Jos mä tulisin raskaaksi yhden illan jutusta eikä miestä kiinnostaisi paskan vertaa lapsi, en kuitenkaan tekisi aborttia. Mä en vain pystyisi. Mutta joku muu taas ei pystyisi elämään sen lapsen kanssa, eihän sekään kovin viisasta ole, että oman mielenterveyden uhalla pitää lapsen. Se ei ole lapsenkaan parasta.
Sitten on vielä nämä sikiön pahat vammat ja äidin oman terveyden vaarantuminen raskauden takia.
Itse olen miettinyt sellaista asiaa, että mitä tekisin jos alkuvaiheessa raskautta todettaisiin syövän uusiutuneen toisen kerran. Mä en voisin yksinkertaisesti ottaa sitä riskiä, että en kestäisi odottaa hoitojen aloitusta jotta lapsi saisi syntyä. Sydän verta itkien tekisin abortin. Mä en voisi ottaa riskiä, että jo olemassa oleva lapseni jäisi ilman äitiä. Saattaisinhan kuitenkin kuolla, mutta mahdollisuudet olisivat paremmat kun hoidot aloitettaisiin mahdollisimman pian.
Mutta käsittämätöntä joidekin tuomitseminen eikä oteta asiasta selvää. Itsekin olin vähän katkera kun läheinen ihminen teki abortin toistamiseen ehkäisyn unohtamisen jälkeen, mutta en alkanut tätä ihmistä tuomitsemaan ( kenelläkään ei ole varaa tuomita ketään ) vaan olin tukena.
Sitten on vielä nämä sikiön pahat vammat ja äidin oman terveyden vaarantuminen raskauden takia.
Itse olen miettinyt sellaista asiaa, että mitä tekisin jos alkuvaiheessa raskautta todettaisiin syövän uusiutuneen toisen kerran. Mä en voisin yksinkertaisesti ottaa sitä riskiä, että en kestäisi odottaa hoitojen aloitusta jotta lapsi saisi syntyä. Sydän verta itkien tekisin abortin. Mä en voisi ottaa riskiä, että jo olemassa oleva lapseni jäisi ilman äitiä. Saattaisinhan kuitenkin kuolla, mutta mahdollisuudet olisivat paremmat kun hoidot aloitettaisiin mahdollisimman pian.
Mutta käsittämätöntä joidekin tuomitseminen eikä oteta asiasta selvää. Itsekin olin vähän katkera kun läheinen ihminen teki abortin toistamiseen ehkäisyn unohtamisen jälkeen, mutta en alkanut tätä ihmistä tuomitsemaan ( kenelläkään ei ole varaa tuomita ketään ) vaan olin tukena.
