"Äitee"
Mulla on 3 lasta ja jokaisen sukupuoli on selvinnyt heti syntymän jälkeen. En halunnut kurkkia lahjapakettia ennen h-hetkeä. 
"vieras"
Nykyisin on näitä 3-4D ultria jotka on varmaan aika varmoja - mut meidän "TiinaLeenalla" oli jotain ylimääräistä jalkojen välissä kun syntyi joten ristittiin "Kalleksi" - tää Kalle oli kahdessa ultrassa tyttö ja menee nyt seiskalle - siksi en oo sen jälkeen halunnu tietää kun se vasta synnytyksessä tietää satavarmaksi kumpi tuli
..
Mä halusin tietää. Ihan uteliaisuudesta. Ja kun olin ihan varma et on poika niin halusin varmistaa. Tyttöhän se oli sitten tuli ja serkkupojan kauluspaidat sai palauttaa.
Mutta oikeasti, mitä väliä haluaako joku tietää tai mitä väliä jos ei halua? En tajua miten tästäkin voi saada tämmösen "en ymmärrä miten joku.."-ketjun. Sama kun ihmettelisi että mitä järkeä on olla tykkäämättä makaronilaatikosta. Huoh.
Mutta oikeasti, mitä väliä haluaako joku tietää tai mitä väliä jos ei halua? En tajua miten tästäkin voi saada tämmösen "en ymmärrä miten joku.."-ketjun. Sama kun ihmettelisi että mitä järkeä on olla tykkäämättä makaronilaatikosta. Huoh.
"Pusse"
Koska se olis kuin joululahjojen avaaminen jo kesäkuussa =)
Koska meille ainakin on käynyt sekä tytön että pojan kohdalla niin että parissa päivässä syntymän jälkeen mummit ja tädit on täyttäneet meidän kodin "oikean" värisillä vaatteilla
Koska kummankin lapsen nimeä alettiin miettiä vasta kuukausi syntymän jälkeen.
Ja koska joitakin asioita ihmisen ei vaan tarvitse tietää etukäteen...
Koska meille ainakin on käynyt sekä tytön että pojan kohdalla niin että parissa päivässä syntymän jälkeen mummit ja tädit on täyttäneet meidän kodin "oikean" värisillä vaatteilla
Koska kummankin lapsen nimeä alettiin miettiä vasta kuukausi syntymän jälkeen.
Ja koska joitakin asioita ihmisen ei vaan tarvitse tietää etukäteen...
Mä en vaan halua tietää seuraavan vauvan sukupuolta. Saan mä sen sitten tietää kun hän syntyy
"Oman värisiä" vaatteita tulee kuitenkin ovista ja ikkunoista lahjaksi.
Tosin kahden ekan muksun sukupuolet tiesin samantien kun raskaaksi tulin; tunne oli niin vahva, että olin varma siitä että eka on tyttö ja toka poika, ja oikeassa olin. Ehkä kolmosen kohdallakin olisi sama juttu, mene ja tiedä, mutta ultrassa en tule sukupuolta kysymään.
(ei, en ole raskaana vielä)
"Oman värisiä" vaatteita tulee kuitenkin ovista ja ikkunoista lahjaksi.
Tosin kahden ekan muksun sukupuolet tiesin samantien kun raskaaksi tulin; tunne oli niin vahva, että olin varma siitä että eka on tyttö ja toka poika, ja oikeassa olin. Ehkä kolmosen kohdallakin olisi sama juttu, mene ja tiedä, mutta ultrassa en tule sukupuolta kysymään.
(ei, en ole raskaana vielä)
"vieras"
Meillä pidetään ensin vauvoilla pari vuotta pöksyt jalassa, niin emme saa tietää sukupuolta. Muutaman vuoden iässä se selviää siitä, että pojat alkavat räplätä pippeliään.
"vieras"
Ei haluttu tietää kummallakaan kertaa. Kaikenlaisia värejä on käytetty kummallakin sukupuolella. Nimiäkin mietittiin etukäteen kummallekkin sukupuolelle.
"kuu"
En ole halunnut tietää vauvan sukupuolta etukäteen x 4. Siinä on oma jännityksensä, kun synnytyksen jälkeen selviää sukupuoli. Vaatteita meillä on ollut ihan sopivasti ja neutraalin värisiä esikoista odottaessa, kokoa 56-60cm. Lahjaksi on sitten saatu sitä pinkkiä tai sinistä. Ja ehditty ostamaan sitten lisää, kun vauva on syntynyt.
aikuinen jaksaa
Ei todellakaan tarvitse tietää. Kyllä aikuinen jaksaa odottaa sinne synnytykseen asti.
