Miksi lapsia pitäisi tehdä nykyistä enemmän?

[vierailija]

Hirveästi ollaan huolissaan siitä, etteivät suomalaiset tee riittästi lapsia. En tajua. Tällä hetkellä koko yhteiskunnan suurin kuluerä ovat huonot vanhemmat. Ne, jotka sössivät sen ainoan duuninsa jossa edes jotenkin pitäisi pärjätä, ja näitä jälkiä yhteiskunta sitten paikkaa kymmeniä vuosia. Ei me tarvita enää yhtään perhettä jossa lapsista ei huolehdita, ja kuitenkin nämä perheet näyttävät tekevän enemmän lapsia kuin perheet keskimäärin. Ei meillä riitä rahat näihin perheisiin vaikka tänne keksittäisiin kymmenen uutta Nokiaa. Ja kuitenkin näiden perheiden lapsilla pitäisi saada olla samat valmiudet onnelliseen elämään kuin muillakin.

Jospa lopetettaisiin puheet siitä, että meidän pitäisi tehdä enemmän lapsia, ja alettaisiin puhumaan siitä, että meidän pitäisi huolehtia lapsista paremmin. Ja että se lapsimäärä pitäisi olla sellainen, että heistä pystyy itse huolehtimaan. Suurinta rakkautta lapsiaan kohtaan on se, ettei tee tänne lisää onnettomia ihmisiä. Silloin on aina hyvä äiti lapsilleen. Ja itse onnellinen. Ja joskus tämä oikea lapsimäärä on nolla, se että ei tee lapsia ollenkaan, vaan keskittyy omaan onnellisuuteensa ja hyvinvointiinsa. Se on vastuullista aikuisuutta.

 

[vierailija]

Suomalaisten määrä vähenee näin pienellä syntyvyydellä.

Eikä sitä paitsi mikään tarkoita, että lisälapset tulisivat juuri lapsistaan huolehtimaan pystymättömille (joita on melkoisen pieni osa vanhemmista).

 

[.....]

Niin, tuo on kyllä vaikea yhtälö. Pitäisi löytää joku optimimäärä lasten ja tulevien työpaikkojen suhteelle.
Nykyisellä menollahan ongelma on se, että työikäisten (ja toisaalta työssäkäyvien) osuus suhteessa elätettäviin (lapset ja vanhukset) on tulevaisuudessa liian pieni. Toisaalta ei myöskään riitä hoitajia näille kahdelle autettavalle taholle. Mutta toisaalta, jos työpaikkoja ei nytkään ole kaikille, niin en tiedä.

 

[vierailija]

Niin, tuo on kyllä vaikea yhtälö. Pitäisi löytää joku optimimäärä lasten ja tulevien työpaikkojen suhteelle.
Nykyisellä menollahan ongelma on se, että työikäisten (ja toisaalta työssäkäyvien) osuus suhteessa elätettäviin (lapset ja vanhukset) on tulevaisuudessa liian pieni. Toisaalta ei myöskään riitä hoitajia näille kahdelle autettavalle taholle. Mutta toisaalta, jos työpaikkoja ei nytkään ole kaikille, niin en tiedä.

Tuo laskelma perustuu siihen, että vanhukset hoidetaan verovaroin kunnallisilla palveluilla. Eläkkeiden maksaminen toki on suuri taloudellinen rasite, mutta nyt eläköityvä sukupolvi on varakkain sukupolvi koko Suomen historiassa. Heilä on varaa ja haluakin ostaa palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä lisää väistämättä monenlaista kuluttamista ja tuo lisää työpaikkoja muuallekin kuin suoraan hoitotyöhön.

Hoitoalan tekonologia kehittyy koko ajan, niin että varsinaista ihmistyövoimaa tarvitaan koko ajan vähemmän. Toisaalta hoitotyö ei ole mitään rakettitiedettä. Siinä pärjää ihan tavallinen ihminen, koska siinä hoidetaan ihan tavallisia ihmisiä. Ei tarvitse olla henkisesti jalostunut yksilö tuodakseen toiselle ihmiselle ruokaa tai rupatellakseen mukavia samalla kun auttaa hänelle vaatteita päälle. Meidän hurjasta työttömien reservistä vo helposti irroittaa 100 000 ihmistä hoivatyöhön vaikka heti, kohtuullisella koulutuksella. Enkä usko että työttömien määrä tästä ihan heti vähenee. Vanhukset toki vähenevät ja huoltosuhde tasaantuu ajan kanssa.

