V
vieras
Vieras
Lapset on olleet päiväkodissa puoli vuotta. Iltaisin ovat väsyneitä ja erittäin levottomia, vaikka hoitopäivä ei ole kovin pitkä. Kaikki asiansa kertovat nykyään huutamalla kovalla äänellä toisten puheen päälle. Ovat malttamattomia, jos joutuvat hetken odottamaan omaa vuoroaan. Ovat iltaisin huomionhakuisia, vaikka mitä tekisi. Tönivät toisiaan ja riehuvat. Kun vertaan tilannetta ja lasten käytöstä aikaan ennen päivähoidon alkua, huomaan, että muutos on huomattava, enkä ole ihan varma onko pelkästään positiivinen. Mulle ei ole tän puolen vuoden aikana vielä valjennut mitä ihmeellistä ja erinomaista se päiväkoti tarjoaa mun lapsille. Toinen on jo ylittänyt se maagisen kolmen vuoden ikärajan, jonka jälkeen viimeistään kuuluu olla päiväkodissa riippumatta siitä mitä vanhemmat päivisin tekee. Lomilla ja vapaapäivinä lapset on todellakin kotona ja nyt normaalia pitemmän loman aikana lasten käytös oli ihan erilaista kuin nyt taas hoidon alettua uudestaan loman jälkeen. Jos nyt jostain syystä jäisin töistä pois, niin lapset ei todellakaan jatkais päivääkään hoidossa. Onhan ne siellä oppineet hyviäkin asioita, mutta mielestäni ei mitään sellaista mitä ei muuallakin voisi oppia. Pysyvät paljon terveempinäkin kun ovat kotihoidossa. Mä en siis tän puolen vuoden perusteella vielä ymmärrä miksi kaikilla on niin kova hinku viedä lapsensa hoitoon, vaikkei oikeaa tarvetta ole.
