Uskontoa opetetaan kouluissa aivan liian vähän. Syvällinen ja perehdyttävä uskonnonopetus aloitetaan vasta lukiossa ja sekin on suurelta osin vapaaehtoista.
Kaikki uskovaisetkaan ihmiset eivät ole halukkaita opiskelemaan oman uskontonsa historiaa, vaan moni uskaltaa luottaa siihen, että lähipiiri ja oman kirkon pastori ovat opettaneet hänelle uskonasiat oikein. Uskonnon opetuksessa tärkein osa-alue on kasvattaa kriittisyyteen ja auttaa ihmisiä kyseenalaistamaan omia käsityksiään, jotka voivat olla vääriä.
Kuvitelkaa, jos äärikristittyjen ja ääri-islamistien lapset saisivat perehdyttävää uskonnonopetusta ja runsaasti tietoa uskontojensa historiasta, myös tieteellisen tutkimuksen valossa, niin maailmasta tulisi paljon parempi paikka.
Ajatelkaa, jos äärikristityt oppisivat pelkäämään Jumalaa ja ääri-islamistit lukemaan Hadithien asemasta Koraania, niin suurin osa maailman sodista saataisiin loppumaan. Myös ateisteille tulisi opettaa syvempää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa uskonnoista elämänkatsomustiedon kursseilla. Tämä vähentäisi ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä, joita erityisesti ääriateistien piirissä liikkuu paljon.
Kouluissa ei opiskella lainkaan turhia aineita. Kuvataiteen opiskelu on hyödyllistä, jotta oikean aivopuoliskon käyttöä saataisiin aktivoitua. Vaikka matemaatikot vierastavatkin taideaineita, niin aivojen ottaminen tehokkaampaan käyttöön on hyödyksi myös heille. Runsas kieltenopiskelu (ruotsi, englanti, saksa, ranska...) aktivoi myös aivoja ja erilaisten indoeurooppalaisten kielien opiskelu auttaa myös oppimaan muita niille sukua olevia kieliä.
Hyvä, mahdollisesti elinikäinen opiskelu on parasta lääkettä ennaltaehkäistä dementiaa. Tämä tuo runsaasti säästöjä terveydenhuollon kustannuksiin.