Eli ehkä asiat eivät ole niin huonosti kuin annetaan ymmärtää.

 

[vierailija]

Suomessa ollaan jostain syystä sitä mieltä, että pitää olla varakas hankkiakseen lapsia. Lapsiperheellä on oltava iso omakotitalo isolla pihalla, jokaiselle lapselle oma huone, kalliit ohjatut harrastukset jokaiselle lapselle (tyyliin jääkiekko) ja sekä isälle että äidille omat autot jotta pystyvät kuskaamaan lapsia. Jos rahat eivät riitä kaikkiin vaadittaviin hankintoihin, niin lapsilukua pitää sitten karsia esimerkiksi kahdesta yhteen. Niin ikään harvalla pariskunnalla on varaa kaikkiin "lapsihankintoihin" ainakaan ennen kuin vasta kolmekymppisenä, kun on ehditty kerätä pääomia, jolloin myös lasten hankinta viivästyy ja lapsiluku saattaa lopulta jäädä vajaaksi ihan biologisistakin syistä.

Vertailukohdaksi voisi ottaa vaikkapa Afrikan, missä kaislamajassa asuvan perheen ei ole mikään ongelma tehdä vaikka keskimäärin 6-7 lasta. Samaan aikaan, kun maan harvalukuiset varakkaat henkilöt (ja olematon keskiluokka) tekevät paljon vähemmän lapsia.

 

[.....]

Tuo laskelma perustuu siihen, että vanhukset hoidetaan verovaroin kunnallisilla palveluilla. Eläkkeiden maksaminen toki on suuri taloudellinen rasite, mutta nyt eläköityvä sukupolvi on varakkain sukupolvi koko Suomen historiassa. Heilä on varaa ja haluakin ostaa palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä lisää väistämättä monenlaista kuluttamista ja tuo lisää työpaikkoja muuallekin kuin suoraan hoitotyöhön.

Hoitoalan tekonologia kehittyy koko ajan, niin että varsinaista ihmistyövoimaa tarvitaan koko ajan vähemmän. Toisaalta hoitotyö ei ole mitään rakettitiedettä. Siinä pärjää ihan tavallinen ihminen, koska siinä hoidetaan ihan tavallisia ihmisiä. Ei tarvitse olla henkisesti jalostunut yksilö tuodakseen toiselle ihmiselle ruokaa tai rupatellakseen mukavia samalla kun auttaa hänelle vaatteita päälle. Meidän hurjasta työttömien reservistä vo helposti irroittaa 100 000 ihmistä hoivatyöhön vaikka heti, kohtuullisella koulutuksella. Enkä usko että työttömien määrä tästä ihan heti vähenee. Vanhukset toki vähenevät ja huoltosuhde tasaantuu ajan kanssa.

Eli ehkä asiat eivät ole niin huonosti kuin annetaan ymmärtää.

Toisaalta eläkkeiden maksamisen lisäksi pitää löytää tarpeeksi suuri joukko yksityisellä puolella työskenteleviä ihmisiä, jotka maksavat myös niiden hoitajien palkat.

Mutta joo, työttömiä voisi kyllä hyödyntää helposti vanhustenhoidossa. Nykyisin vain kaikki tehdään niin vaikeaksi, että sinulla pitää olla viiden vuoden yliopistokoulutus ja kahdeksan eri työlupakorttia, ennen kun olet pätevä keittämään mummolle kupillisen kahvia.

 

[vierailija]

Suomessa ollaan jostain syystä sitä mieltä, että pitää olla varakas hankkiakseen lapsia. Lapsiperheellä on oltava iso omakotitalo isolla pihalla, jokaiselle lapselle oma huone, kalliit ohjatut harrastukset jokaiselle lapselle (tyyliin jääkiekko) ja sekä isälle että äidille omat autot jotta pystyvät kuskaamaan lapsia. Jos rahat eivät riitä kaikkiin vaadittaviin hankintoihin, niin lapsilukua pitää sitten karsia esimerkiksi kahdesta yhteen. Niin ikään harvalla pariskunnalla on varaa kaikkiin "lapsihankintoihin" ainakaan ennen kuin vasta kolmekymppisenä, kun on ehditty kerätä pääomia, jolloin myös lasten hankinta viivästyy ja lapsiluku saattaa lopulta jäädä vajaaksi ihan biologisistakin syistä.

