V
vierailija
Vieras
Selittäkää tämä ilmiö:
Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse
”Joskus joku tuote jopa joudutaan pudottamaan pois myymälän valikoimasta, kun siihen kohdistuu paljon varkauksia, mutta ei niin paljon myyntiä.”
Kauppias Toni Grönqvist kertoo, että myymälävarkaudet ovat viikottainen riesa. Kurkumapurkit ovat viime aikoina kadonneet maksamatta ja ne siirrettiin palvelutiskille. (KUVA: Leif Rosas)
Satu Pajuriutta HS
Julkaistu: 17.4. 2:00 , Päivitetty: 17.4. 17:20
Kyseinen maustepurkki maksaa 1,30 euroa.
Vaikka Grönqvistin kauppa sijaitsee varsin rauhallisella ja pientalovaltaisella espoolaisalueella, myymälävarkaudet ja -näpistykset ovat täälläkin arkipäivää.
”Viikoittain niitä tapahtuu ja kaikenlaisten ihmisten toimesta”, Grönqvist huokaa.
Vielä suurempi, jopa päivittäinen, riesa varkaat ja näpistelijät ovat vilkkaissa paikoissa pääkaupunkiseudulla, kuten metroasemien läheisyydessä olevissa myymälöissä, arvioi SOK:n riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen.
”Jos on tällaista syrjäytynyttä ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolella olevaa porukkaa siinä toimipaikan lähettyvillä, niin luonnollisesti sillä on silloin vaikutusta. Tällöin myymälävarkauksissa ja -näpistyksissä painottuvat päivittäiseen elämiseen liittyvät tuotteet ja alkoholi”, Koskinen kertoo.
Suurissa kauppakeskuksissa isoista marketeista varastetaan esimerkiksi elektroniikkaa ja uutuusmerkkivaatteita. Koulujen läheisyydessä olevista elintarvikekaupoista katoaa lapsien ja nuorten taskuihin makeisia ja energiajuomia.
Grönqvistin noin tuhannen neliön kaupassa on myynnissä reilut 15 000 tuotetta.
Kalja, siideri ja lonkero on täälläkin varastetuimpien listalla, kuten monissa muissakin kaupoissa.
”Mutta viime aikoina viety paljon myös pikakahvia, hammastahnaa ja Möllerin ravintolisiä”, listaa Grönqvist.
Riskienhallintapäällikkö Koskinen kertoo, että SOK:nkin myymälöissä pikakahviin on viime aikoina kohdistunut varkaiden suurta kiinnostusta.
”Vaikka se ei ole meille niin ominainen tuote täällä, niin ehkä sille on ollut kysyntää jossakin Suomen ulkopuolella”, Koskinen arvioi.
Grönqvist kertoo, että hän on välillä poistanut tietyn pikakahvimerkin väliaikaisesti kauppansa valikoimasta.
”Kun muuttaa Nescafen Pirkka-pikakahviksi, se ei enää kelpaakaan”, hän sanoo.
Kurkumapurkkeja on viety maksamatta viime aikoina Malminmäen K-kaupasta. Kalja, siideri ja lonkero ovat myös varastetuimpien tuotteiden listalla, kuten monissa muissakin kaupoissa. (KUVA: Leif Rosas)
Poliisi kirjasi viime vuonna koko maassa vajaat 50 000 myymälävarkautta ja näpistystä. Tilastokeskuksen mukaan näistä reilut 17 000 tapahtui Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Koskinen huomauttaa, että todellisuudessa tapauksia on vieläkin enemmän.
”Meillä on se periaate, että kaikki myymälävarkaudet ja -näpistykset ilmoitetaan, mutta kyllä se poliisille ilmoittamisaste voi alkaa tiettyjen tekijöiden ja tekojen osalta kärsiä, ja se taas vaikuttaa tilastoihin.”
Myymälävarkaudet ja niiden ehkäiseminen tarkoittaa kaupoille paljon ylimääräistä työtä ja samalla kuluja.
”Paljon vahinkoa aiheutuu näistä toistuvasti myymälävarkauksia tekevistä, jotka hankkivat kaiken kuluttamansa varastamalla”, Koskinen sanoo.
”Sitten on näitä jälleenmyyntitarkoituksiin varastavia.”
