Miksi ihmiset ei katso elämäntilanteeseensa sopivaa asuntoa?

Ollaan esim. lapsiperheenä hissittömässä kerrostalossa, ylimmässä kerroksessa eikä missään ole tilaa vaunuille ja mamma niin laiska että vaarantaa mielellään naapureiden hengen.

Eikö tuota nyt voisi vähän ennakoida? Jos on lapsi toiveena tai jo tulossa niin miksi muutatte tuollaiseen? Ja asunnon voi irtisanoa tai myydäkin jos elämä siinä menee hankalaksi.

 

:O

 

Ai kun me asutaan 1800-luvulla rakennetussa sukutalossa maaseudulla, meidän pitäisi muuttaa kaupunkiin muutamaksi vuodeksi lasten teinivuosina, jolloin asuminen täällä ON hankalaa kyytiasioiden/kaveriasioiden sun muiden menojen suhteen? Ja kun lapsi saa ajokortin, niin muuttaa sitten takaisin tänne sukutilalle?

 

Mä olen ihmetellyt samaa tätä palstaa lukiessani. Joillekin tuntuu tulevan suurena ylätyksenä tämäkin asia sitten kun se vauva on syntynyt, ja sille on hommattu ne markkinoiden suurimmat hyökkäysvaunut.

 

Voihan niitä katsella, mutta en ainakaan minä edes jaksaisi muuttaa jatkuvasti "elämäntilaanteeseen sopivasta" asunnosta toiseen. Eikä kyllä varaakaan olisi.

 

[QUOTE="alma";26646180]Mä olen ihmetellyt samaa tätä palstaa lukiessani. Joillekin tuntuu tulevan suurena ylätyksenä tämäkin asia sitten kun se vauva on syntynyt, ja sille on hommattu ne markkinoiden suurimmat hyökkäysvaunut.[/QUOTE]

Ei vauva välttämättä edes tarvitse kärryvaunurattaita. Koti on kuitenkin hyvä olla.

 

niinno niitä unelmien kämppiähän on jokanurkalla! ja jokaiselle sopivaan hintaan sopivalta asuinalueelta, tottakai..

Millä tavalla vaarantaa naapurien hengen?

 

Ei kai kukaan tieten tahtoen jää sellaiseen asuntoon missä ei ole hyvä olla ellei ole jotain syytä niin toimia. Ethän voi tietää kaikkia vieraiden ihmisten vaikuttimia - eivätkä ne sinulle kuulukaan.

Niistä vaunuista rappukäytävässä voi tosiaan ilmoittaa...

 

Juu ei ne vaunut sinne rappuun kuulu, se säilytyspaikka on palo- ja pelastuslain vastaista.

Mutta ihan vaan sellainen pikku juttu että ihan aina ei syystä tai toisesta ole saatavilla sitä täydellistä lapsiperheen asuntoa.
Itse ostin asuntoni kolmikerroksisen hissittömän talon ylimmästä kerroksesta ennen kuin edes tiesin haluavani lsaada lapsen joskus tulevaisuudessa. Edellinen asukas oli huonojalkainen mummeli joka oli lopulta kannettu sieltä ulos, mutta sitä ennen oli sekä asunto että koko porashuone tuunattu mahdolisimman esteettömäksi. Olin enemmän kuin onnellinen noista rollattoreille tehdyistä rampeista ja helppokulkisista ovista kun sittemmin työntelin vauvanvaunuja porrashuoneeseen ja siitä sen viererssä olevaan vaunu-/polkupyörävarastoon. Loppuraskaudesta olin tyytyväinen siitä että asuntoni kylppäriin oli asenneltu niitä tukikaiteita sitä mummelia varten, helpottivat kummasti liikkumista sen mega-mahan kanssa.

 

Ai kun me asutaan 1800-luvulla rakennetussa sukutalossa maaseudulla, meidän pitäisi muuttaa kaupunkiin muutamaksi vuodeksi lasten teinivuosina, jolloin asuminen täällä ON hankalaa kyytiasioiden/kaveriasioiden sun muiden menojen suhteen? Ja kun lapsi saa ajokortin, niin muuttaa sitten takaisin tänne sukutilalle?

Ei kai kukaan niin ole sanonut? Kyse on lähinnä siitä, miten niihin hankaluuksiin suhtautuu. Oletteko te ajatelleet kuskata niitä teini-ikäisiä, niinkuin nyt normaalit vanhemmat tekee? Vai ajatteletko, että lasten pitäisi saada jollain poikkeusluvalla ajokortit ja autot 13- vuotiaana mielellään yhteiskunnan varoilla, tai että kunnan pitäisi maksaa heille taksikyydit kaupunkiin?
Normaalit ihmiset kykenevät sopeutumaan, mutta sitten on nämä MINÄMINÄ-tyypit, joiden mielestä kaikkien, jopa lakien, pitäisi joustaa heidän tarpeidensa ja halujensa vuoksi.