Vertailukohdaksi voisi ottaa vaikkapa Afrikan, missä kaislamajassa asuvan perheen ei ole mikään ongelma tehdä vaikka keskimäärin 6-7 lasta. Samaan aikaan, kun maan harvalukuiset varakkaat henkilöt (ja olematon keskiluokka) tekevät paljon vähemmän lapsia.

Mietippä omalle kohdalle. Haluaisitko olla mieluummin lapsi siellä kaislamajassa vai lapsi asunnossa jossa on turvallista ja lämmintä, on vesi ja sähkö? En ymmärrä, miksi ihannoidaan köyhän lapsen elämää. Se lapsi ei saa lääkettä jos sairastuu, ei saa hammashoitoa, ei saa koulutusta jonka avulla pärjätä elämässä. Köyhä lapsi on altis monenlaiselle hyväksikäytölle. Onnettomalle elämälle, jossa hän on muista riippuvainen, ja vain sattuma määrää sen, onko tämä ihminen, joka hänen elämästään päättää, hyvä vai paha.

Ehkäisy on keksitty, eikä Suomeen synny yhtään vahinkolasta. Se tuo vanhemmalle vastuun pitää huolta lapsesta jonka hän tietoisesti tänne synnyttää. Juuri siksi, ettei Suomi ole kehitysmaa, täällä ei tarvitse elää kuten kehitysmaassa. Josta sieltäkin väki jostain syystä haluaa pois, kehittyneempiin maihin.

 

[vierailija]

Mietippä omalle kohdalle. Haluaisitko olla mieluummin lapsi siellä kaislamajassa vai lapsi asunnossa jossa on turvallista ja lämmintä, on vesi ja sähkö? En ymmärrä, miksi ihannoidaan köyhän lapsen elämää. Se lapsi ei saa lääkettä jos sairastuu, ei saa hammashoitoa, ei saa koulutusta jonka avulla pärjätä elämässä. Köyhä lapsi on altis monenlaiselle hyväksikäytölle. Onnettomalle elämälle, jossa hän on muista riippuvainen, ja vain sattuma määrää sen, onko tämä ihminen, joka hänen elämästään päättää, hyvä vai paha.

Ehkäisy on keksitty, eikä Suomeen synny yhtään vahinkolasta. Se tuo vanhemmalle vastuun pitää huolta lapsesta jonka hän tietoisesti tänne synnyttää. Juuri siksi, ettei Suomi ole kehitysmaa, täällä ei tarvitse elää kuten kehitysmaassa. Josta sieltäkin väki jostain syystä haluaa pois, kehittyneempiin maihin.

Ovat kehitysmaiden ihmisetkin onnellisia pääosin. Ei onni yleensä tule rahasta.

Toisaalta Suomessa köyhänkin perheen lapset saavat nykyaikaisen asunnon, terveydenhoitoa ja koulutusta, joten en ymmärrä mikä siinä alkuunkaan voisi olla ongelma?

 

[.....]

Suomessa ollaan jostain syystä sitä mieltä, että pitää olla varakas hankkiakseen lapsia. Lapsiperheellä on oltava iso omakotitalo isolla pihalla, jokaiselle lapselle oma huone, kalliit ohjatut harrastukset jokaiselle lapselle (tyyliin jääkiekko) ja sekä isälle että äidille omat autot jotta pystyvät kuskaamaan lapsia. Jos rahat eivät riitä kaikkiin vaadittaviin hankintoihin, niin lapsilukua pitää sitten karsia esimerkiksi kahdesta yhteen. Niin ikään harvalla pariskunnalla on varaa kaikkiin "lapsihankintoihin" ainakaan ennen kuin vasta kolmekymppisenä, kun on ehditty kerätä pääomia, jolloin myös lasten hankinta viivästyy ja lapsiluku saattaa lopulta jäädä vajaaksi ihan biologisistakin syistä.