Heitä kiinnostaa usein uusin elektroniikka. Elintarvikepuolella jälleenmyyntiarvoa on kalleimmilla lihoilla ja joissain kaupoissa arvokkaat lihat varustetaan hälyttimillä. Myös esimerkiksi kalliita juustoja yritetään viedä maksamatta kassan ohi.
Koskisen mukaan yhä enemmän on myös ulkomailta Suomeen suuntautuvaa ammattimaista järjestäytynyttä rikollisuutta.
”Me puhumme tällaisesta hit and run -rikollisuudesta eli tänne tullaan sellaiselle nopealle kierrokselle ja yritetään saada mahdollisimman paljon tuotteita matkaan ja vietyä ne saman tien pois maasta.”
Lasten ja nuorten viemien tavaroiden arvo ei välttämättä ole kovin suuri, mutta kaupoissa halutaan puuttua nuorten tekemiin rikoksiin, jotta heidän itsensäkin kannalta vahingollinen kierre katkeaisi ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan.
Kauppias Grönqvististä tuntuu aina erityisen pahalta, kun tosi nuoria jää kiinni.
”Nuorimmat ovat 10-vuotiaita. Harmittavat myös 13–15-vuotiaat, jotka pöllivät kaljaa tai siideriä”, hän kertoo.
”Mutta mitä pienempi varastettu tuote on arvoltaan, sitä kauemmin poliisilla kestää tulla paikalle, jos poliisilla on – ja usein on – kiireellisempiä tehtäviä. Eivät poliisit suklaapatukan takia lähde pillit päällä tulemaan”, K-kauppias Toni Grönqvist kertoo.
Tämä tarkoittaa usein sitä, että joku tai jotkut kaupan henkilökunnasta ovat pois normaaleista työtehtävistään.
Vuodenkierto näkyy myymälävarkauksissa. Esimerkiksi koulujen aloitus näkyy siten, että koulutarvikkeita katoaa.
Viime joulun alla Karakallion Lidlissä jouduttiin poistamaan mätipurkkeja pakastealtaasta, koska niitä vietiin maksamatta niin paljon. Mätiä kyllä oli valikoimassa, jos sitä hoksasi kysyä myyjältä, joka haki herkkua takahuoneesta.
”Yleisesti ottaen myymälävarkaudet keskittyvät pieniin, kilohinnoiltaan arvokkaimpiin ja helposti piilotettaviin tuotteisiin sekä alkoholiin”, kertoo Katja Kuikka Lidlin viestinnästä.
”Joskus joku tuote jopa joudutaan pudottamaan pois myymälän valikoimasta, kun siihen kohdistuu paljon varkauksia, mutta ei niin paljon myyntiä”, Koskinen tietää, mutta aika poikkeuksellista se on.
”Pyrimme viimeiseen asti, että tuotteita ei joutuisi siirtämään kokonaan pois. Mutta kyllä esimerkiksi elektroniikkaa sijoitetaan lukollisiin vitriineihin tai hyllyssä voi olla tyhjä paketti ja henkilökunnalta pitää pyytää tuote.”
Kaupan alalla on toivottu, että sakot olisi yhä muunnettavissa vankeudeksi.
”Kyllä sekin näkyy tässä ilmiössä, että enää ei joudu istumaan. Niille, jotka näitä tehtailevat, tulee sakkoja koko ajan ja he voivat repiä sakon heti poliisin silmien alla”, Grönqvist sanoo.
Kaupan liitto arvioi, että vähittäiskauppojen myymälävarkauksista johtuva hävikki on koko Suomessa noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.
K-kauppias Toni Grönqvist katsoo työhuoneessaan muiden töiden ohessa tämän tästä valvontakameroiden kuvaa. (KUVA: Leif Rosas)
Kauppias Grönqvist vilkaisee työpäivän aikana tämän tästä ja kesken haastattelunkin monta kertaa valvontakameroiden ruutua. Hän kertoo, että päähän ottaa aina, kun joku yrittää kätkeä kaupassa tavaraa ja poistua maksamatta siitä.
”Kyllä siinä aina adrenaliini alkaa nousta, kun näkee jonkun varkaissa. Kaikki K-kaupat ovat yrittäjävetoisia, tavarat ovat meidän omaisuuttamme ja varkaus on suoraan yrittäjän taskusta pois.”
