.
 
Itse selaan mm.trendiksin,jeansin ym sivuja ja sieltä tulee aina se motivaatio :) ihania vaatteita jos hyvä kroppa!

Mulla oli viimwisen raskauden jälkeen 76 kiloa,165 cm,aika karu näky.
Nyt olen tiputtanut 71 kiloon asti,ja jopa nuo 4-5 pudotettua kiloa näkyvät kropassa selvästi.

tosiaan syöminen on se kaiken a ja o. Pidö vaikka 2 herkkupäivää viikossa ja loppuina päivinä syö kevyemmin.
 
Hakeudu lihavuusklinikalle ja pyydä apua. Kyllä keinot löytyy! T: entinen ikunen laihduttaja lapsesta saakka, joka lihavuusleikkauksen avulla (ei ollut mikään taikatemppu!) Sai viimeinkin pysyvän avun painonhallintaan.
 
ongelma ei ole se että en tietäisi miten läski lähtee...vaan se kun...se on niin raastavan rankkaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Olen puottanut jo 30 kiloa itsestäni pois...hieman noiden lonkkien takia tullut takasi.Mutta vielä ois reilu 10 kiloo puotettavissa että oltasi normaalin rajoissa.

Asun maalla ja teen paljon ruummiillista työtä!Ja aamusta iltaan,toki välillä on huili päiviä...mutta rajansa on liikkumisellakin.Ja syön normaalia kotiruokaa!!

Turhauttaa kun kilot ei vaan lähde vaikka teen mitä!!!!!!!!!!!!!!!!!

TURHAUTTAA nimenomaa!!!

Saleille ja uimahalliin on matkaa monta kymmentä kilometriä...koirien kanssa lenkkeilen sen mitä lonkat kestää,mutta touhuan paljon muuta!!

Ja todellakin..tiedän miten pitää syödä ja liikkua!!Ruumiillinen työ vaatii energiaa muualtakin kun läskistä irtoova energia!!Kalorien puotto puoleen auttasi,mutta auttasiko se mua jaksamaan metsätöissä ja elukoiden hoidossa??!!!
 
[QUOTE="mei";28635540]Itse selaan mm.trendiksin,jeansin ym sivuja ja sieltä tulee aina se motivaatio :) ihania vaatteita jos hyvä kroppa!

Mulla oli viimwisen raskauden jälkeen 76 kiloa,165 cm,aika karu näky.
Nyt olen tiputtanut 71 kiloon asti,ja jopa nuo 4-5 pudotettua kiloa näkyvät kropassa selvästi.

tosiaan syöminen on se kaiken a ja o. Pidö vaikka 2 herkkupäivää viikossa ja loppuina päivinä syö kevyemmin.[/QUOTE]

Mielestäni ei voi antaa tuollaista ohjetta, että voi pitää kaksi herkkupäivää viikossa. Se mitä herkkupäivä kenellekin tarkoittaa niin vaihtelee. Todella lihava ihminen, kun on tottunut syömään paljon ja saattaa herkutella kokonaisella sipsipussilla ja suklaalevyllä ja muut lisukkeet päälle. Hyvinkin saattaa herkkujen kalorit olla 3000 kcal/päivä ja sitten ihmetellään ettei paino tipu.
 
Ei se painon pudotus oo helppoa. Varsinkaan väsyneenä...kun on pieniä lapsia. Itellä on parin viime raskauden kilot jääny vyötärölle. Haluaisin laihdutttaa/laittaa ruokavalion kuntoon, mutta oon aivan liian väsyny niin tekemään. Sokeri on mun selviytymislääke, jonka voimalla pöyritän viiden lapsen arkea ja 200m2 huushollia...!

Mutta uskon vakaasti, että tulee sekin aika jolloin tämä sohvasokeriperuna saa omaa aikaa ja löytää motivaation ruokaremonttiin!

Joten eipäs vaivuta epätoivoon vaan jatketaan taistelua sokeririippuvuutta vastaan.
 
[QUOTE="läski";28635551]
Turhauttaa kun kilot ei vaan lähde vaikka teen mitä!!!!!!!!!!!!!!!!!


[/QUOTE]

Nimenomaan kun ei edes tarvitse tehdä mitään, vaan ainoastaan jättää tekemättä jotain (mättää ruokaa vähemmän suuhun). Helppoa kuin mikä.