 

Meillä on kyllä hissi mutta ei sinne rattaat mahdu. Tosin meillä on tuolla rattaat tuolla käytävässä (erillinen käytävä) jonka kautta mennään saunaan. Kun tuonne pyörävarastoon ei mahdu edes kaikkien pyörät niin sinne käytävään on kaikki ne mitkä ei varastoon mahdu laitettu.

Täällä Turussa on muuten valtavasti asuntoja joihin on tuo vaunupaikka rakennettu ihan käytävälle. Siellä säilytetään vaunut ja ulkolelutkin. Se ei ole umpinainen vaikka onkin rajattu.

 

Me emme vaihda asuntoa siksi että ei vaan ole varaa. Sitten kun emme pysty asumaan tässä, muutamme kerralla reilusti pienempään.

 

[QUOTE="alma";26646205]Ei kai kukaan niin ole sanonut? Kyse on lähinnä siitä, miten niihin hankaluuksiin suhtautuu. Oletteko te ajatelleet kuskata niitä teini-ikäisiä, niinkuin nyt normaalit vanhemmat tekee? Vai ajatteletko, että lasten pitäisi saada jollain poikkeusluvalla ajokortit ja autot 13- vuotiaana mielellään yhteiskunnan varoilla, tai että kunnan pitäisi maksaa heille taksikyydit kaupunkiin?
Normaalit ihmiset kykenevät sopeutumaan, mutta sitten on nämä MINÄMINÄ-tyypit, joiden mielestä kaikkien, jopa lakien, pitäisi joustaa heidän tarpeidensa ja halujensa vuoksi.[/QUOTE]onneksi mopot on keksitty...

 

Itse just muutin sopivampaan asuntoon, kun hissittömässä kerrostalossa oli hankala asua lapsen kanssa. Oli siihen kyllä muitakin syitä. Lapsi on 1v 4kk ja aiemmin ei ollut varaa muuttaa eikä sopivaa asuntoa löytynyt.

 

niinno niitä unelmien kämppiähän on jokanurkalla! ja jokaiselle sopivaan hintaan sopivalta asuinalueelta, tottakai..

Millä tavalla vaarantaa naapurien hengen?

sillä tavalla että jos joku pelottava pripää skitsahtaessaan tai hyvässä myötälaitasessa kapakista kotiin palaava leppoisa naapurin setä vahingossa tuikkaa ne vaunut tuleen tupakantumpillaan on porrashuone hetkessä täynnä myrkyllisiä palokaasuja ja toinen on se että porrashuone on poistumistie missä ei lain mukaan saa säilyttä yhtään mitään. Iso esine - tässä tapauksessa vaunut - voi olla kulkuesteenä jos ihmiset joutuvat vaikkapa palotilanteessa poistumaan nopeasti asunnoistaan. Jos ihan pilkkua viilataan niin siellä porrashuonessa ei saisi olla edes sitä asukasyhdistyksen aktiivin sinne kantamaan limoviikunaruukua koristamassa aulaa ja tuomasssa sinne viihtyisyyttä.
Nuo tulipalot ja muut hätätilanteet ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta laki on tämä.

 

Niin, sieltä takahikiältä olis hyvä muuttaa lähiöön asumaan niin ei tarvis tehdä tänne palstalle valitusaloituksia siitä kun lapsella ei oo kavereita kuin jossain 10 km päässä ja lapsi on niin yksin ja kun sitä itsekin on niin yksin kun ei o ketään missään eikä sielä takahikiällä oo ees avoimia päiväkoteja tai mitään muutakaan toimintaa lapsille ja vanhemmille jnejne. Kyllä se on niin että jos lapsia suunnittelee niin se on lähiöön muutettava, on kaikki äkäden ulottuvilla ja kavereitakin on ja on kaikenmaailman kerhot niin se kotiäitikään ei niin tylsisty kuten tekee sielä takahikiällä. Että jos nyt joku asuu takahikiällä ja näyttää että on lapsi tulollaan niin mars myymään talot ja maat jamannut ja ostamaan kerrostaloasuntoa kaupungista. Mutta muistakaa ostaa hissillisestä talosta niin ei tuu ap:lla valittamista

 

No kirjoitat varmaankin meistä Asumme vauvan kanssa hissittömän talon kolmannessa kerroksessa. Ja jos vaunut ovat jääneet hetkeksikään alas (ilmeisesti pitäisi jättää vauva yksin alas huutamaan ja kiskoa runko aina ensin ylös), on niihin kaltaiseltasi talopoliisilta ilmestynyt jo lappu.
En ennen lapsen saamista ja lappujasi tiennytkään, että vaunuilla on taipumus leimahtaa yksinään liekkeihin, jos ne ovat viisikin minuuttia yksin rappukäytävässä.
Miksi ei sitten muuteta? NO tämä on omistuskämppä ja tulotason romahdettua äitiysloman myötä (ja haaveena ois jopa hoitovapaa) ei ole mahkuja neuvotella uutta lainaa - näin edullisesti ei tästä kaupungista saa edes samankokoista kämppää... Ja olen laskeskellut, että tämä vaunuaika ei kuitenkaan kovin kauaa kestä.

