Miksi kummilapsen perhe ei muista meitä koskaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pettynyt kummitäti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pettynyt kummitäti

Vieras
Olen aktiivinen kummi, tapaan kummilastani säännöllisesti ja muistan häntä kohtuu arvokkailla lahjoilla syntymäpäivänä ja jouluna, lisäksi laitan lapselle kortin ainakin ystävänpäivänä ja pääsiäisenä sekä lomamatkoilta.

Kummilapsen perhe sen sijaan ei muista meitä kummivanhempia mitenkään lapsen puolesta edes jouluna.

Ei korttia, ei jouluntoivotusta, ei lahjaa.

Ei uusinta kuvaa lapsesta, ei lapsen tekemiä piirustuksia tai muita askarteluita. Ei kortteja reissusta, ei lapsen kuulumisia teksiviestinä.

Ainoastaan muistavat aina joulun ja syntymäpäivän alla ilmoittaa mitä lapsi toivoo lahjaksi. Kylään toki pyytävät lasta tapaamaan ja soittavat jos tarvitsevat hoitopaikkaa lapselle. Mutta olisi niin kiva saada muistaminen joskus sieltäkin, vaikka vaan lapsen tarhakuva.
 
Pyydä kuva. Niin mä tein.

Mulla on kummilapsesta 6 vuotis ja 13 vuotis kuvat :whistle:
Kortti tulee jouluisin.

Aika vähissä on yhteydenpito, kun se olis aina mun vastuullani.
Mutta mä koko ajan koetan yrittää, nyt kun tyttö alkaa olla lika aikuisessa iässä, ni helpompi hänen kanssaan jotenkin. Naamakirjan kautta ollaan ikäänkuin tutustuttu vähän paremmin taasen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Pyydä kuva. Niin mä tein.

Olen pyytänyt, montakin kertaa ihan suoraan. Kerran sain suttuisen mustavalkoisen kopiokonevedoksen lapsen kuvasta, kuvassa olivat käynneet valokuvasliikkeessä. Olisin halunut sellaisen alkuperäisen, oikean kuvan ja olin jopa valmis maksamaan sen hinnan kun lapsen äiti sanoi, että ei raaski teettää kuvia kuin isovanhemmille ja sylikummille. Mutta kopin siis sitten sain.
 
no kun sä olet aktiivinen kummi niin vie se lapsi ite johonki kuvaamoon ja otata vaikka teistä yjteiskuva ja lkaita vaikka lasku niille vanhemmille, tai sitten jos niillä vanhemmilla sattuu olemaan vaik tiukkaa niinkun meillä niin suosittelen ainakin oman lapseni kummeja kasvamaan aikuisiksi, he ovat lasta varten vapaaehtoisesti halunneet liittyä tämän elämään ja silleen
 
Alkuperäinen kirjoittaja gfuyl:
no kun sä olet aktiivinen kummi niin vie se lapsi ite johonki kuvaamoon ja otata vaikka teistä yjteiskuva ja lkaita vaikka lasku niille vanhemmille, tai sitten jos niillä vanhemmilla sattuu olemaan vaik tiukkaa niinkun meillä niin suosittelen ainakin oman lapseni kummeja kasvamaan aikuisiksi, he ovat lasta varten vapaaehtoisesti halunneet liittyä tämän elämään ja silleen

Johan minä olisin sen kuvan maksanut, mutta ei kelvannut kun antoivat paperisin kopion. En minä mitään kalliita lahjoja vaadi, esim lapsen oma tekemä kortti riittäisi hyvin. Mutta ilmaisesti pitäisi sitten viedä kortintekotarpeet itse sinne tai laittaa lapsi askartelemana täällä meillä kortin saadakseen :)

Minusta kummisuhteessa pitäisi toimia molemmin puolinen muistaminen, ei vain niin että kummivanhemmilta toivotaan kalliita lahjoja ja lapsen hoitamista. Taloudellisesta tiukkuudesta ei tässä tapauksessa ole kyse, vaan ilmaisesti periaatteesta. Sylikummi on äidin ystävä, me mieheni kanssa kummilapsen isän puolelta joten emme ole samanarvoisia.

 
Alkuperäinen kirjoittaja gfuyl:
no joo molemminpuolisesti, en mä kyllä mittaa kummin hyvyyttä myöskään lahjojen rahallisella arvolla :/

No, kummilapseni vanhemmat kyllä jaksavat toivoa lapselle joka vuosi jotain arvokkaampaa ja aina ollaan ostettu, koska ajattelen että on kiva antaa sellaista, joka on mieleistä. Ehkä ensi vuonna ostan sitten jotain tosi halpaa että voin todistaa että kummiudessä tärkeintä ei ole lahjan arvo vaan se, että ylipäätään muistaa lasta ja on kiinnostunut hänen henkisestä hyvinvoinnistaan :)

 
Voisin "valittaa" ihan samasta.
Itselläni on tapana muistaa aina jouluisin omien lasteni kummeja jollakin pienellä, useimmiten itsetehdyllä, lahjalla ja postin kautta kortilla. Toinen kummityttöni muistaa minua jouluisin ja joskus syntymäpäivänäkin, mutta toiselta emme saa edes joulukorttia jouluna. Tulee väistämättä sellainen olo, että olemme hänelle hänen vanhempien mielestä vain lahjan tuojia. =/
 
Minä en sinällään odota että kummilapseni mua muistaisivat, varsinkaan kun ovat vielä niin pieniä (paitsi yks,i mutta hän muistaa äitinsä avustuksella, tosin olen hänelle kummin lisäksi myös täti joten siinä mielessä hieman eri asemassa kun toisille kummilapsille), mutta myönnän että aika orvolle tuntuisi jos mitään yhteydenpitoa ei olisi. Kyllä mä haluan tietää mitä kummilapsille kuuluu ja mahdollisuuksien mukaan nähdäkin heitä. Ja mielelläni hoidan kummilapsiani ja vietän aikaa heidän kanssaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Oletko hoitanut ap uskonnollisen puolenkin, mihin kummius nimenomaan liittyy? Ellet, niin etpä sitte ole hyvä kummi

:laugh:


Kerropa se myös niille vanhemmille........ se uskonnollinen puoli siis.
Uskallan väittää että se on vain papin kertoma muodollisuus monessakin perheessä. Valitettavasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Oletko hoitanut ap uskonnollisen puolenkin, mihin kummius nimenomaan liittyy? Ellet, niin etpä sitte ole hyvä kummi

:laugh:


Kerropa se myös niille vanhemmille........ se uskonnollinen puoli siis.
Uskallan väittää että se on vain papin kertoma muodollisuus monessakin perheessä. Valitettavasti.

Nimenomaan kummiuden tarkotus on se uskonnollinen puoli; mutta tokihan siitäki on saatu väännettyä lahjakummit ym. Joten älkää valittako
 

Yhteistyössä