Vertailukohdaksi voisi ottaa vaikkapa Afrikan, missä kaislamajassa asuvan perheen ei ole mikään ongelma tehdä vaikka keskimäärin 6-7 lasta. Samaan aikaan, kun maan harvalukuiset varakkaat henkilöt (ja olematon keskiluokka) tekevät paljon vähemmän lapsia.

Se on vähän niin, että sivistysvaltioissa ajatellaan, että ei riitä, että rustaa liukuhihnalta vauvoja, vaan ne vauvat pitäisi myös kyetä kasvattamaan täysipainoisiksi aikuisiksi. Kehitysmaissahan lapsia tehdään tietoisesti vähän ylimääräisiä, kun osa kuitenkin kuolee matkalla pois.

Ja keskiluokan lisääntyminen on ongelmallista, koska he joutuvat itse ne lapset elättämään. Jos on valmiiksi tukien varassa elävä, on helppo tehdä lisää lapsia, kun sitä mukaa saa enemmän tukea. Kun keskiluokkainen tekee lisää lapsia, joutuu hän rahoittamaan lapsen kulut omasta pussista ilman, että tulot lisääntyvät oleellisesti.

 

[vierailija]

Onnettomalle elämälle, jossa hän on muista riippuvainen, ja vain sattuma määrää sen, onko tämä ihminen, joka hänen elämästään päättää, hyvä vai paha.

Ihmisten hyvän- tai pahantahtoisuus nyt ei ollenkaan ole kiinni varallisuusasteesta.

 

[vierailija]

Ihmisten hyvän- tai pahantahtoisuus nyt ei ollenkaan ole kiinni varallisuusasteesta.

Ei olekaan. Siksi onkin tärkeää ylläpitää järjestelmää, jossa ihmiset eivät ole riippuvaisi toistensa hyväntahtoisuudesta, vaan järjestelmä takaa jokaiselle oikeuden kouluutkseen ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Siihen on syy, miksi tietyissä maissa tällaista järjestelmää ei haluta luoda. Silloin kaikkien valta siihen itseä heikommassa asemassa olevaan ihmiseen vähenisi.

 

[vierailija]

Se on vähän niin, että sivistysvaltioissa ajatellaan, että ei riitä, että rustaa liukuhihnalta vauvoja, vaan ne vauvat pitäisi myös kyetä kasvattamaan täysipainoisiksi aikuisiksi. Kehitysmaissahan lapsia tehdään tietoisesti vähän ylimääräisiä, kun osa kuitenkin kuolee matkalla pois.

Ja keskiluokan lisääntyminen on ongelmallista, koska he joutuvat itse ne lapset elättämään. Jos on valmiiksi tukien varassa elävä, on helppo tehdä lisää lapsia, kun sitä mukaa saa enemmän tukea. Kun keskiluokkainen tekee lisää lapsia, joutuu hän rahoittamaan lapsen kulut omasta pussista ilman, että tulot lisääntyvät oleellisesti.

Ei "täysipainoiseksi aikuiseksi" kasvattamiseen tarvita mitään erityisiä taloudellisia voimavaroja Suomen kontekstissa. Yksinhuoltaja-lähihoitajan kaksi lasta kasvavat samalla lailla täysipainoisiksi kuin lääkäripariskunnan. Luksuksen tarjoaminen on eri asia kuin perusedellytykset.

 

[vierailija]

Ovat kehitysmaiden ihmisetkin onnellisia pääosin. Ei onni yleensä tule rahasta.

Toisaalta Suomessa köyhänkin perheen lapset saavat nykyaikaisen asunnon, terveydenhoitoa ja koulutusta, joten en ymmärrä mikä siinä alkuunkaan voisi olla ongelma?

Anteeksi mitä?? Onnellisia?? Kun lapset kuolee nälkään??? Mitä sun pääkopassa on, sahanpuruja?

 

[vierailija]

Anteeksi mitä?? Onnellisia?? Kun lapset kuolee nälkään??? Mitä sun pääkopassa on, sahanpuruja?

Aika pieni osa niistä lapsista lopulta nälkään kuolee.

