Miksi lapselle puhutaan näin?

[anna kun täti auttaa]

Miksi aikuiset (vanhemmat) alkaa puhua lapselle "anna kun äiti/isä auttaa" eikä minä muodossa?
Itse aikasemmin ajattelin että en kyllä näin ala puhua, mutta kappas- kuinkas kävikään

Huomasin myös päiväkodissa työskennellessäni että ne vanhemmat hoitajat joilla oli itsellä lapsia (ehkä jo isojakin) tai sellaiset jotka oli oleet pienten puolella töissä puhui ko. tavalla.
Kun taas vastavalmistunnet ja muut nuoremmat, lapsettomat puhui minä-muodossa

Olis kiva tietää onko tähän joku "selitys"

 

[Kismett]

En tiedä mistä johtuu. Itsekin huomaan puhuvani lapsille että anna kun äiti auttaa. Tuntuu hassulle sanoa että minä annan sinulle tästä tämän, joskus olen meinaan yrittänyt puhua niin.

 

[hyytikyppynen]

Jos se on jotaki äidin/isänvaistoa. En miekään nuorena lässyttäny lapsille mut ko esikoisen sain alko mullaki se sama puhetyyli. Se vain kehittyy jostaki.

 

[MolliMelooni]

Jos puhuisi minuna sinulle, asettaisi itsensä samanarvoiseen statukseen lapsen kanssa. Kolmannessa persoonassa puhuessa säilyttää statuksen lapse yläpuolella.

 

[PsychoKiller]

Mä olen lapseton lastenhoitaja ja puhun alle 3-vuotiaille täti-muodossa. Koulussa käskettiin tehdä niin. Syytä en muista... Kouluni olen käynyt Englannissa.

 

[vauvahaaveita]

täälläki puhutaan noin.... mistä lie johtuu? =)

 

[hmph]

Ei tuo haittaa, se ei ole paha, jos välillä puhuu kuin ulkopuolisena henkilönä.

Enemmän ärsyttää ne, jotka puhuvat eri äänensävyllä lapselle, kuin aikuiselle.
Ei lapset ole mitään idiootteja, joille pitää lässyttää, tai puhua jotenkin korotetulla äänellä kuin huonokuuloiselle puhuessa. Puistattaa.

 

[tipi]

Pieni lapsi ei ymmärrä minä/sinä-muotoa. Siksi varmaankin puhutaan lapselle 3. persoonassa. Äiti on äiti ja isi on isi eikä minä ...

 

[vieras]

Aika monen lastentarhanopettajan tai ala-asteen opettajan pystyy vapaallakin bongaamaan sellaisesta puhutaan kuin lapselle-tyylistä.

 

[uuniomena]

Mulla on kaksi lasta ja koulussa olen töissä ja kesäsin päikyssä. Ja en koskaan puhu lapsille itsestäni kolmannessa persoonassa. Aina minä -muodossa.

 

[Kismett]

Pieni lapsi ei ymmärrä minä/sinä-muotoa.

Tää on varmaan totta. Lapseni puhuu itsestään että "Jake" tekee, ottaa ym.
2,5v.

 

[e]

Aika monen lastentarhanopettajan tai ala-asteen opettajan pystyy vapaallakin bongaamaan sellaisesta puhutaan kuin lapselle-tyylistä.

Mun kaverin äiti puhui kaverilleni tohon tyyliin vielä kun kaverini oli tyyliin 15 v. "Äiti soittaa sulle sit..." Järkyttävää! Lastentarhanopettaja kyseessä, ja pari iltatähteäkin perheestä löytyy =)

 

[hmph]

Pieni lapsi ei ymmärrä minä/sinä-muotoa.

Tää on varmaan totta. Lapseni puhuu itsestään että "Jake" tekee, ottaa ym.
2,5v.

Ai, meillä vaan puhuu ihan minä ja sinä-muodossa. Toki vielä puhuu myös omalla nimellään ja tai sinuttelee nimellä.

 

[PsychoKiller]

Pakko vielä kertoa, kun ekassa duunipaikassani puhuin 2-vuotiaalle minä-muodossa, niin olin sitten kauan hänen puheessaan "I". "When is I coming?"

 

[hihihi]

Ei tuo haittaa, se ei ole paha, jos välillä puhuu kuin ulkopuolisena henkilönä.

Enemmän ärsyttää ne, jotka puhuvat eri äänensävyllä lapselle, kuin aikuiselle.
Ei lapset ole mitään idiootteja, joille pitää lässyttää, tai puhua jotenkin korotetulla äänellä kuin huonokuuloiselle puhuessa. Puistattaa.

Riippuu vähän minkäikäisestä lapsesta on kyse. Mutta ei se ole pelkkää lässytystä, siinä korostuu samalla kaikki ilmeet ja puheesta erottuu selvemmin kaikki sävyt kun "lässyttää"... tulee usein ihan luonnostaan esim. naisilta kun puhuvat vauvoille.

 

[tipi]

Pienellä lapsella tarkoitan 0 - 3 vuotiaita. Itsellä myös lapsia ja jotain tietoa lapsen kielen- ja ajattelunkehityksestä ja asioiden konkreettisuudesta...

 

[Mustaki nikki on]

Mä käytän kumpaaki. Poika on aina käyttäny itestään minä (mä) muotoo. Toisten lapsille sanon aina mä..

 

[Mustaki nikki on]

Mä käytän kumpaaki. Poika on aina käyttäny itestään minä (mä) muotoo. Toisten lapsille sanon aina mä..

Toi hymiö ei kuulu tohon.

 

[hmm]

Siitä ainakin tarttuu lapseen äidin kutsuminen äidiks ja isän kutsuminen isäks.

 

[halipupu harmaana]

Mun mielestä on ihan sama sanooko "anna äiti auttaa" tai "anna minä autan". Enemmänkin sillä äänenpainolla, millä asian sanoo on enemmän merkitystä. Meillä lapset ainakin sanoo mua äidiksi, joten on mielestäni ihan luontevaakin, että käytän itsestäni äiti-nimitystä myös itse. Ja välillä meinaan töissäkin pk:ssakin sanoa itseäni jonkun lapsen äidiksi (ja sitten voin itsekeni puuskahtaa että onneksi en ole).

 

[Kismett]

Ja välillä meinaan töissäkin pk:ssakin sanoa itseäni jonkun lapsen äidiksi.

mä monesti myös veljeni pojalle (saman ikäinen kuin omani) puhun itsestäni äitinä. Ei jotenkaan omaan suuhuni istu että "täti antaa täältä".Etunimeä varmaan pitäisi käyttää.

 

[liinis]

Itse puhuin esikoiselle aina minät ja sinät. Raukka luuli taaperoiässä nimensä olevan Sinä. ( :

Juu lapset eivät oikein ymmärrä noita muotoja.