Grönvistin mukaan sitäkin näkee säännöllisesti, että ostetaan pieniä ostoksia, mutta pakataan kassi täyteen ja maksetaan vain osa.
Tai sitä, että pussiin laitetaan kotimaisia tomaatteja, mutta hinta punnitaan huomattavasti halvemman ulkomaisen tomaatin hinnan mukaan.
Taannoin Malminmäessä ihmeteltiin, kun eräs kissanruoka oli koko ajan loppuun myyty.
”Lopulta se henkilö, joka oli sitä itse ottanut, paljasti asian itse, kun tuli kysymään juuri sitä tiettyä merkkiä ja makua. Hän oli käydessään joka kerta varastanut sitä ja jäi lopulta kiinni.”
Multapusseja viillellään auki, pakasteita jätetään lojumaan lämpimään
Myymälävarkauksien ja -näpistysten lisäksi hävikkiä kaupalle aiheutuu ilkivallasta ja ihmisten ajattelemattomuudesta ja välinpitämättömyydestä.
Puutarhamultapusseja puhkotaan ja kaupan asiakas-wc:n vessapaperirullat revitään paperisilpuksi.
Työaikaa tärvääntyy siivoushommissa ja ilkivallan tekijöiden jahtaamisessa.
”Ja onko se sitten ajattelemattomuutta vai mitä, kun ottaa ensin jonkun kylmätuotteen, eikä sitten syystä tai toisesta haluakaan ostaa sitä ja jättää sen lojumaan lämpimään. Eihän se varkaus ole, mutta turhaa hävikkiä siitä tulee”, harmittelee Malminmäen K-supermarketin kauppias Toni Grönqvist.
”Ilkivallasta, pakettien availusta ja kylmätuotteiden jättämisestä lämpimään syntyy hävikkiä, joka valitettavasti tarkoittaa sitä, että siitä tulee kuluerä kaupalle ja rehelliset asiakkaat joutuvat ostamaan tuotteita vähän kalliimmalla”, sanoo myös SOK:n riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen.
Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse
”Joskus joku tuote jopa joudutaan pudottamaan pois myymälän valikoimasta, kun siihen kohdistuu paljon varkauksia, mutta ei niin paljon myyntiä.”
Kauppias Toni Grönqvist kertoo, että myymälävarkaudet ovat viikottainen riesa. Kurkumapurkit ovat viime aikoina kadonneet maksamatta ja ne siirrettiin palvelutiskille. (KUVA: Leif Rosas)
Satu Pajuriutta HS
Julkaistu: 17.4. 2:00 , Päivitetty: 17.4. 17:20
Kyseinen maustepurkki maksaa 1,30 euroa.
Vaikka Grönqvistin kauppa sijaitsee varsin rauhallisella ja pientalovaltaisella espoolaisalueella, myymälävarkaudet ja -näpistykset ovat täälläkin arkipäivää.
”Viikoittain niitä tapahtuu ja kaikenlaisten ihmisten toimesta”, Grönqvist huokaa.
Vielä suurempi, jopa päivittäinen, riesa varkaat ja näpistelijät ovat vilkkaissa paikoissa pääkaupunkiseudulla, kuten metroasemien läheisyydessä olevissa myymälöissä, arvioi SOK:n riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen.
”Jos on tällaista syrjäytynyttä ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolella olevaa porukkaa siinä toimipaikan lähettyvillä, niin luonnollisesti sillä on silloin vaikutusta. Tällöin myymälävarkauksissa ja -näpistyksissä painottuvat päivittäiseen elämiseen liittyvät tuotteet ja alkoholi”, Koskinen kertoo.
Suurissa kauppakeskuksissa isoista marketeista varastetaan esimerkiksi elektroniikkaa ja uutuusmerkkivaatteita. Koulujen läheisyydessä olevista elintarvikekaupoista katoaa lapsien ja nuorten taskuihin makeisia ja energiajuomia.
Grönqvistin noin tuhannen neliön kaupassa on myynnissä reilut 15 000 tuotetta.
Kalja, siideri ja lonkero on täälläkin varastetuimpien listalla, kuten monissa muissakin kaupoissa.