"kahden äiti"
No, öö siis niiden ultrien tarkoitus on selvittää, onko vauvalla kaikki hyvin. Ei vauvan sukupuolen selvittäminen. Ja hyvin olen jaksanut sukupuolitietoa synnytyssaliin asti. Eikä taida olla jäänyt mitään pysyviä vammoja lapsille siitäkään, että tyttö on välillä puettu vaaleansiniseen ja poika vaaleanpunaiseen.
"äiti minäkin"
[QUOTE="pette";24280968] Onhan se tietenkin kiva ylläri kun salissa saa tietää sukupuolen, mutta ei mielestäni ole sen arvoista.[/QUOTE]
Ei se ollut kivaa, vaan se oli koko synnytyksen ihanin vaihe! Te jotka otatte etukäteen selville, ette ikinä koe sitä jännittävää tunnetta, kun kätilö sanoo: "se on poika//tyttö!" Emme siis ottaneet selville ja poika tuli <3
Ei se ollut kivaa, vaan se oli koko synnytyksen ihanin vaihe! Te jotka otatte etukäteen selville, ette ikinä koe sitä jännittävää tunnetta, kun kätilö sanoo: "se on poika//tyttö!"
Emme siis ottaneet selville ja poika tuli <3
"sama"
[QUOTE="äiti minäkin";24284663]Ei se ollut kivaa, vaan se oli koko synnytyksen ihanin vaihe! Te jotka otatte etukäteen selville, ette ikinä koe sitä jännittävää tunnetta, kun kätilö sanoo: "se on poika//tyttö!" Emme siis ottaneet selville ja poika tuli <3[/QUOTE]
Tarkkennan vielä sen verran, että tuon vaiheen jälkeen oli tietenkin mahtava kuulla, että lapsi on myös terve. Mutta ensinhän ne tuon sukupuolen sanoivat, kun pikkumies oli tupsahtanut maailmaan
Emme siis ottaneet selville ja poika tuli <3[/QUOTE]Tarkkennan vielä sen verran, että tuon vaiheen jälkeen oli tietenkin mahtava kuulla, että lapsi on myös terve. Mutta ensinhän ne tuon sukupuolen sanoivat, kun pikkumies oli tupsahtanut maailmaan
Tjaa.
Mulle nyt on oikeasti ollut ihan se ja sama minkälaisia vaatteita tenava 'voi' käyttää, en muutenkaan ole hamstrannut niitä ylenmäärin valmiiksi.
En ole sisustanut lastenhuonetta mitenkään etukäteen vauvaa varten oikeanlaiseksi.
En kestänyt kaikkien kyselyitä sukupuolesta, niinpä sanoin etten tiedä
Ja noista vaatteiden väreistä- saahan niitä 'oikeanlaisia' värejä ostettua sitten vauvan synnyttyä, jos ne kaapi ton pullollaan neutraalia ja varovaista väritystä..... ei se mahdollisuus poistu vauvan synnyttyä mitenkään
Mulle nyt on oikeasti ollut ihan se ja sama minkälaisia vaatteita tenava 'voi' käyttää, en muutenkaan ole hamstrannut niitä ylenmäärin valmiiksi.
En ole sisustanut lastenhuonetta mitenkään etukäteen vauvaa varten oikeanlaiseksi.
En kestänyt kaikkien kyselyitä sukupuolesta, niinpä sanoin etten tiedä
Ja noista vaatteiden väreistä- saahan niitä 'oikeanlaisia' värejä ostettua sitten vauvan synnyttyä, jos ne kaapi ton pullollaan neutraalia ja varovaista väritystä..... ei se mahdollisuus poistu vauvan synnyttyä mitenkään
Mä olen miettinyt, että seuraavasta en ehkä halua tietää sukupuolta etukäteen. Esikoisesta luulin rv 33 asti että on tyttö, mutta osottautuikin pojaksi. En onneks ollut ostanut mitään ns. tyttökamaa.
Mutta luulen etten silti malta odottaa seuraavassa raskaudessa synnytyssaliin asti..
Mutta luulen etten silti malta odottaa seuraavassa raskaudessa synnytyssaliin asti..
"Hipsu"
Mä en halunnut, koska sillä ei ollut mitään merkitystä. Toisaaltaa, jos olisin saanut sen jostain vahingossa tietooni, en varmaan olisi pahastunutkaan. Lapsi täyttää kohta kolme ja vieläkin unohdan, että sukupuolella on muille niin paljon väliä. Puhun aina lapsestani, vaikka säästäisin yhden kysymyksen vaivan, jos muistaisin puhua pojastani.
En pidä vaaleanpunaisesta tai -sinisestä tippaakaan, joten en muutenkaan olisi koskaan valmistautunut lapsen syntymään kankkimalla kaappia täyteen kyseisiä tunnusvärejä. (Nyt ongelmana on se, että en pidä myöskään tummansinisestä, harmaasta ja armyvihreästä ja paljoa muuta ei pienille pojille kaupoissa tarjotakaan.)
