Miksi lapsiperheen elämästä ei saa valittaa?

[Sympatiaton]

- Työstä saa olla väsynynyt, eikä kukaan ihan hevillä sano että itsepä olet alasi valinnut.

- Jos koiranpentu repii uuden design-sohvasi, ei kukaan tule päin naamaa nauramaan että kannattiko pitää sellaista sohvaa.

- Jos väsyttää hektinen elämä, ymmärrystä riittää.

- Jos vanhemmat ovat mulkkuja, niin kaikki sympatiat saat.


Mutta auta armias jos olet lapsellinen työssäkäyvä, tai lapsi pilaa jonkun huonekalun, tai lapsiperheen elämä hetkellisesti väsyttää... niin johan tulee kommenttia siitä, että itse olet lapsesi tehnyt ja elämäsi valinnut, älä valita.

Miksi ihmeessä näin? Onko lapset niin arka paikka, kaikin puolin, että sympatiaa ei heru?

 

["vieras"]

Kyllä saa valittaa.

 

["vieras"]

Mitäpä jos ampuisit itsesi niin ei tarvitsisi valittaa?

 

[4erf]

Ai, ei musta noista muistakaan jutuista saa oikein valittaa, sillä kaikki tekee omat valintansa. Vanhemmat on kyllä sellainen juttu, josta voikin välillä valittaa, sillä kukaan ei voi vanhempiaan etukäteen valita.

 

["joanna"]

Saa ja pitää valittaa! Ihan sama, mitä kukin on itse valinnut elämässään, niin aina kun ei vaan ole helppoa!! Jos on pakko olla aina tyytyväinen, vaikka mitä tapahtuisi, niin eikö se olisi vähän luonnotonta..? Kyllä mä olen itkenyt, kun tajusin lapsen riisuneen vaipan ja kakkaa oli villalankamatossa ympäriinsä. Ja olen itkenyt, kun lapsi rikkoi kalliin kamerani. Ei vaan aina jaksa kaikkea.

 

[rrrrrrrr]

[QUOTE="joanna";23056435]Saa ja pitää valittaa! Ihan sama, mitä kukin on itse valinnut elämässään, niin aina kun ei vaan ole helppoa!! Jos on pakko olla aina tyytyväinen, vaikka mitä tapahtuisi, niin eikö se olisi vähän luonnotonta..? Kyllä mä olen itkenyt, kun tajusin lapsen riisuneen vaipan ja kakkaa oli villalankamatossa ympäriinsä. Ja olen itkenyt, kun lapsi rikkoi kalliin kamerani. Ei vaan aina jaksa kaikkea. [/QUOTE]

Ei, jos ei ole tyytyväinen elämäänsä, niin asioille täytyy yrittää itsekin tehdä jotain, eikä vain ruikuttaa. On ihan totta, että kommelluksiakin sattuu, mutta niillekin voi yrittää nauraa. On ihan oletettavaakin, että kommelluksia sattuu, varsinkin, jos on lapsia, että eipä muuta kuin vain hymyhuulin jatkaa eteenpäin, ja muistaa jatkossa pitää kameran pois lapsen lähettyviltä.

 

[nsunau]

Saa valittaa siinä missä muistakin asioista. Mut se on sit eri asia, kiinnostaako ketään. Meillä töissä on eräs äitiyslomalta juuri palannut valittaja ja suurin osa muista työntekijöistä on lapsettomia, joten ei ehkä ihan hirveästi kosketa lapsiarjen ongelmat.

Jonkin aikaa jaksaa kohteliaisuudesta kuunnella ja nyökkäillä, mutta rajansa kaikella. Nykyään vaan vaihdamme kylmästi puheenaihetta, kun valitus alkaa Kakka ei vaan kiinnosta, Oma valinta, kuten omakotitalon lumityöt, mutta enpä ne omakotiasujatkaan niistä jaksa aina valittaa.

Mä en oikeastaan voi sietää valitusta mistään tuollaisesta omasta valinnasta. Akkamaista ja turhaa, väsyttävää muille. Hyävksyn valituksen/kritiikin esim. jonkin kurssin opetuksen laadusta tms, mutta ei heru sympatiaa omasta valinnasta naukumisesta.