Ongelma on sinulla selvästikin henkistä laatua. Oletko lohtusyöjä? Syötkö suruusi ja iloosi? Opettele tunnistamaan nämä tunteet ja eriytä ne ruoasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja läski myös;28635568:
Ei se painon pudotus oo helppoa. Varsinkaan väsyneenä...kun on pieniä lapsia. Itellä on parin viime raskauden kilot jääny vyötärölle. Haluaisin laihdutttaa/laittaa ruokavalion kuntoon, mutta oon aivan liian väsyny niin tekemään. Sokeri on mun selviytymislääke, jonka voimalla pöyritän viiden lapsen arkea ja 200m2 huushollia...!

Mutta uskon vakaasti, että tulee sekin aika jolloin tämä sohvasokeriperuna saa omaa aikaa ja löytää motivaation ruokaremonttiin!

Joten eipäs vaivuta epätoivoon vaan jatketaan taistelua sokeririippuvuutta vastaan.

Väsymys on pelkkä tekosyy. Sokeri väsyttää entisestään. Minä olen hoikistunut eineksillä, kun en ehdi/jaksa arkisin ruokaa laittaa.
 
Niiinpä kun kaiken ajan vie lapset (5) ja koti.Plus tietty elukat ja niiden hoito mut se menee hyvötyliikunnaks!!

Kiitti toinen läski...ymmärryksestä! <3

Tuskien taival on päästä näistä eroon ja itteä ahistaa kun ei...ei lähe ei.

Ihana ois painaa vaikka se terveet 70 kiloo.Ja näyttää terveeltä sopivasti pyöreeltä ihanalta pikkasen pehmoselta...mut ku ei...sitä pehmeyttä on LIIKAAAAAAAA!!!!

Ei vaan jaksa perheen pyörityksen keskellä pinnistää itteensä viel liikkumaan...
Se että kun saat piitkän päivän jälkeen muksun nukkumaan...ni niin helposti tulee istuttua hetkeks sohvan nurkkaan ennen nukkumaan menoa ja hengähtää ja syödä rauhassa iltapalaa...ja herkkujakin joskus...

Mut...TUSKA ku ne kilot o tiukassa...30 kilon eteen vuodatin miljoonia tsiljoonia hikipisaroita...ja kulutin kaiken aikani liikkumiseen ja siihen että syön oikein....ei..ei jaksa...kun tuloksia ei tule...

TURHAUTTAAA!!
 
[QUOTE="läski";28635551]ongelma ei ole se että en tietäisi miten läski lähtee...vaan se kun...se on niin raastavan rankkaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Olen puottanut jo 30 kiloa itsestäni pois...hieman noiden lonkkien takia tullut takasi.Mutta vielä ois reilu 10 kiloo puotettavissa että oltasi normaalin rajoissa.

Asun maalla ja teen paljon ruummiillista työtä!Ja aamusta iltaan,toki välillä on huili päiviä...mutta rajansa on liikkumisellakin.Ja syön normaalia kotiruokaa!!

Turhauttaa kun kilot ei vaan lähde vaikka teen mitä!!!!!!!!!!!!!!!!!

TURHAUTTAA nimenomaa!!!

Saleille ja uimahalliin on matkaa monta kymmentä kilometriä...koirien kanssa lenkkeilen sen mitä lonkat kestää,mutta touhuan paljon muuta!!

Ja todellakin..tiedän miten pitää syödä ja liikkua!!Ruumiillinen työ vaatii energiaa muualtakin kun läskistä irtoova energia!!Kalorien puotto puoleen auttasi,mutta auttasiko se mua jaksamaan metsätöissä ja elukoiden hoidossa??!!![/QUOTE]


Huomaatko että puhut ihan ristiin. Olet pudottanut 30 kiloa mutta paino ei putoa. Teet paljon ruumiillista työtä mutta et voi liikkua. Eikä kukaan ole väittänyt painon pudotuksen olevan helppoa, see on kovaa opettelua syömään oikein ja terveellisesti. Edelleen suosittelen sulle tuota kiloklubia.
 
Itsees mä oon aika himoliikkuja,ihan oikeesti.Nautin piiitkistä lenkeistä ja ruumiillisestä työstä!!

Nautin myös hyvästä ruuasta.Enkä kammoa KAsvisten syöntiä vaan ne kuuluu jokaiselle ruokailulle ilman kermoja tms!!

Tunne syöntiä on...syön ahistukseen kyllä helposti.Se on totta.Siitä pitäis päästä eroon kun osais ja pystyis kanavoimaan sen oikein.Joskus nautiskelen ilooni jäätelön.Joskus pienen patukan suklaata.