”Mutta viime aikoina viety paljon myös pikakahvia, hammastahnaa ja Möllerin ravintolisiä”, listaa Grönqvist.
Riskienhallintapäällikkö Koskinen kertoo, että SOK:nkin myymälöissä pikakahviin on viime aikoina kohdistunut varkaiden suurta kiinnostusta.
”Vaikka se ei ole meille niin ominainen tuote täällä, niin ehkä sille on ollut kysyntää jossakin Suomen ulkopuolella”, Koskinen arvioi.
Grönqvist kertoo, että hän on välillä poistanut tietyn pikakahvimerkin väliaikaisesti kauppansa valikoimasta.
”Kun muuttaa Nescafen Pirkka-pikakahviksi, se ei enää kelpaakaan”, hän sanoo.
Kurkumapurkkeja on viety maksamatta viime aikoina Malminmäen K-kaupasta. Kalja, siideri ja lonkero ovat myös varastetuimpien tuotteiden listalla, kuten monissa muissakin kaupoissa. (KUVA: Leif Rosas)
Poliisi kirjasi viime vuonna koko maassa vajaat 50 000 myymälävarkautta ja näpistystä. Tilastokeskuksen mukaan näistä reilut 17 000 tapahtui Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Koskinen huomauttaa, että todellisuudessa tapauksia on vieläkin enemmän.
”Meillä on se periaate, että kaikki myymälävarkaudet ja -näpistykset ilmoitetaan, mutta kyllä se poliisille ilmoittamisaste voi alkaa tiettyjen tekijöiden ja tekojen osalta kärsiä, ja se taas vaikuttaa tilastoihin.”
Myymälävarkaudet ja niiden ehkäiseminen tarkoittaa kaupoille paljon ylimääräistä työtä ja samalla kuluja.
”Paljon vahinkoa aiheutuu näistä toistuvasti myymälävarkauksia tekevistä, jotka hankkivat kaiken kuluttamansa varastamalla”, Koskinen sanoo.
”Sitten on näitä jälleenmyyntitarkoituksiin varastavia.”
Heitä kiinnostaa usein uusin elektroniikka. Elintarvikepuolella jälleenmyyntiarvoa on kalleimmilla lihoilla ja joissain kaupoissa arvokkaat lihat varustetaan hälyttimillä. Myös esimerkiksi kalliita juustoja yritetään viedä maksamatta kassan ohi.
Koskisen mukaan yhä enemmän on myös ulkomailta Suomeen suuntautuvaa ammattimaista järjestäytynyttä rikollisuutta.
”Me puhumme tällaisesta hit and run -rikollisuudesta eli tänne tullaan sellaiselle nopealle kierrokselle ja yritetään saada mahdollisimman paljon tuotteita matkaan ja vietyä ne saman tien pois maasta.”
Lasten ja nuorten viemien tavaroiden arvo ei välttämättä ole kovin suuri, mutta kaupoissa halutaan puuttua nuorten tekemiin rikoksiin, jotta heidän itsensäkin kannalta vahingollinen kierre katkeaisi ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan.
Kauppias Grönqvististä tuntuu aina erityisen pahalta, kun tosi nuoria jää kiinni.
”Nuorimmat ovat 10-vuotiaita. Harmittavat myös 13–15-vuotiaat, jotka pöllivät kaljaa tai siideriä”, hän kertoo.
”Mutta mitä pienempi varastettu tuote on arvoltaan, sitä kauemmin poliisilla kestää tulla paikalle, jos poliisilla on – ja usein on – kiireellisempiä tehtäviä. Eivät poliisit suklaapatukan takia lähde pillit päällä tulemaan”, K-kauppias Toni Grönqvist kertoo.
Tämä tarkoittaa usein sitä, että joku tai jotkut kaupan henkilökunnasta ovat pois normaaleista työtehtävistään.
Vuodenkierto näkyy myymälävarkauksissa. Esimerkiksi koulujen aloitus näkyy siten, että koulutarvikkeita katoaa.
Viime joulun alla Karakallion Lidlissä jouduttiin poistamaan mätipurkkeja pakastealtaasta, koska niitä vietiin maksamatta niin paljon. Mätiä kyllä oli valikoimassa, jos sitä hoksasi kysyä myyjältä, joka haki herkkua takahuoneesta.