Tajusin muuten vasta äsken ihan oikeasti, että joku tosiaan hankkii röyhelömekot ja pinkit hellokittybodyt ja maalaa vauvan huoneen vaaleanpunaiseksi jo valmiiksi. Jos syntyykin poika, lähetetäänkö isä kiireesti ostamaan sitä sinistä maalia?
En pidä vaaleanpunaisesta tai -sinisestä tippaakaan, joten en muutenkaan olisi koskaan valmistautunut lapsen syntymään kankkimalla kaappia täyteen kyseisiä tunnusvärejä. (Nyt ongelmana on se, että en pidä myöskään tummansinisestä, harmaasta ja armyvihreästä ja paljoa muuta ei pienille pojille kaupoissa tarjotakaan.)
Tajusin muuten vasta äsken ihan oikeasti, että joku tosiaan hankkii röyhelömekot ja pinkit hellokittybodyt ja maalaa vauvan huoneen vaaleanpunaiseksi jo valmiiksi. Jos syntyykin poika, lähetetäänkö isä kiireesti ostamaan sitä sinistä maalia?
kolmesti olis ollut mahdollisuus saada tieto siitä kuka meille syntyy; työskentelen hoito-alalla ja ultra-äänen parissa, vaan ei olla haluttu...työkaverit tosin tiesivät tämä perinteinen malli sopii meille
tämä perinteinen malli sopii meille
"maikku"
Aluksi ajattelin, että totta kai se katsotaan, kun sen kerran voi katsoa. Alkuraskaudesta "tiesin" että tyttö tulee, sittemmin fiilis on muuttunut - en enää välitä. Summaisin asian näin: syntyvä olento on ensisijaisesti poikanen, koska ihmisyyden kriteerit (kieli, kulttuuri jne) ovat opittuja, eivät synnynnäisiä asioita. Lapsi on siis ensiksi poikanen, sitten ihminen ja vasta kolmanneksi jomman kumman sukupuolen edustaja. Mitä jos onkin kolmannen sukupuolen? Ei se ihmistä määritä mitä sillä on jalkojen välissä.
Lapsi on konkreettinen, vaikka onkin vielä tuntematon. Ennakko-odotuksista on mun mielestä hyötyä just silloin, ja ehkä vain silloin, kun haluaa ostaa ne sukupuolinormatiiviset vaatteet etukäteen kaappiin pölyttymään. Vastasyntynyt ei tarvitse prinsessamekkoa mihinkään. Tärkeintä on terve käsitys itsestä monimuotoisena henkilönä, joka saa itse selvittää, kuka on. Kuka saa olla kuka tahansa. Kaikkea mitä on. "Oikeanlaiseen" poikuuteen tai tyttöyteen tyrkkiminen on ihmisen todellisen potentiaalin kieltämistä.
Kaikki on tehty niin helpoksi teknologian jne avulla, että asioita ei joskus edes ehdi ajatella. Voisiko ollakin hyödyllistä ja opettavaista, ettei heti tiedä kaikkea? Miten kasvan ihmisenä parhaiten? Onko se hyvä vai huono asia, että epävarmuus tarkistellaan jippaskonsteilla pois kaikista elämän osa-alueista?
Lapsi on konkreettinen, vaikka onkin vielä tuntematon. Ennakko-odotuksista on mun mielestä hyötyä just silloin, ja ehkä vain silloin, kun haluaa ostaa ne sukupuolinormatiiviset vaatteet etukäteen kaappiin pölyttymään. Vastasyntynyt ei tarvitse prinsessamekkoa mihinkään. Tärkeintä on terve käsitys itsestä monimuotoisena henkilönä, joka saa itse selvittää, kuka on. Kuka saa olla kuka tahansa. Kaikkea mitä on. "Oikeanlaiseen" poikuuteen tai tyttöyteen tyrkkiminen on ihmisen todellisen potentiaalin kieltämistä.
Kaikki on tehty niin helpoksi teknologian jne avulla, että asioita ei joskus edes ehdi ajatella. Voisiko ollakin hyödyllistä ja opettavaista, ettei heti tiedä kaikkea? Miten kasvan ihmisenä parhaiten? Onko se hyvä vai huono asia, että epävarmuus tarkistellaan jippaskonsteilla pois kaikista elämän osa-alueista?
nie
Mulle oli raskausaikana periaatteessa ihan sama, tiedänkö vai en. Sitten kun rakenneultrassa ei kaikki ollutkaan ok, ei tullut mieleenikään ruveta siihen päälle kyselemään, että by the way, kumpi on tulossa. Sitten kontrollirakenneultrat - no se sukupuoli oli enää niin yhdentekevää, etten sitten vaan kysynyt.