 

Antaa jokaisen asua siellä missä asuu. Oli se sitten ylin kerros tai alin.
Kaikilla on omat syynsä miksi asuvat niin.
Ei murehrita toisten asumisesta. Pidetään oma kulkureitti vaan
Mahdollisimman helppona.

 

Ihan vaan välihuomautuksena, että meidän kerrostalossa lukee alakerran ilmotustaululla isännöitsijän jättämä lappu, että rappukäytävässä ei saa säilyttää urheiluvälineitä, pulkkia yms. Ainoastaan rattaita ja vaunuja saa säilyttää. Ja tämä siksi, että tällä talolla ei ole lämmintä ulkovarastoa. Eli siis taloyhtiön omaa huolimattomuutta, jos ei ole muuta paikkaa järjestetty.

 

Koska ei ole varaa? Asutaan edelleen siinä samassa kaksiossa, jonka hankin itselleni. Kaikki neljä. Sekä säästetään rahaa että olisi varaa ostaa oma jostain työmatkan kannalta järkevältä paikalta. Kaupungin vuokra-asuntoja on turha ehdottaa, kaksi työssäkäyvää ei pääse edes lähelle jonoa. Ja vuokrat ovat törkeän korkeita, asuntojen hinnat samoin Helsingissä. Vaikka on korkeakoulutettu, ei palkkataso ole korkea ja jokavuotiset maksujen sekä verojen korotukset syövät sitä koko ajan.

Välillä näitä lukiessa tulee mieleen, että millaiset kermaperseet vanhempien kullat näitä oikein kirjoittelee? Oletteko itse edes tehneet töitä sen asuntonne eteen? Vai saitteko kaiken perintönä tai lahjana vanhemmilta?

 

Koska ei ole varaa? Asutaan edelleen siinä samassa kaksiossa, jonka hankin itselleni. Kaikki neljä. Sekä säästetään rahaa että olisi varaa ostaa oma jostain työmatkan kannalta järkevältä paikalta. Kaupungin vuokra-asuntoja on turha ehdottaa, kaksi työssäkäyvää ei pääse edes lähelle jonoa. Ja vuokrat ovat törkeän korkeita, asuntojen hinnat samoin Helsingissä. Vaikka on korkeakoulutettu, ei palkkataso ole korkea ja jokavuotiset maksujen sekä verojen korotukset syövät sitä koko ajan.

Välillä näitä lukiessa tulee mieleen, että millaiset kermaperseet vanhempien kullat näitä oikein kirjoittelee? Oletteko itse edes tehneet töitä sen asuntonne eteen? Vai saitteko kaiken perintönä tai lahjana vanhemmilta?

Asiaa!

 

[QUOTE="alma";26646180]Mä olen ihmetellyt samaa tätä palstaa lukiessani. Joillekin tuntuu tulevan suurena ylätyksenä tämäkin asia sitten kun se vauva on syntynyt, ja sille on hommattu ne markkinoiden suurimmat hyökkäysvaunut.[/QUOTE]

Mä en tiedä että missä kaupungissa asut, mutta tällä ei ainakaan niitä asuntoja löydy nuin vain..Siis sellasia että hinta, koko yms. olis sopivat..jostakin joutuu sitten tinkimään. Ja ei sitä nyt viitsi sitten ihan vakityöpaikasta lähteä muualle..

 

[QUOTE="heh";26646441]Asiaa![/QUOTE]

juuri näin. moni omasta mielestään fiksumpi on todellisuudessa vain ollut hetken onnekkaampi.
ja ihan oikeasti ei aina tarvitse saada kaikea mitä haluaa, ei aikuisenkaan.
Ollaan ja annetaan toisten olla kunhan ei aiheuteta vaaraa itsellemme eikä toisillemme.
minä en halua omakotitaloa enkä halua omaa autoa. minua ei kiinnosta käyttää kaikkea aikaani rahan hankkimiseen että saisi ne tarpeettoman suuret asunto- ja autovelat maksettua ja sitä vähää vapaata aikaa sen ison talon ja pihan kunnostus - ja siivoushommiin. Mielummin asun sopivan kompaktin kokoisessa asunnossa ja nautin enemmästä vapaa-ajasta rakkaitteni kanssa.
Kukin tyylillään.

 

Elämäntilanne ei pysy sellaisena ikuisesti. Lapsi on vain parin vuoden ajan vaunu-/ratasikäinen. Ja parin vuoden takia on aika turha muuttaa pois asunnosta, joka on muuten mitä ihanin, mutta talossa ei ole hissiä ja/tai kunnollista vaunuvarastoa.

Se voisi olla yksi syy näin maalaisjärjellä ajateltuna.

Toinen syy, tietyillä paikkakunnilla, voisi olla vaikka se, että vuokra-asunnot ovat kiven alla.

 

Me asumme hissittömässä kerrostalossa 3-kerroksessa vauvan kanssa! Jätetään vaunut aina ulkovälinevarastoon. Ei täällä kukaan asukas jätä vaunuja rappukäytävään. Siitä ne olis helppo jonkun varastaakin. Jos meille tulee joku kylään rattaiden kanssa, niin viedään nekin sinne varastoon.