Vrt. vaikka Suomen 1800-luku, kyllä silloinkin välillä oli nälänhätiä mutta silti ihmiset olivat pääosin onnellisia ihan niin kuin nykyäänkin.

 

[vierailija]

On niin monta talotehdasta, eikä niitä taloja hanki muut kuin lapsiperheet?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080321991301_uu.shtml

Ja isot lapset täytyy saada mahdollisimman nopeasti muuttamaan niinhin siksi, että saadaan nopeasti myytyä ne pienet asunnot mahdollisimman suurella voitolla? Muitakin syitä voi olla, niinkuin se, että veroa menee myös eläkkeistä jne.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080321991301_uu.shtml

Huoltosuhteesta kai puhutaan myös...?

 

[.....]

Aika pieni osa niistä lapsista lopulta nälkään kuolee.

Vrt. vaikka Suomen 1800-luku, kyllä silloinkin välillä oli nälänhätiä mutta silti ihmiset olivat pääosin onnellisia ihan niin kuin nykyäänkin.

Mistä tiedät? Siis kuinka onnellisia ihmiset silloin olivat?

 

[.....]

Ei "täysipainoiseksi aikuiseksi" kasvattamiseen tarvita mitään erityisiä taloudellisia voimavaroja Suomen kontekstissa. Yksinhuoltaja-lähihoitajan kaksi lasta kasvavat samalla lailla täysipainoisiksi kuin lääkäripariskunnan. Luksuksen tarjoaminen on eri asia kuin perusedellytykset.

Tässä verrattiin kehitysmaita ja Suomea.

 

[vierailija]

Ongelma on se, että tyhmät (kykenemättömät saamaan opiskelupaikkaa tai työtä) tappavat aikaansa lisääntymällä kuin kanit ikään, ja korkeakoulutetut työssäkäyvät taas jäävät lapsettomiksi, kun lastenhankintaa lykätään liian pitkään. Ja näin suomalaisten keskimääräinen älykkyys laskee, koska älykkäimmät eivät lisäänny, ja tyhmät taas lisääntyvät enemmän kuin koskaan ennen, kiitos sosiaaliturvan.

 

[vierailija]

Mistä tiedät? Siis kuinka onnellisia ihmiset silloin olivat?

Ihmisten onnellisuus on hyvin harvoin ollut kiinni varallisuudesta.

Nykypäivän suomalainen tuskin myöskään on erityisesti sen onnellisempi kuin 80-luvun suomalainen, vaikka silloin elintaso oli selvästi heikompi kuin nykyään.

 

[.....]

Ihmisten onnellisuus on hyvin harvoin ollut kiinni varallisuudesta.

Nykypäivän suomalainen tuskin myöskään on erityisesti sen onnellisempi kuin 80-luvun suomalainen, vaikka silloin elintaso oli selvästi heikompi kuin nykyään.

Tutkimuksien mukaan taloudellisella tilanteella on selkeä yhteys onnellisuuteen. Ihmisten koettu onnellisuus on esim selkeässä suhteessa bruttokansantuotteeseen, joskaan ei ihan samaan tahtiin muutu. Tietyn rajan yli mentyä, onnellisuus ei lisäänny, vaikka tulotaso paranee, mutta alemmilla tasoilla vaikutussuhde rahan ja onnellisuuden välillä on selvä.

 

[vierailija]

Varallisuus vaikuttaa olennaisesti ihmisen ravitsemukseen ja kykyyn ostaa terveyspalveluja. Itse koen että terveys ja toimintakyky ovat tärkeä osa onnellisuutta. On kiva että on hampaat suussa ja että on hengissä, ei ole kipuja ja ruokaakin on. Ilman rahaa ihmisellä ei ole mitään näistä. Siksi en usko että se 1800-luvun ihminen oli yhtä onnellinen kuin ihmiset tänä päivänä. Stressi hengissä selviämisestä, huoli lapsien hengissä selviämisestä ja raskas elämä väistämättä tekevät ihmisen vähemmän onnelliseksi. 1800-luvulla keskimääräinen elinajanodote Suomessa oli alle 50 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että moni lapsi menetti vanhempansa liian varhain ja jäi vaille sitä suojaa ja hoivaa ja rakkautta mitä vanhemmilta pitäisi saada.

 

[vierailija]