Ahistus on se...kun ahistaa kun ei riitä proput.Keho sano ittensä irti laihutuksesta 30 kilon kohalla.Ja rupes reistaamaan.Jospa se paranis...ni pääsis taas nauttimaan liikkumisesta kunnolla.Ei olis ahistuksiakaan.Mutta kun keho on kipeä eikä lääkäreistä ole apua...ni pistäähän se ahistamaan...ja sit helposti tulee syötyä jtn ylimmäärästä. :/
 
Mitä syöt? Jätä vaalea jauho ja sokeri pois niin ihan varmasti alkaa paino tippua. Perunaa, riisiä ja pastaa pieniä annoksia jos niitä haluat syödä. Hyvää lihaa/kanaa/kalaa (ei mitään kaupan valmismarinadeja) ja salaattia ja kasviksia niin on hyvää ja painokin tippuu.
 
Tässä ahistuksessa tuli nyt sit kirjotettua sekavasti. Sori.Tiedän senkin että pilkunviilaajia täältä löytyy jos jostain.Ja sen tiedän et ihan sama mitä sanoo...ni aina on joku joka viihtii piip pilkkuja.

Vaikka laihutuskin on pilkunviilaamista.

Todellakin tiedän miten kilot lähtee ja ne lähti niin kauan kun kaikki aika perheeltä meni lenkkeilyyn ja urheilemiseen.Mutta sitten tuli elimistölle totaali stoppi painon pudotuksen suhteen...ja kun meni noi lonkat,että kivuissa meni vuosi!!enkä pystynyt tekemään oikein mitään.Muutakun nää perus kodinhoitoon liittyvät ja lapsien hoidot,nekin oli välillä tuskallinen hoitaa kun jalat ei kantanut...siitä alko ahistus...ja palasi ahistukseen syöminen.
Talvella hiihdin paljon.sen lonkat kesti tosi tosi hyvin ja ne parani sillä.Mutta lumet kun lähti...en pääse enään hiihtämään.
Eikä lenkillä kärsi käydä yhtään kun lonkat kipeytyy.Lääkärit ei noteraa mitenkään!!
Lonkat kestää kyllä metsätyöt ja pihapiirissä touhuamiset...mutta ei niitä aivoja leputtavia ihania hartaita ja pitkiä lenkkejä koirien kanssa jotka poistaa ahistuksen tunteita...ja sitä ahistukseen syömistä.
Talven hiihtojen jälkeen rupesin kokeilee tehotreenejä kotona...mutta elimistö sano slut...se ei pysty siihen.Voimat katos.Ja tuli pitkä heikotuskausi ja väsymys.
Kun kaiken kuntoilun lisäks pitäs pystyä nukkumaan tarpeeksi...tuli keväällä lapsille sitkeä pitkä flussa kausi kaikille vuoronperään tietenkin.Meni yöt kukkuessa...eikä päivälläkään pystyny nukkumaan...Muutenkin iski moni ressi päälle-
Treenajani joka mulle ohjelmaa teki...sano et nut otettava lepo.Pitempi lepo kausi.Väsynyt olen ollut.Ja olo jotenkin huippaava että en ole pystynyt alottamaan treenejä vielä uudestaan.Kolmas lepo kuukaus lähtee rullaa pian...

Ja ahistaa kun elimistö ei pysty!!
 
jos syön leipää ni syön täysjyväruista ja sitäkin vain muutaman palan päivässä.Perunaa syön pääasiassa noista "pääruokaaineista" ja niitäkin syön hillitysti.Tyyliin kaksi kananmunankokoista aterialla.

Tiedän siis miten syödä.Tiedän todellakin.Ja osaan laskea kaloreita jo ihan päässä...kun opettelin mitan ja puntarin kanssa noi annokset tekemään.Ne tulee automaattisesti.
Välillä tosin tulee poikkeuksia tehtyä...niin kun kaikilla varmasti vähän heittää ruokavalio.Mutta esim roskaruokaa syön tyyliin hesee maks 2 kertaa vuodessa ja pizzaa vain joskus pakasteesta.Muutakaan valmis mössöö ei syödä.Vaan teen kaiken itse.
 
Laihtuakseen ei ole PAKKO urheilla. Riittää kun syö vähemmän kuin kuluttaa. Suomeksi siis, sun keho ei estä sua vaan sun mieli. Ja sitä pitäisi pystyä hallitsemaan kyllä...
 

Yhteistyössä