Miksi ihmiset stressaavat niin hirveästi lastensa annoskoosta?

["xxx"]

Heti ensialkuun sanon että jos lapsi sairastelee paljon, laihtuu tms. Niin se on tietenkin asia erikseen ja silloin onkin syytä huolestua.

MUTTA jos lapsi on perusterve ja kasvaa tasaisesti. Ja omaa normaalin lapsen energiamäärän. Niin silti aina löytyy äitejä jotka stressaavat sitä kun tuo lapsi syö niin vähän ja pitää pakottaa syömään enemmän.
Tehdään jopa pelkkiä lapsen herkkuruokia että annoskoot olisivat isommat.

VAikka tähän ei olisi mitään syytä. Eikö sen lapsen käytös ja olemus silloin muka kerro että hän syö tarpeeksi vaikka se annoskoko olisikin hirmuisen pieni?

 

["vieras"]

Aikuiset ovat varmaankin jotenkin vieraantuneet lasten annoskoosta. Lautaselle annostellaan aikuisten annoksia ja sitten ihmetellään kun lapsi ei jaksa kaikkea.

 

[Non compos mentis]

Minusta liian monet syövät turhan suuria annoksia nykyään. Eivät pelkästään lapset vaan myös aikuiset.

 

[samaa joskus ihmetellyt]

Mun lapseni oli moniallerginen, vain harvoja ruokia käytössä ja tosi huono syömään. Siitä näkökulmasta monien ns. terveiden ja ihan tavallisesti syövien lapsien vanhempien hermoilu tuntui jopa koomiselta. Kun oli laskeskellut ravintoterapeutin kanssa millä ruoka-aineilla ja määrillä lapsi pärjää, tuntui aika turhalta kuunnella hermoilua, kun kaverin lapsi oli pari päivää syönyt huonosti tai ei tykännyt syödä leipää tai paprikaa. Oikeasti ei mitään väliä.

Se ilo lapsen ongelmista on ollut, että se on opettanut hahmottamaan ruokavalion kokonaisuuden merkityksen, eikä siinä ole yksittäinen ruoka-aine, joskus syödyt karkit tai vaihteleva ruokahalu mitenkään merkityksellistä.

 

["vieras"]

Mun 1,5v. lapsi syö paljon ja on aika paljon isompi kokokoinen(varmaan +13kg) kun monet tuntemani samanikäiset. Kyllä sekin on stressaavaa kun haluaisin kuitenkin antaa lapselle sen verran ruokaa kun hän haluaa syödä, mutta tosiaan painoakin tulee ja tuntuu ettei pituus/paino mielestäni missään vaiheessa tasoittunut kun lapsi lähti liikkumaan ja liikkuu nykyäänkin ihan koko ajan.