Miksi mä ajattelen koko ajan, että mun äiti kuolee, vaikka kuitenkin toivon, että selviää syövästään?

[tuntuu pahalta]

Toivon enemmän kuin mitään muuta, että äiti selviää ja parantuu syövästään... hän on minulle erittäin tärkeä ja rakas ihminen. Mutta usein ajattelen jotain sen suuntaista, että äiti kuolee eikä näe vanhuutta ja lapsenlapsiaan jne... miksi ajattelen näin? Vaikka en sitä toivo.

 

[Maira]

Pessimisti ei pety, joku tälläinen siinä on takana..Tiedän kyllä mitä tarkoitat, koska mietin ite usein samaa.. :hug:

 

[km]

On ihan luonnollista ajatella noin, mun mielestä.

Ja mitä äidin kuolemaan tulee, itse menetin omani 15 vuotiaana.

 

[ok]

Valmistaudut henkisesti siihen mahdollisuuteen.

 

[Timangi-]

Mun äidilläni on imusolmukesyöpä. Kerran siitä sai puhtaanpapaerit, mutta sitten se uusi(paheni) sitkuttaa vieläkin vaikka 5v sitten todettiin. Rankat hoidot ja lääkkeet. En tiedä mitä odottaa.

 

[km]

Valmistaudut henkisesti siihen mahdollisuuteen.

Niin tätä mäkin siis ajoin takaa kommentillani kun laitoin että luonnollista. Koska kuolema on toinen vaihtoehto niin tottakai sitäkin ajattelee.

 

[Edla-Mamma]

Yrität valmistautua sellaiseen asiaan johon ei kuitenkaan pysty valmistautumaan.

Uskaltaako kysyä mistä syövästä on kyse?

Itse menetin ko. taudille äidin melkein kymmenen vuotta sitten....

 

[vieras]

paripäivää sitten saatoin äitini haudan lepoon syöpä vei hänet ja ikävä on kova olimme päivittäin tekemisissä.. voimia sinulle.

 

[Tsirpukka]

:hug: ,sama homma ,mutta miulle se on tosiasia.Äitin rintasyöpä on levinnyt keuhkoihin,rintarankaan ja lonkkaluustoon.Lisäks diabetes,verenpainetauti ja nivelreuma :'( .Eilen antovat äitille hyvin pienen annoksen sytostaatteja jotta saataisiin pysymään leviäminen kurissa,toinen vaihtoehto ois ollut jatkaa vaan pelkän kivun hoitoa...Tässä on itku ollut itelläkin silmässä pari viime kuukautta,eikä oo saanu nukuttuakaan :/ .Isän tukena on yritetty taaperon kanssa olla,kun mummo on ollut vuodeosastolla ja sairaalassa huhtikuun alusta lähtien.Kuitenkin 46 vuotta naimisissa olleet.Äitini siis on 69v.

 

[ap]

Mun äidilläni on imusolmukesyöpä. Kerran siitä sai puhtaanpapaerit, mutta sitten se uusi(paheni) sitkuttaa vieläkin vaikka 5v sitten todettiin. Rankat hoidot ja lääkkeet. En tiedä mitä odottaa.

Noh, minun äidillänikin oli jo yksi syöpä, siitä on aikaa tosi paljon, mutta nyt tuli sitten toinen... Toivottavasti selviää tästäkin, mutta pelkään pahoin ettei... :'(

 

[jybis]

ite olin tosi pessimistinen koko ajan...ja tosiaan tiedin jo ennen niitä lääkäreiden sanoja että huonosti käy.
isän vei haimasyöpä ja äidin laajalle levinnyt paksusuolensyöpä.
isä kerkesi täyttää 42v (-07) ja äiti melkein 41v(-09)

Yksi mistä mä olen niin hyvilläni oli se että vietin molempien aknssa hirveästi aikaa "kuin viimeistä päivää",oli ihanaa vaikka tiesi että kohta toinen lähtee..uskon että sain vanhempani tuntemaan itsensä onnelliseksi

 

[ap]

Yrität valmistautua sellaiseen asiaan johon ei kuitenkaan pysty valmistautumaan.

Uskaltaako kysyä mistä syövästä on kyse?

Itse menetin ko. taudille äidin melkein kymmenen vuotta sitten....

En tiedä mikä syöpä on kyseessä, ei ole äiti kertonut sen tarkemmin, on vissiin aika arka aihe puhua...

 

[ap]

Niinhän se varmaan on, että pessimisti ei pety... mutta kyllä mä kuitenkin petyn ja pahasti, jos äiti ei selviä. Mahdollisuudet ovat varmaan aika heikot, ehkä siksi ajattelen negatiivisesti, mutta sisälläni toivon erittäin kovasti, että äiti selviää koska hänellä olisi vielä niin paljon koettavaa, nähtävää ja elettävää. Äitini on maailman kiltein ihminen, ei ole koskaan tehnyt mitään pahaa ja silti hänelle on tällainen tauti (taas) annettu, elämä ei ole reilua.

 

[Tsirpukka]

:headwall: ,miks miks kukaan ei keksi tuohon tautiin 100% hoitoa :kieh: ?
Mistähän lehestä luin ,että joka kolmas ihminen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa...Julmaa :'(

 

[ap]

:headwall: ,miks miks kukaan ei keksi tuohon tautiin 100% hoitoa :kieh: ?
Mistähän lehestä luin ,että joka kolmas ihminen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa...Julmaa :'(

Niin ja toisilla se syöpä on pari tai jopa kolme kertaa elämänsä aikana. :'(

 

[Maira]

No meillä on se tilanne et sama pirun syöpäläinen on uusiutunu uusiutumistaan äidilleni, tätä kierrettä on nyt jo jatkunut 10 vuotta, saa nähä mihin tilanne etenee..

 

[Ego]

Niinhän se varmaan on, että pessimisti ei pety... mutta kyllä mä kuitenkin petyn ja pahasti, jos äiti ei selviä. Mahdollisuudet ovat varmaan aika heikot, ehkä siksi ajattelen negatiivisesti, mutta sisälläni toivon erittäin kovasti, että äiti selviää koska hänellä olisi vielä niin paljon koettavaa, nähtävää ja elettävää. Äitini on maailman kiltein ihminen, ei ole koskaan tehnyt mitään pahaa ja silti hänelle on tällainen tauti (taas) annettu, elämä ei ole reilua.

Näinhän se on . Mun äitilläni oli pohjalla ms-tauti joka oli erittäin pitkälle edennyt jo yli kymmenen vuotta. Sai keuhkokuumeen ja ei kestänyt sitä. Hautajaiset perjantaina :'(
Sulle haleja ap. Tiedän tunteen. :hug: