Miksi jotkut vauvansaaneet unohtaa ystävänsä?

[tiiru]

Jonkun vauva sitoo 24/7, jollain toisella taas isä hoitaa lasta sen aikaa, että äiti pääsee rauhassa soittamaan ystävälleen tai käymään iltalenkillä ystävänsä kanssa. Jollekin vauvan kanssa liikkuminen on hankalaa, toinen menee sujuvasti neljänkin lapsen kanssa. Joku ei halua tehdä muuta kuin olla vauvan kanssa, toinen taas haluaa tehdä muutakin. Äidit on erilaisia, vauvat on erilaisia, isät on erilaisia, elämäntilanteet on erilaisia.

Näin on

 

[shjgiöhy]

Jonkun vauva sitoo 24/7, jollain toisella taas isä hoitaa lasta sen aikaa, että äiti pääsee rauhassa soittamaan ystävälleen tai käymään iltalenkillä ystävänsä kanssa. Jollekin vauvan kanssa liikkuminen on hankalaa, toinen menee sujuvasti neljänkin lapsen kanssa. Joku ei halua tehdä muuta kuin olla vauvan kanssa, toinen taas haluaa tehdä muutakin. Äidit on erilaisia, vauvat on erilaisia, isät on erilaisia, elämäntilanteet on erilaisia.

mä nyt en tarkoittanu silleen että se sitoo niin et ei paskalle pääse. tarkoitan että vastuu/huoli yms seuraa ihan varmaan vielä mummonakin niiden puolesta saa poltella perskarvojaan.. mutta joo, en mäkään kapaloinut itseäni vauvaan kiinni 24/7. oikeessa olette

 

[tiiru]

mä nyt en tarkoittanu silleen että se sitoo niin et ei paskalle pääse. tarkoitan että vastuu/huoli yms seuraa ihan varmaan vielä mummonakin niiden puolesta saa poltella perskarvojaan.. mutta joo, en mäkään kapaloinut itseäni vauvaan kiinni 24/7. oikeessa olette

Vastuu toki, mutta en tunne huolta... Juu en minäkään ihan noin tarkottanu, mutta ajattelen sen "lapsi sitoo 24h/7" niin ettei voisi koskaan mihinkään lähteä...Toki se joo "sitoo".
Mutta niinku keittiönoita sanoi, tämäkin on tosi yksilöllistä. Olis meilläkin asiat toisin jos olisi esim koliikkia tai olisin yksin.

 

["Sissi"]

Kyllä mäkin olen vähentänyt ystävieni tapaamista kun ovat saaneet lapsia ja mulla ei ole. En vaan jaksa niitä vauvajuttuja kun ne ei mun elämäntilanteessa ole kovinkaan mielenkiintoinen puheenaihe. Mutta he ovat löytäneet uusia ystäviä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa ja minä myös. Ei välit silti ole katkenneet. Meillä vaan on niin eri elämäntilanne, että riittää kun näemme harvemmin. Ja ymmärrän hyvin jos perheelliset ystäväni eivät vaan jaksa aina nähdä.

 

[rfecd]

No en todellakaan ole unohtanut! Olen loukkantunut siitä, että ystäväni ovat unohtaneet minut! He kuvittelevat, etten lähde enää minnekään, kun on lapsia. Höpöhöpö sanon minä! Olen aivan yhtä vapaa lähtemään kuin ennenkin. Minulla on kuitenkin mieskin kotona, joka voi aivan hyvin katsoa lasten perään, jos haluan lähteä shoppailemaan, jumppaan, kaverille tai jopa rilluttelemaan! Minua niin suututtaa, että minut on jätetty ulkopuoliseksi, koska minulla on lapsia. Ne lapset ei todellakaan ole mikään este, eikä ne ole minua miksikään muuttaneet. Kun olen kotona lasten kanssa (eli aina), olen täysin läsnä heille, mutta minua saa silti pyytää minne tahansa kuten ennenkin! Tällä hetkellä ei ainakaan ole mitään tenttejä, jonka takia joutuisin kieltäytymään kutsuista!