”Yleisesti ottaen myymälävarkaudet keskittyvät pieniin, kilohinnoiltaan arvokkaimpiin ja helposti piilotettaviin tuotteisiin sekä alkoholiin”, kertoo Katja Kuikka Lidlin viestinnästä.
”Joskus joku tuote jopa joudutaan pudottamaan pois myymälän valikoimasta, kun siihen kohdistuu paljon varkauksia, mutta ei niin paljon myyntiä”, Koskinen tietää, mutta aika poikkeuksellista se on.
”Pyrimme viimeiseen asti, että tuotteita ei joutuisi siirtämään kokonaan pois. Mutta kyllä esimerkiksi elektroniikkaa sijoitetaan lukollisiin vitriineihin tai hyllyssä voi olla tyhjä paketti ja henkilökunnalta pitää pyytää tuote.”
Kaupan alalla on toivottu, että sakot olisi yhä muunnettavissa vankeudeksi.
”Kyllä sekin näkyy tässä ilmiössä, että enää ei joudu istumaan. Niille, jotka näitä tehtailevat, tulee sakkoja koko ajan ja he voivat repiä sakon heti poliisin silmien alla”, Grönqvist sanoo.
Kaupan liitto arvioi, että vähittäiskauppojen myymälävarkauksista johtuva hävikki on koko Suomessa noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.
K-kauppias Toni Grönqvist katsoo työhuoneessaan muiden töiden ohessa tämän tästä valvontakameroiden kuvaa. (KUVA: Leif Rosas)
Kauppias Grönqvist vilkaisee työpäivän aikana tämän tästä ja kesken haastattelunkin monta kertaa valvontakameroiden ruutua. Hän kertoo, että päähän ottaa aina, kun joku yrittää kätkeä kaupassa tavaraa ja poistua maksamatta siitä.
”Kyllä siinä aina adrenaliini alkaa nousta, kun näkee jonkun varkaissa. Kaikki K-kaupat ovat yrittäjävetoisia, tavarat ovat meidän omaisuuttamme ja varkaus on suoraan yrittäjän taskusta pois.”
Grönvistin mukaan sitäkin näkee säännöllisesti, että ostetaan pieniä ostoksia, mutta pakataan kassi täyteen ja maksetaan vain osa.
Tai sitä, että pussiin laitetaan kotimaisia tomaatteja, mutta hinta punnitaan huomattavasti halvemman ulkomaisen tomaatin hinnan mukaan.
Taannoin Malminmäessä ihmeteltiin, kun eräs kissanruoka oli koko ajan loppuun myyty.
”Lopulta se henkilö, joka oli sitä itse ottanut, paljasti asian itse, kun tuli kysymään juuri sitä tiettyä merkkiä ja makua. Hän oli käydessään joka kerta varastanut sitä ja jäi lopulta kiinni.”
Multapusseja viillellään auki, pakasteita jätetään lojumaan lämpimään
Myymälävarkauksien ja -näpistysten lisäksi hävikkiä kaupalle aiheutuu ilkivallasta ja ihmisten ajattelemattomuudesta ja välinpitämättömyydestä.
Puutarhamultapusseja puhkotaan ja kaupan asiakas-wc:n vessapaperirullat revitään paperisilpuksi.
Työaikaa tärvääntyy siivoushommissa ja ilkivallan tekijöiden jahtaamisessa.
”Ja onko se sitten ajattelemattomuutta vai mitä, kun ottaa ensin jonkun kylmätuotteen, eikä sitten syystä tai toisesta haluakaan ostaa sitä ja jättää sen lojumaan lämpimään. Eihän se varkaus ole, mutta turhaa hävikkiä siitä tulee”, harmittelee Malminmäen K-supermarketin kauppias Toni Grönqvist.
”Ilkivallasta, pakettien availusta ja kylmätuotteiden jättämisestä lämpimään syntyy hävikkiä, joka valitettavasti tarkoittaa sitä, että siitä tulee kuluerä kaupalle ja rehelliset asiakkaat joutuvat ostamaan tuotteita vähän kalliimmalla”, sanoo myös SOK:n riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen.
Lääkityksenä oli ainoastaan Pentasa.